PETTÄMISEN ANATOMIA

Monet naiset ylistävät avioliiton ulkopuolisen suhteen aloittamista itsenäisen, modernin naisen ratkaisuna. Onko syytä ylistää?

Vaikka en uskokaan avioliiton sakramentaaliseen pyhyyteen luterilaisen etiikan tiukassa avioliittokäsitteessä, uskon parisuhteeseen niin kauan kuin kaikki laajan avioliittokäsitteen modernin ajan vaatimukset täyttyvät. Uskollisuus, yhteisvastuu, ystävyys ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen. Ja miksisipä ei rakkauskin. Ainakin parisuhteen alkuvaiheessa. Ne kuuluisat kymmenen ensimmäistä vuotta.

Naisen aloittaessa parisuhteen ulkopuolisen suhteen, sen kieltäen ja salaten, on siihen useita yksittäisiä syitä. On kuitenkin kaksi tärkeää syytä, jotka pitävät sisällään suurimman osan muista.

Rohkeasti väitän, että arjen elämisen ja sen muuttumisen ymmärtämättömyys alentaa kynnystä pettää ja aloittaa toinen, salattu parisuhde. Naisen usko siihen, että mikään ei aiemmasta auvosta saisi muuttua, ajaa etsimään tuota tilaa muualta. Näin siis arkisessa, ihan tavallisessa parisuhteessa, jossa ei ole perheväkivaltaa, alkoholismia, vakavaa sairautta, tai huumeita. Suhteessa, jossa "kaikki on hyvin".

"Tilaisuus tekee varkaan", on toinen. Taloudellinen riippumattomuus puolisosta useinkin määrittää ehdon täyttymistä. Matkoja, illallisia, yksinäisiä hotelliöitä, "merkittäviä" miehiä. Muutama lasi viiniä saa kokemaan itsetunnon paranemisen ja vertaisuuden. Ja kun tilaisuus on olemassa ajaudutaan samaan vuoteeseen. Sen jälkeen kaikki on naiselle vanhassa parisuhteessaan vaikeaa. Ja helppoa.

Seuraavan  pettämiskerran kynnys on matala ja usein seurauksena on pitempiaikainen, vanhan parisuhteen ulkopuolinen uusi suhde. Ja mikäpä on jännittävämpää kuin elää reality-elämää "Rohkeiden ja Kauniiden" hengessä. Sitä viihdemedia on täynnään ja parisuhteen karikoille ajetaan full-ahead tietoisesti toivoen, ettei koko laiva uppoa matalassa. Kestävän parisuhteen malli on siis romutettu. Paheksunta ja syyllistäminen ovat sukupuolirasismia. Jos tapoja ja aikoja paheksuu, on toisesta ajasta, melkeinpä toiselta planeelta. Pettäjän kehoitus ihmettelevälle usein kuuluukin: Hei herää!

Vanhan suhteen jatkamista, siinä sivussa,  nainen useinkin tietämättään itselleen perustelee, lasten edulla ja taloudellisilla syillä, samalla peläten, erityisesti asuttaessa pikkupaikkakunnalla, yhteisön paineita. Syntyy teatteriparisuhde.

Siitä huolimatta, että mies hakee avioeroa, ilottoman, täydellisen epätyydyttävän valheeseen perustuvan parisuhteen juridiseksi päättämiseksi, monet naiset ylistävät naisen ratkaisuja rohkeiksi.
Minä tässä kirjoituksessa väitän, että kyse ei ole rohkeudesta.

Mies, katso tulevan puolisosi äidin elämä. Käy se läpi. Näet kohtalosi.

TAKAISIN, BUT NOT IN BUSINESS

Erään ajatusten turhanpäiväiseksi transformaattoriksi unohduksen tyhjyyteen tarkoitetun pehmeäkantisen kirjan ( John Grisham ) omistuskirjoitus oli osoitettu epätavallisen kauniille naiselle, pettämättömän lojaalille ystävälle, myötätuntoiselle kriitikolle, rakastavalle äidille, täydelliselle vaimolle.

Sallittua on kirjoittaa vastatuulen omistuskirjoitus kaikille sanoilleni. Osoittamatta sitä kenellekään yksittäiselle ihmiselle.

Myötätunnosta itseäni ja veljiäni kohtaan omistan kaiken kirjoittamani tästä päivästä alkaen niille miehille, puolisoille ja isille, joiden vaimo ei ollut epätavallisen kaunis, petti, eikä ollut lojaali ystävä, ei ollut vähääkään myötätuntoinen kritiikissään, ei ollut aidosti ja sitoutuneesti rakastava äiti, eikä siis missään määrin täydellinen vaimo ylipäätään.

Avioerotilanteessa nainen näyttää todellisen luonteensa sateenkaaren ( eräs asianajaja ).
Yhtä hyvin voin inttää, että mikään hyvä teko ei jää rankaisematta, tai että valheet ovat vain rakkauden korvike. Tosin Oscar Wilde sanoi, että jos puhuu totta, jää ennen pitkää kiinni.

Tämän yksittäisen tekstin omistan kaikille niille 22.540 päivälle joina olen silmäni pitänyt auki. Ajasta ennen sitä en muista mitään. Noin pirun monta yötä vaatii hyvän sängyn.