Tunsin sonnina Sirpa Pietikäisen. Isänsä oli miniatyyrimaalari. Aulangon hotelissa asui aikojakin ja kaupitteli kämmenen kokoisia. Yökerho oli sitten yöllä. Siellä tapasin Sirpa Pietikäisen.
Meppinä virkistävä poikkeus kypärästä hypänneenä. Ei vaadi rohkeutta olla erimieltä julkisesti alemmissa sarjoissa, mutta matkalla kuuhun se on tulenarkaa, voimaannuttavaa polttoainetta. Sirpa Pietikäinen on vihreämpi kuin pienivihreäukko. Night Clubista asti aina tänne olen häntä katsellut. Kännitörttöilyjä, paksuuntumista, ohenemista, hiusten lyhenemistä, menestystä, menetystä. Sanojensa rohkeutta omassa kontekstissaan olen ihmetellyt, arvostanutkin.
Viime viikolla löydettiin 700 uutta Maan kaltaista planeettaa kaarevan avaruuden jostain. Tuhannen tunnetun lisäksi. Uutinen.
Krimin sota on enemmän kuin sota. Käsite. Venäläinen otti silloin nokkaansa. Surkeudesta viisastuneina nyt soditaan Krimillä ilman pinssejä, ilman lippuja. Uutinen.
Web-kameroiden perusteella Krimillä sataa. Jos olisi kuivaa sota leviäisi kuin pikkupoikien tulitikkuleikin ruohikkopalo.
Meppi Sirpa Pietikäiselle nousee ajatuksiin tuskaa. Maailmantuskaa. Hän kirjoittaa EU:n tuesta härkätaisteluille. Uutinen? Tänään?
Suuren viinikirjan mukaan Krimiltä saadaan loppupeleissä huonoja viinirypäleitä. Laatuviineihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti