KAKSI KIRJAA, YKSI KORRUPTIO

Teeman valitseminen joululukemiselle oli napakymppi. Vallankäytöstä, ja sen korruptioon perustuvasta järjestelmästä Venäjällä ja Yhdysvalloissa, on mitättömän vähän saatavilla kirjoitettua tekstiä, saati sitten vakavasti otettavaa tutkimustietoa. Sen sijaan korruptioteemasta voi lukea viihdekirjallisuudesta.

Venäjän poliittisen päätöksenteon kuvaamiseen luin Pavel Astahovin "Valtaajat". Pavel Astahov tunnetaan Suomessa ärhäkkäänä Venäjän Federaation lapsiasiain-valtuutettuna. Olin yllättynyt kirjaan kätketystä, melko rankasta kritiikistä niin keskushallintoa kohtaan kuin aluehallintojakin kohtaan.

"Valtaajat" kertoo raidereista, jotka näennäisen laillisesti ottavat haltuunsa yrityksiä. Toiminta perustuu korruptioon, jonka Astahov tuo esiin suorasukaisesti. Jopa niin suorasukaisesti, että olin yllättynyt. Kuuluuhan Pavel Astahov itsekin järjestelmään. On selvää, että teos on Kremlissä oikoluettu ja hyväksytty. Mikäli Astahovin vanhoja venäläisiä klassikoita matkiva kirjoitustyyli ei liikaa ärsytä, on kirja mitä suositeltavin luettavaksi.

Matthew Quirk'in "500:n lista" on viihteelliseen muotoon kätketty kunnianhimoinen teos amerikkalaisesta korruptiosta, lobbaamisjärjestelmästä ja ylipäätään poliittisesta päätöksenteosta.

Kirja kertoo juuri valmistuneen oikeustieteilijän ja entisen nuorisorikollisen ensimmäisestä vuodesta washingtonilaisen suuren lobbausyrityksen palkkalistoilla. Kirjan päähenkilölle tulee varsin nopeasti selväksi likainen varjomaailma, jossa väkivalta on hallitsevaa ja jossa mielikuvilla ja korruptiolla uskotellaan toiminnan oikeutukseen, sekä toimijoiden oman olemassaolon tärkeyteen.

Kirjan julkaisuvuonna 2012, se aiheutti pienimuotoisen kohun Yhdysvalloissa, jopa niin pitkälle, että joitakin tiukennuksia lobbaamiseen lainsäädännön kautta suunniteltiin. Hankkeet ovat edelleen kesken ja hiljalleen vesittymässä.
Suosittelen tätäkin kirjaa.

Onkin yleisesti tiedossa kaikissa suurvalloissa tapahtuva korruptio. Olen jo aiemmin lukenut kirjan, jossa tuodaan esille kiinalainen korruptio. Sen arviointi on luettavissa aiemmista teksteistäni täältä.

On idealistista uskoa korruption olevan voitettavissa missään niin kauan kuin kovien taloudellisten arvojen merkitys on suuri, eriarvoisuus lisääntymässä ja moraalisestikin hyväksyttyä, sekä demokraattiseen päätöksentekoon pääsemiseksi tarvittavan hintalapun suuruuden kasvu.