Onko viimeisen viidakon reunalla ymmärretty, että planeetan peli on menetetty ja lopunaikojen iloa ei pidä tuhlata jätetekniseen näpertelyyn.
Juodaan beeriä ja tanssitaan. Tropiikkipaidoissa ja kukkamekoissa tiikkipöydillä. Syödään krokonperää ja kuunnellaan viidakon terapeuttisia ääniä. Moottorisahaa, tiepuskutraktoria ja tukkirekkaa.
Don't worry, be happy! Siispä sinne joukolla Kirsi "Heikoinlenkki" Salon esimerkin siivin. Mietiskelemään. Irtoamaan itsestä. Maailman paskasta.
Kaikki on globaalin talousfilosofian mukaisesti tehtävä äärimmäisen kustannustehokkaasti. Halvalla. Piranhojen muovirehulla ruokkiminenkin. Suoraan luomukasvatusaltaaseen.
Odotan J. Sipilältä avausta Talvivaaran jälkeen. Mitä tuhotaan lopullisesti edellistä prokkista edullisemmin. Lopullisesti tuhoaminen on kallista.
Eli näin:
https://youtu.be/wVnMBGXVVUI
Tai ehkä näin? Omantunnon taputtelua enää. Mene Otso tuonne Amazonille lajittelemaan. Anteeksi ilkeyteni. Mutta game over. Tellus tiltissä. Okei, tehdään niin kuin Otso, tullaan paremmiksi ihmisiksi. Siinä kaikki.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/05/pystyisitko-itse-tahan-helsinkilaisen-otso-sillanaukeen-24-kahden-kuukauden
Tässä viitekehyksessä suomalainen sote-pakettikin on vain käytetyssä sairaalalateksihanskassa Amazonilla hiljalleen kohti iäisyyden merta lipuva pikkupaska. Tämä on näiden asioiden mittakaava. Pienempi vain mahtuu lähemmäksi omaa napaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti