Paheksuminen loppuu, kun syyllistyy itse paheksumiinsa tekoihin.
Manoveerilla tarkoitetaan hallittuja suunnanmuutoksia vaihtelevilla nopeuksilla kohteen saavuttamiseksi.
Tai se tarkoittaa "harjoitusta". Poliittiseen terminologiaan onkin askelmerkitty uusi, armahtava käsite: "vaikea harjoitus".
Keskustapuolueen vaikea harjoitus, pyrkimyksenä saada aikaan ns. yhteiskuntasopimus, oli näitä molempia.
Aie lienee ollut vilpitön, mutta riittävän mahdoton. Tarkoituksellisesti kamanat asetettiin korkealle. Kaikki eivät pysty käymään yli. He ovat, tai heistä tulee, ay- ja ek-syntipukkeja. Samalla roadmapin mukaisesti kontekstiin kerrostunut kognitiivinen dissonanssi ylitti itsensä; leikkaustarve onkin 10 miljardia ja Soini paskoo housuunsa valtiovarainministereiden kokouksessa Kreikan 3. avustuspaketista sovittaessa.
Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" draamana kääpiöityy tämän todellisen, mestarillisen draaman rinnalla, jossa evoluution ihmiseen kertynyttä älykkyyttä ei enää voi erottaa idiotismista. Ehkä juuri siinä on sen draamallisuus ja ihmisenä olemisen kepeys. Ja kaiken yllä katselee lähes uskonnollisen kultin statuksen saanut "poliittinen pelisilmä". Se ei katsele seuraajiaan, vaan kannatuslukuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti