Steriloitu peili arvoton seinä
taulu itsestä
fasetin mariginaalissa
oma guggenheim ilman päätöksiä
yksin ja ainoa tyhjissä saleissa
modernia mennyttä taidetta katseessa
Tätä aikaa siinä ei itse näe
vain sirpaleet yhä uudelleen särkyneet
Ei kevyitä kauniita kaaria
ei äänettömiä ihastuneita huutoja
Aamun tuntien avoimet pelot
nukkuvat silmät pussissa
muodot vankina vetovoimien
Katsovat molemmat toisiaan
ja toisesta kyyneleen voi maistaa
toisesta pyyhkiä oman hengen
läpi huuran kylmän kukan hengen
menneen rakkauden ainoan
Itkua kauas elämään se antaa
kunnes päivä peilaa
kauniimmin oman kuvan pelastaa
Vaan aurinkokaan ei anna
enää kaunista kukkaa
riidassa kanssa sateen
Illan koti vierashuone huumaa
tuoksuu ateljee maalille
inspiraation onnen ripset vinkkaa
peittää oma puna kauniin työn
kerros lisää iloa mennyttä
tuuheuttaa aamun peittää
kiinnittää siideri valheen maailmaan
aamun pelon sen peiliin jättää
suljettu huulet on illan tuskaan
Senkin hotellin toiletti on onni
ihmisen tekijä vieraalle tutulle
itsesi aamuiselle sinulle
vierashuone sille toiselle
uusille vuosikymmenille koti
Teos valmis maailmaan huutaa
hetken ennen kauppaa
Yksi kaksi kolmas myyty
ostajalle tuntemattomalle
Itselle
Tuho sen signeeraa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti