PRO KUOLIMOSTA

Pro Kuolimo  ry:n puheenjohtaja Hannu Jokinen soitti. Kertoi, että monessa kuppi- hiippakunnassa istuu. Kokouksia riittää. Ja että taas kerran aletaan tutkimaan. Nyt veneen kanssa lähinnä valuma-alueita. Ja sitten taas kokoustetaan. Ja sitten taas ... Ei paha.

Yhdistyksen, perustettu 2012, säännöissä kerrotaan Pro Kuolimon toiminnan tarkoituksena olevan järvivesien suojelu, muu luonnonsuojelu ja maisemanhoito Kuolimo-nimisellä järvellä ja sen valuma-alueilla.

Olen yhdistyksen perustajajäsen. En muista varmuudella oliko tuo maisemanhoito alkuperäisissä, hyväksytyissä säännöissä ja onko ylipäätään sääntöjä muutettu, mutta se on suht' merkityksetöntä. En pane pahakseni, vaikka Pro Kuolimo järjestää jättipalsamin hävitystalkoita.

En ole vuosiin ollut yhdistyksen jäsen. Erosin vähin äänin ja ilman dramatiikkaa jokunen vuosi sitten. Syynä oli kotisivujen keskustelupalstan poistaminen. Siellä oli runsaasti mielenkiintoista ja erinomaisen asiallista keskustelua. Alan professoritasoon asti. Syyksi sanottiin, että keskustelu "likaisesta ja likaantuvasta" Kuolimosta pilaa kunnan julkikuvaa. Ei myöskään ymmärretty, että keskustelupalstalla kirjoittajat edustavat tietenkin vain omia näkemyksiään, ei Pro Kuolimon. Ajattelussa oli palattu 30-luvun totalitarismin suuntukkimishenkeen. Sitä en voinut hyväksyä.

Nyt, sivusta seuranneena, olen tullut käsitykseen, että Pro Kuolimon toiminnallinen strategia on osin väärä. Se painottuu liiaksi muiden, lähinnä virkamiesten ohjastamiin hankkeisiin ja loputtomiin palavereihin, joissa lyödään sellaiset rätingit eteen, että turha pullikoida. Hyvä mikä hyvä sotkemisen määrään nähden. 

On integroiduttu saastuttavaan ja saastutuksen hyväksyvään yhteiskuntarakenteeseen. Pelataan vallan ehdoilla. Ja ohjeilla. Hyväksyvään sanon siksi, että Kuolimonkaan osalta mitään MERKITYKSELLISTÄ JA VAIKUTTAVAA, ei ole tehty. Jos on, se julkisesti kerrottakoon!

Sekä toiminnassa roolin ottamiseen yhä enemmän tekijänä. Tekijänä, joissa selkeästi tehtävät ja niiden toteutus lajillemme äärimmäisen tärkeässä hankkeessa kuuluu julkiselle vallalle.

Suomeen mahtuu runsaasti järvikohtaisia suojeluyhdistyksiä, eikä juuri yksikään ole pystynyt saastumiskehitystä pysäyttämään. Lähin esimerkki lienee Pro Kivijärvi. Kaikki kunnia kuitenkin kaikille vesiensuojeluyhdistyksille ja ihmisille, jotka vapaaehtoistyötä niissä tekevät.

Miten näen Pro Kuolimon tehtävät?
Kun kerran tuossa aiemmin esitin kritiikkiä "suuntautumisesta".

Yhdistyksen tehtävä tulisi olla yksinkertaisuudessaan vain kaksijakoinen.

Ensiksikin, sen tulisi olla "itkevän" Kuolimon ääni. Tulisi kertoa jatkuvasti järven tilasta monipuolisesti faktoin julkisuuteen, verkostoitua,  osoittaa ja dokumentoida kipukohdat, iskeä somessa ja mediassa kiinni jokaiseen Kuolimoa satuttavaan tekoon ja osoittaa syyllisiä.  Ja antaa moraalinen tuomio. Hehän lajimme olemassaolon näkökulmasta osaltaan ovat yhteisön vihollisia.

Missä on jatkuva, viranomaisten ja omiin vesinäytteisiin perustuva julkinen raportointi ja tiedottaminen järven veden laadusta? Sitä ei ole. Mistä siis puhumme? Jättipalsamista?

Toiseksi,
Pro Kuolimon tulisi jatkuvasti vaikuttaa lainsäätäjiin, virkamiehiin ja luottamusmiehiin. Uusi digitaalinen ympäristö antaa siihen valmiudet ja mahdollisuudet. Olen aiemmissa kirjoituksissani blogissani kertonut riittävän järeistä toimista ainutlaatuisen järven ja sen nieriän ja muukin alkuperäisyyden saavuttamiseksi takaisin. Järeät toimet ovat täysennallistamisia soiden osalta valuma-alueella, sekä tiukkaa suojelullista lainsäädäntöä järven ja sen valuma-alueiden osalta.

Arvostan kuitenkin kaikkea työtä ja penninkin ajatuksia järviluontomme pelastamiseksi jälkipolville. He tulevat olemaan meitä viisaampia.  Koskee myös sanomani Pro Kuolimoa. Parempi kuin ei mitään. Jokisen Hannunkin kanssa ollaan kavereita.