Näytetään tekstit, joissa on tunniste covid-19. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste covid-19. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. maaliskuuta 2021

KORONA TEKEE MAA-PLANEETALLE HYVÄÄ.

Älkää heti kättelyssä ymmärtäkö tätä otsikon perusteella väärin. Ei planeetalla leviävä covid-19-virus muunnoksineen ole yksittäisille ihmisille kärsimyksen aiheuttajana hyvä asia. Ei tietenkään. Mutta välillisesti se on hyvä asia kaikille. Avaan vähän.



Ylivoimaisesti suurin ja vaikuttavin ilmiö, mikä koronaviruksen seurauksista on syntynyt, on moninaisen globalismin käsikirjaan syntynyt uusi luku. Se käsittelee globaalia yhteisöllisyyttä ja sen syntyä. 

Syy, että näin on käynyt, on tietenkin ilmeinen; yhteinen vihollinen. Vanha juttu. Yhtä vanha kuin ihminen itse, ellei vanhempikin. Koronavirus olemassaolollaan on saanut enemmän yhteistyötä aikaan valtioiden välillä kuin mikään muu ihmisen historiassa. Ja tarina jatkuu. Mutta myös narina.

Voimilla on vastavoimat. Niin tälläkin. Vielä on kuitenkin nähtävissä valtioidenkin itsekkyyttä, vaikka samalla osallistutaan valtioiden välisiin ja keskeisiin yhteisiin viruksen blokkaustoimiin ja erilaisiin yhteistyömalleihin. Valtiollinen itsekkyys näkyy, vaikkapa rokotteiden kähmintänä yli sopimusten. 

On myös syntynyt, huonosti organisoitu, koronaa vähän-ymmärtävien voima. Puhtaimmillaan heidän sanomansa kiistää koko koronaviruksen olemassaolon ja pitää sitä mahdollisesti vain normi-influenssaviruksena. Keskeistä monelle heistä asiayhteydessä, on puhuminen suuresta totaalimuutoksesta, Great Reset, jolla maailman kaikkea valtaa junaillaan yhä harvempien käsiin nollaamalla nykyiset vallan hallintarakenteet erilaisin salaliittomallein. 

Se, mikä tässä yhteydessä koskee heidän asennoitumistaan virukseen, koskee pääsääntöisesti heidän asennoitumistaan myös rokotteisiin. Pääosa viruskriittisistä jättää rokotteen ottamatta ja moni myös levittää rokotevastaisuuden ilosanomaa. Tämä on aikamme uusi ilmiö. 

Isommassa kontekstissa on myös aikamme tiede joutunut epäilyksen alle ja tosiasialla on suuri merkitys tulevaisuudessa. Miten, se ei vielä ole selkeästi nähtävissä. 

Kulttuuriantropologian näkökulmasta on myös tarkasteltava koronan luoman kriittisyyden muuttumista uhkaksi vallalle, lähes samassa suhteessa viruksenkin mutatoitumisen kanssa. Tätä tänään jo avoimesti korostetaan. Uudet asiat ja uudet merkitykset luovat uutta segretaatiota ihmisten välille. Suurimpana syynä tähän lienevät erilaiset kansalaisten totuttuihin vapauksiin liittyvät rajoitukset viruksen leviämisen estämiseksi.

Muita hyviä koronan seurauksia ovat maailman talouksien sopeutuminen aleneviin talouslukuihin. Tulemme näkemään, että selviämme, vaikkapa ilman ylenpalttista lentomatkustamista. Tai että uusien kestokulutushyödykkeiden hankkiminen ei aina olekaan tarpeellista. Hyvänä kääntöpuolena kierrätys ja korjaaminen lisääntyy. 

Olemme oppineet, itsestäänselvyyksiksi asti, että saamme ympäri vuoden uuden sadon vihanneksia ja hedelmiä kotiostarista, tai että tilaamme maailman laidalta pikkupaketteja laivarahteina, jotka ovat silkkaa ekosysteemin tuhoamista, ainakin nykyisillä energiaratkaisuilla. Tähän on tulossa muutos.

Muita merkittäviä seurauksia koronan hyvistä ansioista ovat terveydenhuollon kehittyminen yksilön kallista henkilökohtaista sairaanhoitoa korostavista järjestelmistä kohti ymmärrystä hyvästä massojen terveydenhuollosta, sekä globaalin, että paikallisen energiakehityksen uudelleenarviointi, innovointi ja toteutuva kehitys.

