Tänään sain Ympäristöministeriöstä postia FYI-viestilleni. Kirje alla.
TUNNISTETTU ONGELMA ja HUOLI ( sama mikä on kunnalla ) ei nyt vain alkuunkaan riitä. Vuosikymmenten huoli ei puhdista. Kuin ehkä vain murehtijan sielun.
Kuolimon tapauksessa kirjeessä mainitut toimet EIVÄT EDES PYSÄYTÄ järven ekologisen tilan huononemista. Huomattavasti järeämpiä toimia tarvitaan, mm. täsmätäyssuojelua, metsienhoidon erityisaluetoimenpideohjelmaa ja suo-ojitusten ennallistamista, sekä ravinnepäästöjen poistamista.
Olen jo vuosikymmenen kritisoinut laadultaan "erinomaisen järven" käsitettä. Suurien järvialtaiden tummuessa ja rehevöityessä referenssijärvetkin tummuvat. Käsite on hyvin suhteellinen ja "virkamiessalliva". Helppo ja valheellinen argumentin perustelu. YouTube kanavani klipistä voi katsoa mitä limnologi sanoi jo 2010.
Olin viime keskiviikkona venemiehenä eräälle vanhemmalle herrasmiehelle hänen verkkojen nostossaan. "Erinomainen" Kuolimo oli rumasti limoittanut verkot. Hyvin rumasti.
Itse en omista verkkoja, enkä harrasta verkkokalastusta.
Mikäli nykyisillä huolilla ja toimenpiteillä mennään, KUOLIMO ON TUHON OMA. Meneekö siihen 50, vai sata vuotta, on epäoleellista. Samalla menee seutukunnan AINOA, todellinen vetovoimatekijä. Missä on vastuumme jälkipolville, nieriälle ja muullekin luonnolle?
Jatkan taisteluani, ilmeisesti tuulimyllyjen kanssa ja niitä vastaan. Paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Hyvää kirjeessä on ohjeistus avustusten hakemisesta ( rahaa hankkeisiin olisi saatavilla ) ja aikataulusta, sekä sen viimeinen kappale. Se on muuta kuin kaikkein tyypillisintä "kaikki-on-hyvin" virkamiesjargonia.
Ympäristöministeriön kirje:
Hei,
Kiitos yhteydenotosta ympäristöministeriöön. Huoli Kuolimojärven tilasta on yhteinen. Olemme tunnistaneet edellisessä valtakunnallisessa vesien tila-arvioinnissa riskin, että Kuolimojärven erinomainen ekologinen tila voi heikentyä jaksolla 2016 - 2021.
Erityinen huoli kohdistuu äärimmäisen uhanalaiseen nieriään, jonka todennäköisesti ainoat lisääntymisalueet ovat Saimaan länsiosien lisäksi Kuolimolla.
Kuolimojärvi edustaa myös kansainvälisestikin harvinaista luontodirektiivin I-liitteen luontotyyppiä ”hiekkamaiden niukkamineraaliset ja niukkaravinteiset vedet”, jonka tila on myös vaarassa heikentyä.
Toimenpiteisiin on ryhdytty. Kuolimo on mukana Lappeenrannan seudun ympäristötoimen hallinnoimassa kolmivuotisessa PISARA –hankkeessa, jonka kustannukset ovat noin 530.000 €. Hankkeessa on mukana myös neljä muuta seudun vesistöä. Kuolimolla hanke keskittyy juuri metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin. Hankkeesta löytyy lisätietoa: http://www.piensaimaa.fi/pisara. Myös Savitaipaleen kunnan keskustaajaman 2 400 asukkaan jätevedenpuhdistamon lupa on uusittu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä tänä kesänä. Tämän johdosta puhdistamon toiminta tulee selvästi parantumaan nykyisestä. Myös Pro Kuolimo ry tekee ansiokasta vesiensuojelutyötä alueella mm. viime vuonna valmistui laaja Länsi-Saimaan vesistötutkimushanke.
Toimenpiteitä tarvitaan varmasti vielä lisää. On selvää, että nykyiset toimenpiteet eivät ratkaise kaikkia haasteita Kuolimojärven kohdalla. ELY-keskuksista on mahdollista hakea harkinnanvaraisia avustuksia myös Kuolimojärven tilan parantamiseksi tehtäville toimenpiteille. Avustukset voivat kattaa 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Seuraava haku on suunniteltu avautuvan 16.10. Asiasta saa lisätietoa ympäristöministeriön verkkosivuilta lokakuussa.
Ystävällisin terveisin,
Antton Keto
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto
Puhelin +358-295250148/+358-504319289
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti