Päivän epistola kylmän Pohjolan reuna-alueelta savikyliltä.
Lumisokeutta.
Liikenneyhteyksillä on merkitystä.
Ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän asumisestaan hyvien julkisten liikenneyhteyksien läheisyydessä. Rakennuttajat, asuntojen omistajat ja asuntojen vuokraajat tietävät tämän.
Ahneus ei milloinkaan ole asunut Korkeasaaressa kaltereiden takana.
Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa kaikki on toisin. Julkinen liikenne ja liikennöitsijöiden tukeminen ovat edelleen vähentymässä. Rakennuttajat, asuntojen omistajat ja asuntojen vuokraajat tietävät tämän. Maaseudulla Ahneus on ottanut pihakarhun hahmon. Maaseudun ihmiset ovat tottuneet verokarhuun valtion ekosysteemissä, jossa maaseudunkin rahaa virtaa metropolien liikennehankkeisiin.
Liikkumisen mahdollisuuksien ja uusien energiaratkaisuiden myötä alueellinen eriarvoisuus on lisääntymässä. Kasvavissa kaupungeissamme investoidaan voimakkaasti liikkumisen infrastruktuuriin. Seuraukset ovat koko yhteiskunnallemme merkityksellisiä.
Toimiva joukkoliikenne on mahdollistaja. Mikäli sitä ei ole, tai näkymä sen olemassaololle, muun muassa perhekohtaisia investointipäätöksiä tehtäessä on olematon, siirtyy vastuu mahdollisuuksien hyödyntämisestä yhä enemmän yksilölle itselleen. Väestöllinen rakennemuutos kiihtyy.
Valtiovallan merkitys liikennepolitiikassa on keskeinen, erityisesti julkisen vallan investointivarojen allokoinnissa. Muiden muassa niin sanotut tunnin junat tulevat palvelemaan vain suurimpia kaupunkejamme, mutta erityisesti pääkaupunkiseutua työssäkäyntialueena. Häviäjä on maaseutu. Niin kuin on ollut jo tovin päätöksissä lopettaa junavuoroja provinsseihin, sekä lopettaa pysähtymisiä lähes puolella sadalla maaseutuasemalla, kuten esimerkiksi Luumäellä. Tänään jopa monet Tampere - Helsinki junat kiitävät pääradallamme ohi Hämeenlinnankin.
On älyllistä epärehellisyyttä sanoa, että kunnallisvaalit painotuksissaan ja tiennäyttäjänä eivät olisi valtakunnallisesti tärkeät. Ne ovat sitä. Juuri nyt mikään puolue ei voi ottaa vähäisintäkään kunniaa toisintoimimisesta. On haluttu hyvin eriarvoistava aluepoliittinen tilanne ja se on saatu.. Markkinaliberalistisessa hurmoshengessä ja vaihtoehdottomuudessaan liikenneratkaisut on katsottu, vain ja ainoastaan, Rahan silmälasien läpi. Tuottavuuden kasvun läpi. Loputtoman talouskasvun läpi. Ei ihmisten. Ei kaikkien suomalaisten.