perjantai 25. maaliskuuta 2016

TIVOLIMADOT

Laitan vielä kolmannen värssyn tähän nyt. Viimeisen opintojaksoni.

Syklinen ahdistukseni on tänään, Pitkäperjantaina, muuttumassa Koillis-Gröönlannin vesiin ja ilounelmiin.

Ensimmäistä kertaa en ollut otettu runopyynnöistä. Synnytys oli helppo diagnoosi. Kuitenkin ja onneksi.

Jos irroittelen joskus, yritän saada itsestäni laittamaan blogiin sinne tänne kylvetyt riimit yhteen kohtaan. Ikään kuin afotkin.

TIVOLIMADOT

Katson vihdoin itseäni
      värillisiä manifesteja
jotka katsovat videoita
ja hurjistuneista puista
naulasin arkkuni
      kaatamatta niitä
yössä kanteni alta
      sieluni virtuaalipeilit silmillä
näen naiseutesi
      rintojesi vako messuilla
      näreen kuin taipuisan nilkan
voitelen itseni todellisuudella
sillä viimeinen tahtoni
on vaatia madoilta
sitä mitä itse osaan
Syvällä ei liiku mikään
Todellisuus vain masturboi
kissavideoita

lauantai 19. maaliskuuta 2016

MINNA CANTH'IN PÄIVÄNÄ, TASA-ARVONPÄIVÄNÄ.

Lainsäätäjä ihmettelee jukuripäisen Suomen kansan tyhmyyttä olla nielemättä sisäisen devalvaation paistia raakana kaikkine karvoineen. Miksi kansa ei tarjottua ateriaa halua?

Kyse on oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja eriarvoisuuden kokemisesta. Vielä muutama vuosikymmen sitten kansan raivosta ei olisi tarvinnut piitata. Politiikka ei tullut käsiin. Nyt täytyy. Vai täytyykö?

Mitä näemme ja kuulemme? Antti Herlin maksaa henkilökohtaisesta 160 miljoonan osingostaan 4,7% veroa, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kuukausipalkka nousee 15.000 euroa, Eduskunnan kansliatoimikunta on tekemässä linjattoman palkankorotuksen eduskunta-avustajien palkkoihin. Syynä on, että kolmeen vuoteen palkkoja ei ole nostettu. Kansanedustajia yhteiskuntasopimus toteutuessaan ei juurikaan tulisi koskemaan. Suomen vaihtotase on jo pitkään ollut positiivinen. Suomeen virtaa enemmän rahaa kuin ulos. Silti teemme velkaa. Osinkoja tosin maksetaan nikottelematta 8 miljardia. Kansainvälisissä puolueettomissa vertailuissa Suomi sijoittuu jatkuvasti kymmenen kilpailukykyisemmän maan joukkoon. Kansalaisille huonon vientiteollisuuden kilpailukyvyn kuitenkin sanotaan olevan pääsyy Suomen lamaan. Listaa voisin jatkaa.

Samanaikaisesti pienituloisilta leikataan toimeentulosta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Yli 75-vuotiailta vammaisilta viedä suhteellisesti eniten. "Sote-uudistus" on muuttunut maakuntauudistukseksi, joka kasvattaa veroja, vuokrataso ja muutkin asumiskustannukset nousevat jatkuvasti yli yleisen hintatason, eikä Suomen kalliiseen hintatasoon muutenkaan puututa. Välillisiä veroja nostetaan säännöllisesti, huolimatta hallitusohjelman päätöksestä, ettei kokonaisveroaste nouse. Lisäksi valtion omaisuuden myynnit ovat lisänneet kansalaisten kustannustaakkaa, kuten Carunan tapauksessa.

Kansakunnan moraalinen kivijalka on rapautumassa. Kyltit käsissä, ennen vaaleja luvattiin, ettei koulutuksesta leikata. Nyt leikataan. Valtiovarainministeri on jäänyt kaksi kertaa kiinni valehtelusta Eduskunnalle. Hän kuittasi ne sanomalla; sori. Nyt hän on tuomassa takaisin vastustukseen kaatuneen hallintorekisterilainsäädännön, jolla osakeomistajuus voidaan häivyttää varjoihin.

Kaiken tämän meille on junaillut vuosikymmenien saatossa promillen kymmenesosa Suomen kansasta.  500 - 1000 henkilöä. He ovat tehneet lainsäädännön, linjaukset ja täytäntöönpanon. He ovat olleet mielipidevaikuttajat. Nyt samat ihmiset syyllistävät meidät, yli 5 miljoonaa täysin epäpoliittista, vaikutusvallatonta kansalaista. Sanovat, ettemme ymmärrä missä mennään. Tasa-arvon päivänä. 19.3.2016

tiistai 1. maaliskuuta 2016

VUOKRAROBOTTI

Puolentoista kuun takainen lehtikirjoitukseni sai Savitaipaleella aikaan pienoisen kuumakivikeskustelun.
Tämänpäiväinen Talouselämä-lehden artikkeli sai minut julkaisemaan fb-seinälläni alla olevan tekstin. Linkki tuohon TE:n artikkeliin alinmaisena.


Kuusi viikkoa sitten vaadin paikallislehdessä kunnan vuokralaisten puolesta ( pyynnöstä ) automaattisten vuotuisten vuokrien korotuksen perumista, tai vuokrien alennuksia.

Vuokrien korotusilmoituksessa luki: kustannusten nousun vuoksi. Alkoi härdelli. Sopan saa keitettyä ilman kalojakin. Kuumalla arinalla kunnantalon omistajaohjausyksikössä alkoi kuuma tanssi. Tein kysymyksen: minkä kustannusten nousun? Mitkä kustannukset ovat siinä määrin nousseet, pariin viime vuoteen verrattuna, että vuokrien korotuksilla olisi edes matemaattinen perustelu?

Pyysin saada vuokrataloyhtiön tilinpäätöstiedot ja budjetin. Sain. Kuten monen kuntien omistaman vanhemman taloyhtiön kohdalla oli; rahoituskustannukset pienet / ennallaan, tai nolla, korjausvelka nolla ja energiakustannukset laskeneet öljyn hinnan myötä. Budjetissa oli kuitenkin melkoinen korotus öljyn ostohinnalle. Budjetissa ei myöskään ollut korotuksia selittäviä varauksia esim. energiatehokkuuden parantamiseen, tai peruskorjauksiin. Vain ulkoistetut isännöintikustannukset olivat yleistä hintojen nousua kovemmassa nousussa. Tuo kustannuserä oli kuitenkin merkityksetön. Mutta kuvaava.

Vuokria olisi siis voitu mitä parhaiten laskea. Ja reilusti! Tuttavuusloikan hengessä. Tuottoprosentti kunnalle sen kuitenkin estää. Mikä muu? Kunnan tietoiseen ilkeyteen köyhimpiä kohtaan juridisena henkilönä en usko. Ainakaan vielä.

Tuossa elämäntyönsä ( en kerro tunnistamisen vuoksi ammattia ) tehnyt eläkeläinen maksaa reilusti yli puolet nettoeläkkeestään asumiseen pienessä kaksiossaan. Elämiseen ei juurikaan jää mitään. On täysin epätoivoinen. Hän ei ole muutaman euron vuoksi oikeutettu asumistukeen. Nyt on pakon edessä taipunut toimeentuloluukulle. Rumempia esimerkkejä en tähän halua ottaa. Suuttuisin kirjoittaessani ja se ei ole hyvä se. Yhteydenottovyöry on ollut käsittämätön. Huh, haukkasin liikaa. Mutta osin kaikki perustuu siihen, ettei kukaan "haukkaa".

Vuokrat ovat jo saavuttaneet realistisen maksukyvyn ja siten kipurajan. "Ihailemassamme" Ruotsissa on vuokrakatto. Berliinin keskusta alueella asuu edullisemmilla neliövuokrilla kuin täällä, pian Villin Pohjolan erästysmailla.

Reilu 1.200 miljoonaa menee jo nyt asumistukiin ja summa kasvaa. Väliinputoajat pakotetaan toimeentuloluukulle. Sekin summa on järkyttävässä kasvussa. Kuinka kauan tähän on varaa? Entä mitä sitten tapahtuu, kun ei ole varaa maksaa kasvavia asumistukia ja toimeentulotukia?

Tuntuu kuin yhteiskunnassamme ei ymmärrettäisi itse aiheutettua "pakottavaa tulonsiirtopolitiikkaa". Yhteiskunta korottaa tarpeettomasti vuokria ja sitten yhteiskunta maksaa tukia. Yritin tätä ( muun muassa ) viestittää kunnan suuntaan. No comments.

Lopputulema rähjäämisestäni ( toki faktoihin perustuneesta ) oli, että ensi vuoden korotusautomaattia tutkitaan. Toivottavasti tutkittaisiin vuokria. Korotuksia ei peruttu.

http://m.taloussanomat.fi/asuminen/2016/02/29/asumistukien-maksut-32-tammikuussa-hurjalle-nousulle-on-kolme-syyta/20162327/310

Tässä toinen, 8.3.2016
http://m.taloussanomat.fi/asuminen/2016/03/08/nordea-suomalaisten-asumismenot-ovat-jo-tapissa/20162636/310


IHMETTELYN BIG DATAA

Ei tarvitse olla uskallusta, olematta poliitikko, tai tutkija, sanoa maailman olevan olemassaolonsa historian nopeimmassa muutoksessa ja liikkeessä. Kohti Jerusalemin kaatopaikkaa.

Olemmeko oppimassa kokonaisvaltaisesti yhtään mitään, vai vain pureutumassa yksittäisiin ongelmiin. Osaamatta liittää niitä toisiinsa. Antiikinajan filosofi Platon, 427 - 347 eKr, sanoi, ettei oppimisella ole muuta alkua kuin ihmettely.

Olemme jääneet pikkulapsen tasolle ihmetelyssämme. Tuntuu hurjan kauniilta nähdä avarasta luonnosta vuoren kokoisen jääkimpaleen lohkeavan, äimistelemme katsellessamme omana aikanamme kadonneita ja sukupuuttoon kuolleita lajeja, sohvasurkuttelemme maapallon metsien loppuunhakkuuta ja merien kasvua. Sodat tapettuine ihmisineen on mallinnettu lapsiemme tietokonepeleihin, kansainvaellukset ja alituisen nälänkin kohtaamme vielä pääosin mediassa. Siis emmekö ihmettele oikein, oppiaksemme, oppiaksemme käyttäytymään lajina toisin.

Yltäkylläisyyden lisääntymisen myötä kasvavat pelot. Pelot menettämisestä. Pelot kuolemasta viime kädessä. Kärsimykseksi muuttuvat pelot kohdennamme aina johonkin. Ilman kelpoa, sisäistettyä oppimista pelko aiheuttaa kielteisiä asioita, eikä ihmettelymme itsestämme ja maailmastamme johda mihinkään. Muuhun kuin väkivaltaan lajiamme kohtaan.

Filosofi Pekka Himanen sanoo Suomea vaivaavan "henkisen kestävyysvajeen". Tulevaisuudenusko on viety. Lähtenyt. Kadonnut. Hypännyt poutapilvien matkaan.
Uskon Himasta ja näen sen itsestäni ja naapureistani. Kaikista.

Roomalainen Marcus Tullius Cicero, 106 - 43 eKr, sanoi kaiken poliittisen puheen päämääränä olevan hyödyn.

Se, miksi nämä rivit kirjoitin, on hetkellinen ymmärrykseni siitä, että uskon kaiken puheen päämääränä olevan hyödyn. Jos näin ei olisi, maailma olisi tulevaisuus.