Joku voisi sanoa, että Suomi aasialaistuu, kun riisi maistuu. Joku taas ottaa nenilleen, jos väitettä puoltavana argumenttina käytetään kansalaisten riisin kulutusta. Eihän karjalanpiirakalla ole mitään tekemistä asian kanssa. Vai onko?
Jos kiertelee ilma- ja maanteitse ristiin rastiin Vietnamia ( olen kierrellyt ), tekee kokolailla sokea Reettakin huomion, että mielikuvien viidakkoinen maa ei ole viidakkoinen. Se on riisivetinen. Täydellinen metsäkato näkyy riisipeltoina. Pläntin viidakkoa voi vielä hetken nähdä maan suurimmalla Phu Quoc'in saarella. Vietnam onkin nykyisin maailman suurin riisintuottaja.
Uutisen mukaan Suomessa syödään noin 430 miljoonaa riisipiirakkaa.
Tässä: http://www.esaimaa.fi/m/Online/2017/07/04/Karjalanpiirakoita%20sy%C3%B6d%C3%A4%C3%A4n%20Suomessa%20l%C3%A4hes%20430%20miljoonaa%20kappaletta/2017522431575/563
Se tekee jokaista suomalaista kohti 81 ryppypiirakkaa vuodessa, imeväisikäisistä alkaen 1,5 kappaletta perinneruokaa muita parempiin suihin viikossa.
Tässä: http://www.esaimaa.fi/m/Online/2017/07/04/Karjalanpiirakoita%20sy%C3%B6d%C3%A4%C3%A4n%20Suomessa%20l%C3%A4hes%20430%20miljoonaa%20kappaletta/2017522431575/563
Se tekee jokaista suomalaista kohti 81 ryppypiirakkaa vuodessa, imeväisikäisistä alkaen 1,5 kappaletta perinneruokaa muita parempiin suihin viikossa.
Ai mitä perinneruokaa? Tietenkin ilmaisu on leikillinen ja leipomokaupallinen. Riisipiirakka ei ole perinneruoka. Toki sitä voi sellaisenakin pitää, mutta mitään tekemistä sillä ei ole todellisten perinneruokien kanssa, kuten naurispaistoksen, hirvimuhennoksen, tai tönkkösuolatun muikun kanssa. Ja kaupoissakin riisi on laajemmin ollut saatavilla vasta 1900-luvun alkupuolelta. Se oli myös suhteellisen kallis elintarvike aina 1960-luvulle asti ja tarjoiltiin mieluusti riisipuurona joulupöydissä.
Riisi on tärkein ravinnonlähde Aasiassa. Sen seurauksena räjähdysmäisen väestökasvun myötä ympäristötuhot ovat monissa maissa peruuttamattomat. Monsuunisateet ovat loppumassa, sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä, veteen perustuvan riisinviljelyn myötä puhtaan juomaveden saanti on vaikeutunut ja metsien katoamisen myötä lajien monimuotoisuus on jyrkästi vähentynyt, sekä hiilidioksiidin sitomiskyky alentunut.
Ravinnollamme on merkitystä elonkehän tulevaisuudelle. Tai oli. Nopeaa tuhon kehitystä emme enää voi pysäyttää. Siksi lajillemme tyypillisesti voimme popsia perinteisiä karjalanpiirakoitakin sen kummempia itsetuhoamme enää ajattelematta. Maistuis varmaan sullekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti