Kirjoitukseni Uudessa Suomessa.
Unohtamatta viljelyn aloittamista, pyörän keksimistä, tai Kehruu-Jennyä, on maailma juuri nyt historiansa nopeimmassa ja mullistavimmassa muutoksessa.
Jättimäinen rahoitusala on omistajiaan varten, siinä missä muutkin yritykset. Eivät asiakkaitaan varten. Ihmiset ovat parhaimmillaan vain raaka-ainetta. Nyt myös valtiot. Eivät edes pankkit suoritusportaina, vaan "Rahanlainaajat" pyörittävät maailmaa lainaamalla valtiolle ehdoillaan, joita vahtivat vähälukuiset omistajat apunaan luokituslaitokset ja käsikassaroinaan keskuspankit ja IMF, Kansainvälinen valuuttarahasto. Maailman varallisuuden keskittyminen on seuraus globaalista järjestelmävirheestä, joka nyt näkyy valtavan, yhteiskuntia horjuttavan muutoksen vakavana vinoutumana.
Maailma on moninapaistumassa. Neoimperialismi valtaa alueita ja rakenteita Kiinan johdolla. Länsimaat tekevät sen sofistikoidummin markkinoilla toimivien konglomeraattien ja teknologia-alan jättiyritysten toimesta. Joku myös asevoimin brutaalin vanhakantaisesti.
Tehokkaaseen tappamiseen erikoistunut sotateollisuus on maailmassa suurempi ja poliittisesti merkittävämpi kuin koskaan. Samanaikaisesti aseistariisunta alkaa olla kirosana, eikä umpeutuvia aserajoitussopimuksia pyritä edes uudelleen neuvottelemaan. Täältä katsottuna giganttinen aseteollisuus on kuin irrallinen ilmiö, mutta on kuitenkin eräs tärkein tasapainotilaan vaikuttava tekijä, joka on juuri nyt luomassa nahkaansa vaarallisesti.
Tässä maailmassa yksilöiden edut globaalissa kontekstissa aina menevät yhteisöiden etujen edelle. Esimerkiksi näin: tuskin on minkään kansakunnan, tai yhteisön etu, että taiga tai sademetsät ( 23% jäljellä ) hakataan kiihtyvällä nopeudella loppuun harvojen toimesta taloudellisen edun saavuttamiseksi.
Anarkokapitalistinen markkinafundalismi onkin saavuttamassa päämääränsä, tai toisesta näkökulmasta seurauksen; maapallon varallisuus on hyvin harvojen käsissä, eikä se varise hyvinvointia alaspäin juurikaan.
Toisin oli vielä 200 vuotta sitten. Se, että teollistumisen alussa sosialismi ei levinnyt kehittyviin eurooppalaisiin valtioihin, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin, johtui pääosin siitä, että tuotannontekijät omistava luokka näki vaaran oman hölmöyden ahneudessaan myös itselleen. Työläisten elinoloja lähdettiin parantamaan. Luotiin sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltojärjestelmät. Demokratiaa kehitettiin.
Nyt on toisin. Sekasortoa, joka aiheuttaa todellisen vaaran, ei nähdä. Yhteiskuntien perusteiden järkkyessä lisätään turvatoimia. Näin Yhdysvalloissa on toimittu jo neljän vuosikymmenen ajan. Nyt myös Euroopassa ja meillä. Poliisivoimaa ja rajoitteita lisätään. Ongelmien syihin ei puututa.
Ei edes ilmastonmuutoksen syihin puututa vakavasti ja todellisin toimin valtioiden tasolla. Sen ovat viimeaikaiset maailman valtioiden tuloksettomat kokoukset osoittaneet. Raha on edelleen lajimme selviytymisessä liian suuren merkityksen kynnys.
Ranskassa mellakoidaan, Saksassa, jossa sen kauppataseen giganttinen ylijäämä, joka on muiden euromaiden alijäämä, mahdollistaa 11 miljoonan ihmisen työnteon jopa 3 - 6 euron tuntipalkoilla. Valtio maksaa palkan ja hengissä selviytymisen erotuksen. Unelmille, säästämiselle, toivolle paremmasta ei makseta senttiäkään.
Kyse on ylimenovaiheen uusorjallistosta matkalla suurempaan tekoälyn mahdollistamaan work-non-exist tilanteeseen. Elämme juuri tässä tilanteessa nyt Suomessakin, mutta sillä erotuksella Saksaan verrattuna, että raha ei tule enää riittämään etuuksiin pitkään. Siksi tulee "sosiaalipolitiikan täysremontti". "Uudistus". Siinä etuudet tullaan entistä enemmän sitomaan työvoiman käytön joustavuuteen ja ruokapalkan tasoon konttikylissä. Ja sekin tarjous on ota tai jätä. Siemen otetaan Kokoomuksen ajamalla kaiken harkinnanvaraisuuden poistamisella maahanmuutolta. Tarkoittaa käytännössä sitä, että puurtamaan pääsee pakistanilainen 4 eurolla, jos suomalainen hinnoittelee työnsä 6 euroon, työehtosopimusten yleissitovuuden poiston jälkeen.
Maailma nyt. Mitä näkyy, mitä kuuluu?
Eurooppalaisissa valtioissa yhteiskunnalliset jännitteet lisääntyvät. Mielenilmauksien rakenteita rajoitetaan, sosiaalista mediaa kahlehditaan, niin kuin monissa maissa on jo tehty. Kansalaistuotannot tehdään kansalaisille liian kalliiksi.
Vakaana pidetty Australia on ennennäkemättömän metamfetamiiniepidemian kourissa.
Yhdysvallat on jakautunut niin kansana kuin alueellisestikin piikkilangalla ja poliisein vartioituihin alueisiin ja toisaalta lähes sotatilaisiin, lohduttomiin alueisiin.
Ilmastonmuutoksen vuoksi jo nyt laajoja alueita Afrikassa on käymässä elinkelvottomiksi kun samaan aikaan väestöräjähdys ajaa satoja miljoonia ihmisiä muualle. Ainakin vaeltamaan vihamielisiin ympäristöihin. Listaa voi helposti jatkaa.
Entä meillä? Suomessa. Nyt.
Lähes miljoona ihmistä on meillä keskuudessamme, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Eläkeläiset ovat ennennäkemättömän köyhtymisen prosessissa. 500.000 ihmistä on ulosotto- ja perintätoimien kohteena. Asuntojen hinnat ovat laskemassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella alle rakenuskustannusten. Kauppa ei käy. Vuokrataso alkaa olla kipurajalla ja ylikin.
Valtio edelleen velkaantuu, kunnes etuisuuksia pakon edessä leikataan. Omaisuutta myydään. Hyvin tuottavaakin. Monien mielestä lyhytnäköisesti ymmärtämättä, että se kuuluu lähes uskonnolliseen ideologiaan.
Suuri osa kansasta tulee jäämään priorisoinnin ja jatkuvasti kallistuvien terveyspalveluiden ulkopuolelle. Mielenterveysongelmat täydellisessä tulevaisuudettomuudessa lisääntyvät edelleen.Opiaattipohjaisten lääkkeiden käyttö edelleen lisääntyy.
Koulutusta tullaan edelleen vähentämään kiertoteitse perusteena ikäluokkien pieneneminen. Se raha ei ole korvamerkittyä. Tuleva "koulutus-sote" pitää siitä huolen. Uutinen juuri tältä päivältä myös kertoo, että yhä useammalla, huolestuttavan monella, suomalaisella lapsella ja nuorella on vakavia keskittymisvaikeuksia koulussa, saati kotona ja muualla. Tietääkö J. Sipilä tästä mitään? Tietää tietää, mutta ymmärtää, että kansan ei tule olla liian "tietävää", sillä eikö se ollut tieto joka lisäsi valtaa.
Ja kuin mustaksi pilveksi, tähänkin kertomukseen, sotapelokkeeksi, sotaan varautuen, ostamme elinkaarikustannuksineen 35 miljardilla velaksi vanhenevaa hävittäjäkalustoa varustettuna hyökkäyssotaan soveltuvin risteilyohjuksin ja kylkeen vielä 4 valtameritoimintaan kykenevää 100-metristä korvettia, elinkaarikustannuksineen 3,5 - 4 miljardia. Velaksi. Sitä vain ei kerrota. Että velaksi.
Näin maailma nyt, näin Suomi nyt.
Kysyn myös itseltäni, kirjoitettuani ylläolevan ja vastaan itse kysyttyäni; kuka haluaa tähän maailmaan ja tähän Suomeen tehdä lapsia? Moni tekee ja moni haluaa tehdä, mutta yhä harvempi tekee lapsiin asti. Syyt ovat selvät.
Vastaukseni erääseen tekstini kommenttiin:
Vastaukseni erääseen tekstini kommenttiin:
Kristiina Hyryläinen, kysymykseesi on mielestäni mahdotonta vastata. Että on tai ei. Silti, kiva tuumailla. Ja periksi ei anneta, vaikka asiasta ei mitään tiedetäkään.
Jatkuvasti yhä enemmän globalisaation kohdussa integroituvaa maailmaa, jota taitavasti ohjaillaan, ei voi kääntää mihinkään menneeseen. Eikä koko elollisen suuntaakaan hallitusti, kohti meissä jokaisessa asustelevaa omaa utopiaa. Vaikka se pyrkimys jossain onkin. Se olisi luonnonlakien vastaista. Vuoren olemme jo siirtäneet. "Hallitusti". Ihmisen rooli, niin paradoksaalista kuin se onkin, tulee vähenemään maa-planeetan narratiivissa huolimatta siitä, että toistaiseksi meitä on hetki hetkeltä eteenpäin yhä enemmän. Vielä tovin.
Mikäli ilmastonmuutos saadaan hallintaan, en enää nykyisin ole satapessimistinen, kehityskulku tullee olemaan pääosin pienen, kloonatun, "isänmaattoman" valtaryhmittymän johtama maailma, jossa elää suhteellisen pieni suorittava ihmisryhmä ja kehittyneeseen tekoälyyn perustuva kone- ja robottipopulaatio. Uskon myös uskontojen merkityksen katoavan enintään parissa tuhannessa vuodessa. Tuhottuna ja itsestään.
Lisäksi seuratessani yksityisten sijoittajaryhmien, Savitaipaleelta katsottuna järjettömiä summia avaruusteknologiaan panostavien toimintaa oman planettaavaruuteetemme laajentamisessa, nykyisin jo menestyksekkäästikin, uskon, että maa-planeetan ulkopuoleiset taivaankappaleet ovat isossa osassa, ainakin raaka-ainetaloutemme osalta, mahdollisessa tulevaisuudessa.
Hyväksyn G. W. F. Hegelin, k.1831 myötä I. Kantin, k.1804, ajatuksen siitä, että ihmisellä oleva vähäinenkin järki ajautuu ristiriitaan kuin ajopuu sumaan, pyrkiessään ymmärtämään todellisuutta. Yksi on kuitenkin varmaa, nimittäin se, että mikäli maa-planeetalla ihminen vielä miljardin, tai kaksi säilyy, tapahtuu se juuri Hegelin teesi, antiteesi, synteesi ajattelun viitoittamana. Elollisten organismien kärsimys tulee olemaan perkeleellinen. Eli eteläkarjalaksi sanottuna: näillähän myö männään, kunnes jäät alta pettää. Ja jos pelastutaan, saunahan myö lämmitellään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti