"MAHDOLLISUUS" MAKSAA

Sähkövirta oli päätaulusta kytketty pois. Kytkin oli ollut siinä asennossa jo 18 kuukautta.

Pysyvästi ulkomailla asunut tuttavani maksupalvelu oli maksanut useita pieniä "sähkölaskuja" hänen kesämökistään. "Asiaan vain ei tullut kiinnitetyksi huomiota", hän kommentoi minulle uusinta käännettä. Ulosotto oli lähestynyt perintäkirjeellä. Soitettuaan laskun lähettäneeseen yritykseen, hänelle sanottiin, että mahdollisuus käyttää sähköä maksaa.

Yritykset ovat oppivaisia. Ne ovat ottaneet käyttöön "ansaintamekanismejaan kehittäessään" maksun mahdollisuudesta.  Erityisesti näin pyrkivät toimimaan luonnolliset monopolit ja sellaisiksi itsensä mieltävät yritykset. Uudeksi normiksi ollaan luomassa samankaltaista tilannetta kuin yhteiskunnassa tapahtuva verotus. Kyse ei ole mistään kuukausimaksullisesta kuntosalikortista, tai hiihtoputken vuosilatumaksusta. Ne voi jättää maksamatta, jos ei aktiviteettaja katso tarvitsevansa, tai ne ovat liian kalliita.

Pään avasi Yle. Tai oikeammin maamme hallitus. Säädettiin yle-vero, joka kohdistuu kaikkiin kansalaisiin huolimatta siitä, että omistaako vastaanottimen. Pandoran lipas on piisoovkake sille kehitykselle mikä tästä lähti käyntiin. Asia on edelleen mutkistunut valtion pannessa taseita pörräämään, eli myydessään toimintojaan. Ja pääosin ulkomaille. Nuo yritykset oppivat, valtion asiaan juurikaan puuttumatta, että ne voivat toimia kuin valtio; asettaa veroluonteisia maksuja mahdollisuudesta. Siitä, että tarvittaessa jotain on olemassa.

Ajatus on absurdi ja edelleen kehittyessään mullistava. Se ei kuitenkaan ole vähäpätöinen ja poissuljettu. Päinvastoin. Näkyvissä on uusia pakollisia maksuja mahdollisuudesta. Siitä, että yrityksillä on jotain rakenteita, vaikka juuri sinä et niitä tarvisisikaan. Olemme Suomessakin minarkistisen ajatusmallin mukaan hyvää kyytiä siirtymässä korporaatioiden yhteiskuntamalliin.

Maksan veroni mukisematta. En kuitenkaan halua maksaa luontaisille monopoleille, jotka härskisti veloittavat mahdollisuudesta. Näin esimerkiksi juuri sähkönsiirrosta, tai yle-verosta ajattelen. Oikein naurattaa, kun ajattelen, että maksamme sähkönsiirtoyhtiöille ilmastonmuutoksen lisääntyvistä seurauksista. Ja itseasiassa jo yhtiöiden kenttäteknikot opetetusti tätä toitottovat. Että kohoavat siirtomaksut ovat oikeutettuja. Mittakaavaksi tulee muistaa, että Fortumin myynnistä saaduilla rahoilla kaapelit olisi saatu maahaan. Vaan ne osingot, vaan ne osingot.

Länsimaissa on ollut periaate, ken käyttää, hän maksaa. Samaan ajatteluun on menossa ajatus, ken saastuttaa, hän maksaa. Senkin hyväksyn. Sen sijaan en hyväksy yritysten veroluonteisia maksuja. Vaikka en käyttäisikään niiden palveluja. Pohjavesiomaisuutemme käyttö tulee olemaan markkinafundalistisen ideologian mukaisesti, Davosin hengessä, seuraava veroluontainen maksu. Sitten kun vedet myydään ulkomaille. Siihen ei mene enää ihmisen ikääkään.

MAAILMA NYT, SUOMI NYT.

Kirjoitukseni Uudessa Suomessa.

7.1.2019 14:11 Arto Bäcklund

• Anarkokapitalismi
 
• Globalismi
 
• Idiotismi
• Maailma nyt
 
• Minarkismi
 
• Suomi nyt
 

6 kommenttia

Unohtamatta viljelyn aloittamista, pyörän keksimistä, tai Kehruu-Jennyä, on maailma juuri nyt historiansa nopeimmassa ja mullistavimmassa muutoksessa.

Jättimäinen rahoitusala on omistajiaan varten, siinä missä muutkin yritykset. Eivät asiakkaitaan varten. Ihmiset ovat parhaimmillaan vain raaka-ainetta. Nyt myös valtiot. Eivät edes pankkit suoritusportaina, vaan "Rahanlainaajat" pyörittävät maailmaa lainaamalla valtiolle ehdoillaan, joita vahtivat vähälukuiset omistajat apunaan luokituslaitokset ja käsikassaroinaan keskuspankit ja IMF, Kansainvälinen valuuttarahasto. Maailman varallisuuden keskittyminen on seuraus globaalista järjestelmävirheestä, joka nyt näkyy valtavan, yhteiskuntia horjuttavan muutoksen vakavana vinoutumana. 

Maailma on moninapaistumassa. Neoimperialismi valtaa alueita ja rakenteita Kiinan johdolla. Länsimaat tekevät sen sofistikoidummin markkinoilla toimivien konglomeraattien ja teknologia-alan jättiyritysten toimesta. Joku myös asevoimin brutaalin vanhakantaisesti.

Tehokkaaseen tappamiseen erikoistunut sotateollisuus on maailmassa suurempi ja poliittisesti merkittävämpi kuin koskaan. Samanaikaisesti aseistariisunta alkaa olla kirosana, eikä umpeutuvia aserajoitussopimuksia pyritä edes uudelleen neuvottelemaan. Täältä katsottuna giganttinen aseteollisuus on kuin irrallinen ilmiö, mutta on kuitenkin eräs tärkein tasapainotilaan vaikuttava tekijä, joka on juuri nyt luomassa nahkaansa vaarallisesti. 

Tässä maailmassa yksilöiden edut globaalissa kontekstissa aina menevät yhteisöiden etujen edelle. Esimerkiksi näin: tuskin on minkään kansakunnan, tai yhteisön etu, että taiga tai sademetsät ( 23% jäljellä ) hakataan kiihtyvällä nopeudella loppuun harvojen toimesta taloudellisen edun saavuttamiseksi.

Anarkokapitalistinen markkinafundalismi onkin saavuttamassa päämääränsä, tai toisesta näkökulmasta seurauksen; maapallon varallisuus on hyvin harvojen käsissä, eikä se varise hyvinvointia alaspäin juurikaan.

Toisin oli vielä 200 vuotta sitten. Se, että teollistumisen alussa sosialismi ei levinnyt kehittyviin eurooppalaisiin valtioihin, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin, johtui pääosin siitä, että tuotannontekijät omistava luokka näki vaaran oman hölmöyden ahneudessaan myös itselleen. Työläisten elinoloja lähdettiin parantamaan. Luotiin sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltojärjestelmät. Demokratiaa kehitettiin.

Nyt on toisin. Sekasortoa, joka aiheuttaa todellisen vaaran, ei nähdä. Yhteiskuntien perusteiden järkkyessä lisätään turvatoimia. Näin Yhdysvalloissa on toimittu jo neljän vuosikymmenen ajan. Nyt myös Euroopassa ja meillä. Poliisivoimaa ja rajoitteita lisätään. Ongelmien syihin ei puututa.

Ei edes ilmastonmuutoksen syihin puututa vakavasti ja todellisin toimin valtioiden tasolla. Sen ovat viimeaikaiset maailman valtioiden tuloksettomat kokoukset osoittaneet. Raha on edelleen lajimme selviytymisessä liian suuren merkityksen kynnys.

