torstai 26. syyskuuta 2019

YHTEISKUNNAN TEHTÄVÄ. VAI TEHTÄVÄT?

Tänään, torstaina, 26.9. 2019 on Euroopan kielipäivä. Euroopassa puhutaan noin 225 kieltä.
Erilaisten määritelmien mukaisia yhteiskuntia on vähemmän.

Yhteiskuntien olemassaolojen oikeutuksen vaatimus, tai niiden kiistäminen on aiheuttanut pääosan sodista ja sisällissodista. Edelleenkin usein terrorismi peilaa epätäydellistä yhteiskuntaa, jossa määrittely jää toteutukseltaan epätäydelliseksi. Olisiko aika määritellä yhteiskunta uudelleen? Muuten, tuo noin 225 eurooppalaista kieltä on vain noin 4% maailman kielistä.



Yhteiskunnalla on lukuisa määrä tehtäviä. Historiallisen, poliittisen käsityksen mukaan yhteiskunnan tehtävät ovat vaihdelleet niin laadullisesti kuin määrällisestikin.

Pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa yhteiskunnalla oli paljon keskeisiä tehtäviä ja niiden laatua parannettiin nopeasti aina 80-luvun loppulle. Sen jälkeen on alkanut erityisesti määrällinen alasajo ja siirto yksityiselle sektorille.

Amerikkalainen malli korosti ja korostaa sen sijaan yksilön vastuuta, jossa yhteiskunta oli ja on vain mahdollistaja ja yövartioyhteiskunta.

Neuvostoliitossa ja monissa sosialistisissa valtioissa yhteiskunnan tehtävät olivat keskeiset. Yhteiskunta tarjosi, tai pyrki tarjoamaan jäsenilleen kaiken. Tarjottiin tarpeiden mukaan ja otettiin kykyjen mukaan. Tai ainakin niin sanottiin tehtävän. Laatuun, määrän kustannuksella, ei haluttu panostaa. Sen mahdollisti yksilöiden vapauksien rajoittaminen ja keskitetty hallinto. Ne johtivatkin alkaneen globalisaation myötä kustannuskriisiin ja nopeaan muutokseen ja lähes vastakkaiseen järjestelmään.

Entä nyt? Mikä on yhteiskunnan tehtävä?

Kun katselee modernin tiedonvälityksen ikkunasta, sekasortoisen maailman, yhäti monimutkaistuvien yhteiskuntien sekasortoa, tulee käsitykseen, että yhteiskunnan keskeisin tehtävä on määriteltävä uudelleen.

Yhteiskunnan keskeisin tehtävä tulisi olla jäsentensä kokoaminen yhteen, yhteiskunnaksi, toimimaan yhdessä siten, että mahdollisiman moni kokisi kuuluvansa yhteiskuntaan ulkopuolisuuden sijasta. Vain siten yhteiskunta pystyy määrittelemään tasapainoisesti muut tehtävänsä ja suhteen muihin yhteiskuntiin.

Globalisaation, mcluhanilaisen maailmankylän myötä yhteiskuntien muutoksen evoluutioprosessi on kiihtynyt. Ymmärrys siitä aiheuttaa yhteiskunnille merkittävän haasteen uusien, maailmanlaajuisten uhkien edessä: yhteiskunnan tärkein tehtävä on koota ihmiset yhteen yhteiskunnaksi, toimimaan yhdessä. Ei soolona toisiamme vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti