Sain luettavaksi vuonna 2004 ilmestyneen teoksen, "Savitaipale ja Suomenniemi". Samana vuonna, 2004, muutin Savitaipaleelle.
Kirjassa on lähes pikkutarkasti kuvattu ja kerrottu jokaisesta alueen yrittäjästä. Lisäksi löytyvät kuvat melkein jokaisesta rakennetusta kiinteistöstä ja pienimuotoinen sukuselvitys niiden omistajista ja jälkeläisistä. Hieno ja iso teos, joka nyt, 15 vuotta myöhemmin antaa perspektiiviä nykyisen, saman seutukunnan oloihin.
Luin myös tänään paikallisen Länsi-Saimaa-lehden uutisen 20:lle seutukunnan yrittäjälle pidetystä tilaisuudesta, jossa jutun mukaan "elinkeinot halutaan kukoistukseen omin käsin". Lisäksi esiteltiin kunnan elinkeinopalveluita, jotka nyt pääosin ovat kunnanjohtajan vastuualuetta.
Toimintaympäristö elinkeinoille Savitaipaleella ja Suomenniemellä on muuttunut sitten kirjan julkaisuvuoden 2004. Järven pohjoispäässäkin, Suomenniemellä, nykyisin puhutaan mikkeliä.
Yrityskato, mutta erityisesti väestökato on ollut merkittävää. Savitapaleellakin vuoden 2004 luvuista, noin 4200 asukkaasta on tultu alas 3500 asukkaaseen. Prosentuaalisesti alenema on merkittävä ja osaltaan syö elinvoimaa. Lisäksi väestökadolle ei ole näkyvissä loppua. Siitä pitävät huolen monet tekijät, tärkeimpinä asumisen kalleus isossa kontekstissa ( verotus, huonot liikenneyhteydet, oman auton välttämöttömyys ), palveluiden huononeminen ja katoaminen, sekä asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen arvojen aleneminen.
Ja mitä kunta sanoo kunnanjohtajan suulla "toivovansa"? Matkailun nousemista pelastavaan kukoistukseen ainakin toivoo. Kunnassa, jonka keskustaajaman ympäriltä metsät on hakattu ja "kirkas" Kuolimo jatkaa tummenemistaan, toive voi olla ylimitoitettu. Toivoo myös elinvoiman lisääntyvän 1 miljoonan venelaituri-investoinnista. Investointi, joka lisää Kuolimon rasitusta mm. veneliikenteen lisääntymisenä. Investointi, joka ei tule maksetuksi milloinkaan takaisin ja on kunnan resursseille jo loppusummaltaan aivan liian iso.
Valttikorttina hän myös näkee valokaapelin seudun useimpaan talouteen. Kunnalla on, osin omistamansa valokaapeliyhtiön kautta, maan alle upotettu jo nyt miljoonia ja suuret ovat myös takausvastuut.
Kun tele-yhtiöt olivat tuomassa 4g-järjestelmää langattomiin verkkoihin, se sai erityisesti valokaapeliyhtiöiltä rankkaa kritiikkiä. Toisin kävi. Toimii hyvin. Valokuitu tarvitaan mastoihin, mutta ei enää, kritiikistä huolimatta loppukäyttäjän päätteisiin. Savitaipaleellakin kaikki teleyhtiöt tarjoavat 4g-pohjaisen palvelun ja yksi 4g+-palvelun. Itse käytän 4g+-palvelua ( kahden kantoaallon ) tietokoneella, älylaitteissa ja äly-televisiossa. Täysin moitteetta toimivat mm. YouTube, Netfix, television nettiselain yms. Nopeus päätelaitteella ( kts. kuva ) on aina yli 100 Mbps. Kaikki telemaksuni ovat 22 euroa 90 senttiä kuukaudessa. Juuri nyt on käynnistymässä samanlainen mollauskampanja tulevia 5g-verkkoja kohtaan. Asetankin kunnallisen valokaapeliverkon rakentamisen mastoista eteenpäin kunnan rahoittamana kyseenalaiseksi. Neososialismia. Kaupallisena hankeena toki olisi ookoo, eli siitä vaan.
Eli vanhoilla lämpimillä seutukunnalla mennään. Toivotaan parasta, eikä ajatella pahinta. Itse olisin ennen "seminaaria" lähettänyt kunnanjohtajan isännöimään tilaisuuteen osallistujille kysymyksen; mikä tekee meistä elinkeinoelämälle paremman alueen kuin muut lähialueet. Vastaan itse: ei mikään. Tai ehkä stagnatisoiva, sokea omahyväisyys tekee.
Lopuksi luulen, että "jämähtäminen" alati uudelleen lämmitettävän nisun tuoksuun estää uuden taikinan vaivaamisen monessa muussakin kuolemantuomion saaneessa kunnassa. #ympäristökiittää