Ranskassa mellakoidaan, Saksassa, jossa sen kauppataseen giganttinen ylijäämä, joka on muiden euromaiden alijäämä, mahdollistaa 11 miljoonan ihmisen työnteon jopa 3 - 6 euron tuntipalkoilla. Valtio maksaa palkan ja hengissä selviytymisen erotuksen. Unelmille, säästämiselle, toivolle paremmasta ei makseta senttiäkään.

Kyse on ylimenovaiheen uusorjallistosta matkalla suurempaan tekoälyn mahdollistamaan work-non-exist tilanteeseen. Elämme juuri tässä tilanteessa nyt Suomessakin, mutta sillä erotuksella Saksaan verrattuna, että raha ei tule enää riittämään etuuksiin pitkään. Siksi tulee "sosiaalipolitiikan täysremontti". "Uudistus". Siinä etuudet tullaan entistä enemmän sitomaan työvoiman käytön joustavuuteen ja ruokapalkan tasoon konttikylissä. Ja sekin tarjous on ota tai jätä. Siemen otetaan Kokoomuksen ajamalla kaiken harkinnanvaraisuuden poistamisella maahanmuutolta. Tarkoittaa käytännössä sitä, että puurtamaan pääsee pakistanilainen 4 eurolla, jos suomalainen hinnoittelee työnsä 6 euroon, työehtosopimusten yleissitovuuden poiston jälkeen.

Maailma nyt. Mitä näkyy, mitä kuuluu?

Eurooppalaisissa valtioissa yhteiskunnalliset jännitteet lisääntyvät. Mielenilmauksien rakenteita rajoitetaan, sosiaalista mediaa kahlehditaan, niin kuin monissa maissa on jo tehty. Kansalaistuotannot tehdään kansalaisille liian kalliiksi.

Vakaana pidetty Australia on ennennäkemättömän metamfetamiiniepidemian kourissa.

Yhdysvallat on jakautunut niin kansana kuin alueellisestikin piikkilangalla ja poliisein vartioituihin alueisiin ja toisaalta lähes sotatilaisiin, lohduttomiin alueisiin.

Ilmastonmuutoksen vuoksi jo nyt laajoja alueita Afrikassa on käymässä elinkelvottomiksi kun samaan aikaan väestöräjähdys ajaa satoja miljoonia ihmisiä muualle. Ainakin vaeltamaan vihamielisiin ympäristöihin. Listaa voi helposti jatkaa.

Entä meillä? Suomessa. Nyt.

Lähes  miljoona ihmistä on meillä keskuudessamme, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Eläkeläiset ovat ennennäkemättömän köyhtymisen prosessissa. 500.000 ihmistä on ulosotto- ja perintätoimien kohteena. Asuntojen hinnat ovat laskemassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella alle rakenuskustannusten. Kauppa ei käy.  Vuokrataso alkaa olla kipurajalla ja ylikin.

Valtio edelleen velkaantuu, kunnes etuisuuksia pakon edessä leikataan. Omaisuutta myydään. Hyvin tuottavaakin. Monien mielestä lyhytnäköisesti ymmärtämättä, että se kuuluu lähes uskonnolliseen ideologiaan.

Suuri osa kansasta tulee jäämään priorisoinnin ja jatkuvasti kallistuvien terveyspalveluiden ulkopuolelle. Mielenterveysongelmat täydellisessä tulevaisuudettomuudessa lisääntyvät edelleen.Opiaattipohjaisten lääkkeiden käyttö edelleen lisääntyy.

Koulutusta tullaan edelleen vähentämään kiertoteitse perusteena ikäluokkien pieneneminen. Se raha ei ole korvamerkittyä. Tuleva "koulutus-sote" pitää siitä huolen. Uutinen juuri tältä päivältä myös kertoo, että yhä useammalla, huolestuttavan monella, suomalaisella lapsella ja nuorella on vakavia keskittymisvaikeuksia koulussa, saati kotona ja muualla. Tietääkö J. Sipilä tästä mitään? Tietää tietää, mutta ymmärtää, että kansan ei tule olla liian "tietävää", sillä eikö se ollut tieto joka lisäsi valtaa. 

Ja kuin mustaksi pilveksi, tähänkin kertomukseen, sotapelokkeeksi, sotaan varautuen, ostamme elinkaarikustannuksineen 35 miljardilla velaksi vanhenevaa hävittäjäkalustoa varustettuna hyökkäyssotaan soveltuvin risteilyohjuksin ja kylkeen vielä 4 valtameritoimintaan kykenevää 100-metristä korvettia, elinkaarikustannuksineen 3,5 - 4 miljardia. Velaksi. Sitä vain ei kerrota. Että velaksi.

Näin maailma nyt, näin Suomi nyt.

Kysyn myös itseltäni, kirjoitettuani ylläolevan ja vastaan itse kysyttyäni; kuka haluaa tähän maailmaan ja tähän Suomeen tehdä lapsia? Moni tekee ja moni haluaa tehdä, mutta yhä harvempi tekee lapsiin asti. Syyt ovat selvät. 

Vastaukseni erääseen tekstini kommenttiin:

Kristiina Hyryläinen, kysymykseesi on mielestäni mahdotonta vastata. Että on tai ei. Silti, kiva tuumailla. Ja periksi ei anneta, vaikka asiasta ei mitään tiedetäkään.

Jatkuvasti yhä enemmän globalisaation kohdussa integroituvaa maailmaa, jota taitavasti ohjaillaan, ei voi kääntää mihinkään menneeseen. Eikä koko elollisen suuntaakaan hallitusti, kohti meissä jokaisessa asustelevaa omaa utopiaa. Vaikka se pyrkimys jossain onkin. Se olisi luonnonlakien vastaista. Vuoren olemme jo siirtäneet. "Hallitusti". Ihmisen rooli, niin paradoksaalista kuin se onkin, tulee vähenemään maa-planeetan narratiivissa huolimatta siitä, että toistaiseksi meitä on hetki hetkeltä eteenpäin yhä enemmän. Vielä tovin.

Mikäli ilmastonmuutos saadaan hallintaan, en enää nykyisin ole satapessimistinen, kehityskulku tullee olemaan pääosin pienen, kloonatun, "isänmaattoman" valtaryhmittymän johtama maailma, jossa elää suhteellisen pieni suorittava ihmisryhmä ja kehittyneeseen tekoälyyn perustuva kone- ja robottipopulaatio. Uskon myös uskontojen merkityksen katoavan enintään parissa tuhannessa vuodessa. Tuhottuna ja itsestään.

Lisäksi seuratessani yksityisten sijoittajaryhmien, Savitaipaleelta katsottuna järjettömiä summia avaruusteknologiaan panostavien toimintaa oman planettaavaruuteetemme laajentamisessa, nykyisin jo menestyksekkäästikin, uskon, että maa-planeetan ulkopuoleiset taivaankappaleet ovat isossa osassa, ainakin raaka-ainetaloutemme osalta, mahdollisessa tulevaisuudessa.

Hyväksyn G. W. F. Hegelin, k.1831 myötä I. Kantin, k.1804, ajatuksen siitä, että ihmisellä oleva vähäinenkin järki ajautuu ristiriitaan kuin ajopuu sumaan, pyrkiessään ymmärtämään todellisuutta. Yksi on kuitenkin varmaa, nimittäin se, että mikäli maa-planeetalla ihminen vielä miljardin, tai kaksi säilyy, tapahtuu se juuri Hegelin teesi, antiteesi, synteesi ajattelun viitoittamana. Elollisten organismien kärsimys tulee olemaan perkeleellinen. Eli eteläkarjalaksi sanottuna: näillähän myö männään, kunnes jäät alta pettää. Ja jos pelastutaan, saunahan myö lämmitellään.