Uutta on myös arvojen, erityisesti vanhojen arvojen, löytyminen ja uudelleensyntyminen. Ulkoillaan, mökkeillään, pikkuviljellään, hiihdetään, luetaan, lähimatkaillaan ja jopa parhaimmillaan opitaan rauhoittumaan. Iloa elämään löytyy uusilla, vanhoilla tavoilla.

Ihminen on kuitenkin laumaeläimen stereotypia ja tosiasian myötä yksinäisten yksinäisyys lisääntyy ja monilla muuttuu sairauksiksi. Juuri nyt on tärkeää huomata, että terveitä on helpompi hoitaa kuin sairaita. Ratkaisuja on löydettävä ja pantava toimeen.

Uusia ratkaisuja tarvitaan myös koulutuksen järjestämiseen. Niitä myös tulee löytymään, erityisesti erilaisten virtuaalitodellisuuksien nopean kehittymisen kautta.

Tärkein kokonaisvaltainen havainto kuitenkin koronaviruksen vaikutuksista on ekosysteemien kuormitusten alenema hiljentyneen taloudellisen aktiviteetin vähetessä, sekä ekosysteemimme haavoittuvuus ja sen myötä ihmiskunnan haavoittuvuus. 

Ihmiset ovat myös yhä laajemmin ymmärtämässä, että hyvään elämään ei tarvita jatkuvaan, käytännössä mahdottomaan talouskasvuun perustuvaa eilispäivän globaalia talousjärjestelmää. Maa-planeetta hengähtää. Ja se on hyvä se. Kenelle tahansa sairaudesta toipuvalle.

torstai 26. maaliskuuta 2020

HERKKÄHIPIÄISTÄ

Somen seuraaminen, tavallista laajemminkin, on mukavaa hupia näin vapaaehtoisen karanteenin aikana.
Ja kyllä sitä on tullut tehtyäkin. Erityisesti, kun jäin toistaiseksi pihalle Facebookista.


Joku voisi sanoa, että poliittiset puolueemme ovat olleet lähes liikuttavan yksimielisiä viruksen leviämisen hidastamisen lainsäädännöllisistä toimista. Itse en ole liikuttunut, mutta hyvilläni kylläkin. Yhteistyöllä on mahdollisuus päästä päämääriin nopeimmin. Demokratiassa malli on lähes mahdoton. Ilman syvää kansallista kriisiä.

Yleisimmän ajanlaskun mukaan tänään 26.3. on koronavirusepidemian 89. päivä. Lähes kolme kuukautta on monissa maissa kärsitty viruksen voimasta. Erityisesti infektoitunut Raha ja sen ympärille rakentunut talousjärjestelmä kärsii. Rahan palveluksessa olevat ideologisesti sitoutuneet talousoppineet miettivät nyt veen-muotoisen suhdanteen jyrkkyyttä, eivät syitä järjestelmän haavoittuvuudelle.


Toistaiseksi Suomessa vielä kausi-infuenssan jälkitauteineen aiheuttamat vuotuiset 1000 vainajaa ja oman käden kautta kuolleet 700 vainajaa ovat merkittävempiä lukuja kuin tähän mennessä virukseen kuolleet 5 henkilöä. Mutta jatko on tuntematon. Paitsi itsemurhien osalta. Niiden ennustetaan aiempien talousromahdusten kokemuksen valossa pompahtavat ylös, jopa tuplaantuvan.

Hallitus onkin eilen illalla reagoinut voimakkaasti. Terveydenhoitojärjestelmämme pyritään pitämään toimintakuntoisena pidentämällä viruksen vaikutusaikaa rajoituksin. Huomista alkaen Uusimaa eristetään muusta Suomesta ja alkuviikosta ravintolat suljetaan.

Naapurimaamme Ruotsi on valinnut toisin. Koulut toimivat ja ravintoloita ja monia muitakaan palveluita ei yhteiskunnan toimesta lähdetä sulkemaan. Myöhemmin tulemme ihmisten osalta tietämään ratkaisun oikeellisuuden, talouden osalta jo tiedämme. Se ei tule koukkaamaan yhtä syvälle kuin Suomen talous.

Itselleni mielenkiintoinen ilmiö on fiksunakin pitämieni ihmisten tappisilmäisyys koronasome-keskustelussa. Sitä ei saisi kritiikin, tai edes analyyttisen arvioinnin osalta käydä. Miksi? Sen liikuttavan yksimielisyyden vuoksi?

Keskustelun vaimentajat ja jälkiviisaudella mollaavat sanovat , että ruoditaan sitten, kun epidemia on ohi.

Sitten kun epidemia on ohi, nämä samat ihmiset, aikaisemmasta kommentoinnista heidät tuntien, sanovat, että on jälkiviisautta ronkkia menneitä. Se siitä fiksuudesta.