KAVERI KILAUTTI

Kaveri kilautti heti aamusta Kreikasta. Aito Zorbas. Haistatteli pitkät EU:n omahyväisyydelle.

Nuoruuden ystäväni Uula Laakso teki upean Zorbas-roolin.

Halusi vastausta minultakin siihen, että miksi törkeästi eu-johtajat, suomalaisetkin, kertovat EU:n rahoituskriisin olevan vakavimmilta osiltaan ohi. Kuulemma kun ei ole. Vaalit? Oma suu?

Kreikka ui nyt kesän kynnyksellä huomattavammasti suuremmassa velkalastissa kuin ennen romahdusta. Kansantalouden kokonaisvelka on lähes tuplaantunut neljässä vuodessa. Samanaikaisesti kansantalous on supistunut neljänneksen. Julkisen talouden leikkausten säästöt menevät työttömyyden hoitoon, huolimatta työttömyyskorvausten ja eläkkeiden leikkauksista kipurajankin alle.

Ystäväni on lomautettu politiikan toimittaja. Kahden loppututkinnon mies. Roaming-maksujen vuoksi puhelu oli lyhyt. Hän kertoi puhuessaan ajelevansa partaansa lähteäkseen kansallissosialistisen äärioikeistolaisen Kultainen aamunkoitto-puolueen soppatykille yhdistetylle aamiaiselle ja lounaalle. Ne toimivat. Kysyi; kuullostaako tutulta 30-luvun Saksasta.

Jan Hurri kirjoittaa aamun Taloussanomissa myös siitä, että eurooppalainen talouskriisi ei lähellekään ole ohi. Ottamatta suoraan kantaa seurauksiin.

Sen sijaan kreikkalainen ystäväni sanoo suoraan seuraavan vaiheen, ainakin Kreikassa, olevan yhteiskunnallinen levottomuus, anarkististen ryhmien syntyminen ja kasvu, sekä ulkoparlamentaaristen poliittisten tekojen hyväksynnän lisääntyminen. Kapakoissa jo nurkkapöydissä kuiskutellaan. Seurauksena hänen mukaansa saattaa olla sisällissota. Tavalliset kreikkalaiset eivät katso olevansa vastuussa Kreikan ahdingosta.

Tätäkö EU haluaa, tämäkö oli EU:n alkuperäinen tarkoitus, vai onko EU:n poliittinen eliitti lauma tyhmiä idiootteja, kysyy kreikkalainen ystäväni lopuksi.