P. ORPO, ANARKOKAPITALISTI, VAI MINARKISMIN YSTÄVÄ?

Olen tänään pyrkinyt pääsemään valtiovarainministeri P. Orpon ajatuksiin. Metodini oli yksinkertainen. Kirjoitin ylös kymmenen P. Orpon viime vuoden aikana mielestäni eniten käyttämää teesiä, jotka ovat muuttuneet halvoiksi sloganeiksi. Yllätyin.

Otan esimerkin. Lähes kaikissa julkisissa keskusteluissa ja haastatteluissa P. Orpo kertoo, että hallitus on luonut 130.000 työpaikkaa ja työllisyysaste on nostettu tavoitteeseen, 72 prosenttiin. Joskus hän kertoo, että 170.000 uutta työpaikkaa on luotu. Suuremman luvun esittäminen edellyttää, että live-kuulijoissa ei ole riittävällä tietopohjalla varustettua faktantarkastajaa. Tähän P. Orpolla on hyvä vainu. Kuulijakunnan nopea analysointi on "hyvälle" poliitikolle tärkeä kyky.

Lukujen esittämisen jälkeen P. Orpo eläytyy draamankaaren loppuhuipennukseen. Hän kysyy kuulijoilta vähäeleisen surkena, mutta suurieleisesti, että eikö teille mikään riitä. Analyyttiseen keskusteluun P. Orpo ei kykene. Ei alkuunkaan.

Vastaavia P. Orpon teesejä keräsin yhdeksän muuta. Lopuksi jouduin miettimään niille yhteistä tekijää. Se ei ollut ihmisroskat. Se oli varattu eräälle toiselle kokoomuslaiselle poliitikolle, joka sai yksityisestä hoivayrityksestä potkut. Ihmisroskista puhunut poliitikko on nyttemmin aloittanut vaalikampanjan päästäkseen Kokoomuksen listoilta ihmisroskilla Eduskuntaan. Poliittista julkisuutta on negatiivinenkin julkisuus.

P. Orpo sen sijaan lanseerasi ihmisroskille poliittisessa kielenkäytössä synonyymin. Kyvyttömät. The Incapables. Kyvyttömät ihmiset ovat P. Orpon teesien liima. Ihmisroskat ovat osa kyvyttömiä, sillä P. Orpo tarvitsee isomman rytmiryhmän valtakunnanpoliitikkona.

Jouduin hetken miettimään, kumman toisiaan lähellä olevan poliittisen koulukunnan puhdasverinen kannattaja P. Orpo on. Osin tietämättään, osin tyhmyyttään. Onko minarkisti, vai anarkokapitalisti?

Johtopäätökseen oli suhteellisen helppo päätyä. P. Orpo on minarkisti. Minimalistisen yövartiovaltion rusoposkinen kannattaja toispualelt jokkee.

Opin mukaan valtion on panostettava ideaalitilassa runsaasti asevoimaan ja jossain määrin oikeuslaitokseen. Vankilat kuitenkin on yksityistettävä. Talouselämän on voitava toimia nolla-sääntelyllä täysin pidikkeettömästi. Uusorjallisto pidetään minimiresurssein tuotannontekijänä. Keskiluokkaa ei ole.

Minarkisti-yhteiskunta on yhteiskunta, jota kohti Suomea johdonmuksisesti nyt viedään. Sitä haluaa suuri osa suomalaisista. Kokoomuksella on noin 20% kannatus. Keskustapuolueen 15% kannatus tulee laskea  kylkeen ja mukaan minarkistien kesäjuhlien vahvuuteen J. Sipilän johdolla. Ilmeisesti minarkisti P. Orpollakin on itselläänkin kannatus. Kuohittuaan ay-liikeen kannatus tulee olemaan nykyistä isompi. Komissaariainesta. Niistä paikoistahan kansa ei enää pääse äänestämään. Komissaariainesta.

BTW, jokainen voi tykönään miettiä,

onko irtisanomiskynnys ylipäätään Suomessakaan korkealla. Tässähän juuri  ykskantaan irtisanottiin Helsinki-Vantaan lentokentällä turvayhtiön työntekijä hänen pidettyään rintapielessä  syöpäkampanjan Roosa-nauhaa.