Kykenevyyteeni asti, olen tänään aloittanut projektin elämäni ahtamiseksi 50 grammaa painavalle ssd-kiintolevylle. Kahden teran muistikapasiteetti kohdallani riittää. Miksi tungen olemassaoloni kuvajaisen taskuuni, sitä en tarkoin tiedä.
Mitä se on? Tuhansien diakuvien muuttamista digitaaliseen muotoon, satojen cd- ja dvd-levyjen tiedostojen siirtämistä, pilvipalveluideni kopioimista ja lopuksi hetken siirtämistä lähes on-line. Tätä se on.
Suurimman työn teen limboamalla kyynelsilmin muistojeni alta. Itsekriittisyys voi näkyä vain henkilökohtaisen "big datan" jäsentämisessä. Mitään en saa poistaa.
Tätä kirjoittaessani olen väläyttänyt älyyni syyn tunkea digitaalinen historiani taskuun; ken suvustani taskuni kääntää, hän naurut saa.
#junttileijulauta
Metafora. Kuva liittyy yhtä paljon tekstiin kuin yö päivään. Siis paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti