ENNUSTUS JA VEROTUS

Niinhän siinä sitten kävi kuin ennustin. Olen vahingoniloinen ja tyytyväinen. Pöksänlahden 7 vuoden hallinta- ja kaupan esisopimus kuoletettiin, neuvotteluiden tuloksena, 7 kuukautta ennen raukeamistaan Savitaipaleen kunnan ja mäntyharjulaisen Rakennusliike Suutarin kanssa. Hyvä kun mikä!

Aiemmissa kirjoituksissani pidin selvänä sopimuksen raukeamista. Alueelle ei ole kannattavaa rakentaa. Kuolimo kiittää!

Mitä jäi käteen? Kustannuksia kuntalaisille ja lähes tuhottu leirikeskus. Kukaan ei ottanut vastuuta, vaikka vastuu yksiselitteisesti oli kunnalla. Toivoa sopii, että alueen sauna nopeasti korjattaisiin talvikuntoon ja myöhemmin kuntalaisten virkistyskäyttöön, ja että nykyiset ja tulevat kuntapäättäjämme ymmärtäisivät jättää alueen, suoraan sanoen, rauhaan, odottamaan viisaampia jälkipolvia.

----------------------------

Huomenna 1.11. julkaistaan kansalaisten verotustiedot.

Kunnallisveron alueellinen eriarvoisuus ja eriarvoistava vaikutus lisääntyy. Ero esimerkiksi Helsingin tulevan vuoden, alenevan, 18% kuntaveroprosentin ja Savitaipaleen 21% välillä on jo niin merkittävä, että sillä on ohjausvaikutus kansalaisten muuttovirtoihin.

3 prosentin ja monien kuntien kohdalla suuremmankin käpin kohdalla on sitä perusteltu mm. pääkaupunkiseudun korkeammilla asumiskustannuksilla. Näin ei ole. Korkeiden kuntaverojen alueella tulotaso on alempi ja sitä kautta suhteellinen veronmaksukyky. Lisäksi elämisen logistiset ratkaisut lähes aina edellyttävät muun muassa auton. Joukkoliikenne maaseudulla on katoamassa, samoin monet matkustamista edellyttävät palvelut ovat siirtymässä.

Panen kehityksen röyhkeästi näkemyksettömän yhteiskuntasunnittelun piikkiin, joka omaltaankaan urbanisoitumiselta ei näe muuta. Näin aluepolitiikka ja kaukonäköinen maaseudun kehittäminen on jäänyt poliittisille päättäjillekin kirosanamatraksi. Mutta ajat vielä muuttuvat.

LEO MECHELIN JA HOMO DEUS.

KIRJA-ARVOSTELU TALOUSMETSÄN LEIMATUN KUUSEN ALTA.

Arvostamattomaksi jääneen autonomian ajan valtiopäivämiehen, Leo Mechelin'in poliittinen pamfletti, "Ovatko Suomen oikeudet ristiriidassa Venäjän etujen kanssa?", vuodelta 1890, kertoo mediahyökkäyksen olleen Venäjän taholta autonomista Suomen suur-ruhtinaskuntaa kohtaan voimissaan lähes koko keisarivallan ajan, vuodesta 1809 alkaen.

Edellinen virke on kohtuuttoman pitkä. Ei kohtuuton muuten. Aika sitoo vuosisadat toisiinsa. Poliittisen vaikuttamisenkin. Hetkemme synteesiksi. Leo Mechelin on tässä kontekstin toimijana ja persoonana toissijainen. Mutta googlatkaa! Wikittäkää!

Hyvä Leksa!

Hän näkee Venäjän keisarivallan toimet peilaten suur-ruhtinaskunnan autonomisuutta, sen laillisuutta suhteessa poliittiisiin uhkakuviin. Säätyjen uskollisuudenvala keisarille sitoo Leo Mechelin'in kritiikin dualistiseksi atraimeksi, josta keisarin kärki jää vielä julkisuudessa teroittamatta. Se on vasta tulevien vuosikymmenten keskeinen missio. Leo Mechelin tietää sen, mutta ei ääneen sano. Toki ryypyllä puhutaan. Hän on reaalipolitiikko.

Realismi on toissijaista, sitä ei tunneta, tai idiootit ovat vallassa tänään Suomessa. Ne, jotka tuntevat, ovat jo krematorioiden ruokaa, tai eivät ole vallassa. Klinget summuut. Kyse on kuitenkin samasta: vaikuttamisesta toisen valtion sisäisiin asioihin. Yli metsiin hakattujen rajojen, yli palomuurien. Rahasta, vähemmistöjen asemasta, näennäisestä vallasta ja kauppapolitiikasta. Mutta öööööh, todellinen, globaali valta on jo muualla. Eri tähdellä.

Julkisuuskohun myötä nyt pyritäänkin tunnistamaan ja vaikuttamaan uuden ajan uhkiin; kybervaikuttamiseen ja kuvitelmien sisäänrakennettuihin matahareihin. Hallituksemme kokoaa joukkojaan, varjojaan. Leo Mechelin'in hengessä. Venäjää vastaan. Avoimesti. Ilman "keisarin" huomioimista.

Kas tässäkin:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005426871.html?share=639a48cc69f27bc7a321ccc3fbaacf1c

Ja tässä:

Kommentti: Mitä peliä puolustusministeriön turvallisuuskomitea pelaa presidentinvaalien alla? 
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005428307.html?utm_source=kopioi+leikep%C3%B6yd%C3%A4lle&utm_campaign=kopioi+leikep%C3%B6yd%C3%A4lle-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi

Vahva lukusuositus.

--------------

Tämä toinen kirja olisi voinut jäädä kirjoittamatta. Toisin kuin kirjoittajan edellinen, vittumainen yhteenveto, "Sapiens - Ihmisen lyhyt historia".

Yuval Nohah Hararin teos, "Homo Deus. Huomisen lyhyt historia" ( suom. Jaana Iso-Markku 2017 Bazar ) vuodelta 2015 on kansanomaistettu optimistisuuden ylistys. Helppoa luettavaa kuin on chablis juoda. Mitä itsensä brändännyt valtakunnanajattelija Esko Valtaoja lienee ajatellut luettuaan kirjan? Sitä muuten ajattelin jo silloin, kun englanninkielisen painoksen luin. Tämän ostin pojalleni.

Mutta miksi sanon, että kirja olisi hyvinkin voinut jäädä kirjoittamatta. Siksi, siksi että poliitikoilla ei ole keskimäärin aikaa lukea paksuja teoksia, eivätkä kaikki ylipäätään lue yhtään mitään. Lukuunottamatta tuhansia avustajanäkemyksellisiä referaatteja. Jotkut eivät edes lukihäiriöltään osaa lukea. Tässä kiusallisesti ajattelen mm. erään länsimaisuuden linnakkeena pidetyn kilpailuhenkisen kansakunnan päämiestä. Ja globaali rahanlainaajien harvalukuinen eliitti lukee korkeitaan robottien laatimia numerosarjoja ja menu'ita.

Y. N. Harari on jossain haastattelussa sanonut kirjoittaneensa kirjan niille, jotka eivät lue. Okei. Vähän epäilen. Uskon hänen kirjoittaneen tämän selväkielisen antinostradamuksen ( tiedämme Nostradamuksen kätkeneen päänsä menettämisen pelossa ennustuksensa vaikeasti avautuviin, lähes salattuihin teksteihin )  edellisen teoksen tuottojen innoittamana, tekstintuottajaegonsa avaruuden laajentamiseksi ja juutalaisen sukunsa hyväksynnän saamiseksi. Kuolemansa jälkeenkin. Voin olla väärässä, mutta en ole.

Tulevaisuuden puhdas ennustaminen on mahdotonta. Ajatuskulkuja toki tulevaisuuteen voi facebookin, googlen ja muun somenkin muassa läpi tähtiportin viedä, mutta siinä on jo sitten puolet tätä-tässä-ja-nyt.
Siksi olen väitteessäni oikeassa. Hahah.

ERITTÄIN VAHVA LUKUSUOSITUS.

---------------

Koska olen peruskatkera, mutta mukavan höveli ihmisapina, sanon, että nämä kaksi kirjaa liittyvät toisiinsa kuin mämmi kermaan. J. Sipilä sanoisi, että siiiittä vaan.

Onnellisille ajattomille, se typistetty referaatti:
Yritin sanoa, ettei Venäjän ja Suomen välillä mediavaikuttamisessa 200 vuodessa uutta ei ole kuin keinot ja keisarin nonselaaraminen,  ja että lukemisenarvoinen kirja voi olla tarpeeton. 

--------------------

Tässä klassinen kirja-arvio:
http://karjalastakajahtaa.blogspot.fi/2014/10/qiu-xiaolongin-kuolemanjarvi.html?m=1

ANTIBIOOTTI

Olen sairastanut kolme viikkoa. Puolitoista viikkoa sitten diagnostisoitiin tulehdus vasemmassa keuhkossa. Viikko takaperin jouduin huonossa kunnossa sairaalahoitoon.

Ilman toimivaa lääkehoitoa keuhkokuumeeni olisi ollut todennäköisesti hautaannuttava. Sain muutaman vuorokauden antibiootteja ja kipulääkitystä suoraan suoneen.

Antibiootit tehoavat yleisimpiin bakteeritulehduksiinkin yhä huonommin. Niin kävi minullekin. Vuorokauden sairaalassa olon jälkeen tulehdusta kuvaavat arvot olivat nousussa. Käänne parempaan tapahtui vasta lähes kahden sairaalapäivän jälkeen.

Tänään vielä lepään vuoteessa. Olen rankalla lääkityksellä edelleen.  Voimat ovat palautumassa. Hengitys rohisee, yskänkohtauksia ajoittain, voimakasta tulehduskipulääkkeiden aiheuttamaa tinnitusta ja voimakkaasti alentunutta kuuloa, makujen menetystä, niistä kärsin.

Kirjoitin tämän uuden maailmantuskani ulos omakohtaisen kokemukseni heijastuksena. Antibiootit ovat menettämässä tehojaan. Liekö evoluution eräs keino ihmispopulaation vähentämiseksi.
Miksi näin? Ne, jotka tämän lukevat, tietävät syyn.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomi-haluaa-suitsia-antibioottien-kayttoa-elaintuotannossa-tavoitteena-sailyttaa-laakkeiden-teho/774179/

KOLME UUTISTA SAIRAUDEN MITTAKAAVAN VÄÄRISTYMISTÄ

Kuolemanpelon lepositeillä itseni vuoteeseen sitoneena, olen harjoitellut pääni kuvaamista 360-asteen virtuaalisen vaikutelman saamiseksi ja jotain tehdäkseni. Helpotan Uteliaisuuden jumalan taakkaa. Uusi tekniikka sen mahdollistaa. Vain älypuhelinta kääntelemällä, voi sellaisen omistaja molempien korvien ihokarvatupsujen karvojen lukumäärän laskea. Samasta kuvasta. Jos sellaisen kuvan onnistun luomaan.
Ajattelen ... ei vaan. Leikin. Olen siis hengissä.

( Onnistuin sellaisen kuvan tekemään,
mutta näen sen toimivan vain minulla. )

Olen keuhkokuumeesta parantuva. Sairauden syömät voimani ovat palautumassa. Tänään luin keuhkokuumeen olevan tulehdussairauksien aatelia. Se tappaa eniten. Se piilottelee resistenttejä bakteereita herransa kirkoissa ja saa miehen sitomaan itsensä vuoteeseensa. Tekemään jotain mitä miehet ypönä vuoteissaan tekevät. Itkevät ilman kyyneleitä.

Kokemus on ollut hyvä. Vielä joudun mylläämään järjestyksiäni kuin nuori mylläri hameenhelmoja. Jotain myös annan akanoina mennä.

Kiitän julkista Eksotea, sen virolaisia lääkäreitä, filippiiniläisiä hoitajia ja niitä muutamia lappeenrantalaisia jotka näin. Saamarin hyvää hoitoa. Oikeesti. Ihan kaipaan teitä. Kiireetöntä, erikoistuvaa Paksu-Dimitriä, Aung Sang-jotain ja yhtä jonka nimeä en tiedä. Hän puhui ikkunattomassa huoneessa aamun säästä oikea-aikaisesti ja toi päänsärkyyn kahden pillerin nuijan.

Kiitän myös globalismin velvoittamana YK:ta, WHO:n uutta terveyden hyväntahdon lähettilästä, Zimbabwen diktaattoria ja kansanmurhastakin syytettyä tohtori Robert Mugabea. Kiitos!

https://yle.fi/uutiset/3-9894620

Alla olevasta linkistä aukeavaa iltapäivälehden juttua en lukenut alkua pitemmälle. Lehti ilmeisesti kerää lukijoita niin kuin lehtipuhallin. Toki kysymys voi olla aiheellinen ja myönteisesti laajennettuna jopa filosofinen. Miksi ei saa. Miksi ylipäätään ei saa tehdä sitä tai tätä? Omistaako puoliso julkaisuoikeudet toisen puolison genitaalialueille. Onko kuitenkin katseltu enemmän, kun Jallun levikki romahtanut, vai halutaanko asiat nähdä syvällisemmin?

http://www.is.fi/kysy-seksista/art-2000005417242.html

Viimeinen sairausaikani linkki on paras ja nousee lähes noblesiin. Se sallii lopun ajan idiotismin. Minun turhanpäiväisen kirjoittamisenkin. Oma älymme tuhoaa meidät. Pidän ajatuksesta.

OLEN SAIRAS. MAAILMAKIN ON SAIRAS.

http://www.is.fi/tiede/art-2000005417655.html

TOUKOTÖITÄ

Helmikuussa 1987 perustettu valtakunnallinen poliittinen puolue, Vihreä Liitto rp., on eurooppalaisessakin puoluekentässä erikoinen ilmiö. Erikoinen siksi, että kasvaessaan lähes "pääministerimittaan", se alkaa kutistaa itse itseään. Järjestelmä on kirjoitettu puolueen sääntöihin.

Ennen puolueen perustamista iloitsin liikkeen iloisesta hajaannuksesta, sisäisestä keskustelusta, suorasta toiminnasta ja erityisesti liikkeen näkyvästä vaikutuksesta muihin puolueisiin. Puolueiden ohjelmiin tulivat erilliset ympäristöohjelmat viittausten sijaan ja tietoisuuden määrä elokehästä kasvoi. Vastustin idealistisesti puolueen perustamista.

Tuon ajan perintönä näen edelleen ympäristöliikkeen velvollisuuden ja keskeisen tehtävän olla vaikuttamassa kaikessa päätöksenteossa tuomalla ympäristönäkökulma kaikkeen päätöksentekoon. Jo 80-luvun alussa kävin Koijärviliikkeen johtohenkilöiden kanssa keskusteluita, mutta vasta tohtori Eero Paloheimo hahmotteli toimintamallin. Itsekin pääsin niistä hänen kanssaan keskustelemaan.

Nyt malli on heitetty muiden leegojen kanssa vintille. Pääministeripuolueen vallanhalun unelmassa yhä useammin Vihreiden toimissa ei näy minkäälaista kytkyä, edes rajapintaa, elonkehän suojeluun. Vaikka sellainen aina löytyy.

Vihreä liitto rp. joutuu sääntöjensä mukaan valitsemaan uuden puheenjohtajan kolmen kaksivuotiskauden jälkeen. Näin taas tapahtui tänä vuonna.

Puolueen puheenjohtajan merkitys on kasvanut tulkittaessa kannatuslukuja. Keskustelussa on samankaltaisuutta jääkiekkojoukkueen valmentamiseen. Tulosta tai vaihtoon. Edellinen puheenjohtaja onnistui nostamaan kannatusluvut ylös, Touko Aalto vetää ne jälleen alas. Prosentit eivät ratkaise, mutta mistä löytyisi johdonmukainen ympäristönäkökulma asiaan kuin asiaan. Yleispuolueena Vihreät ei tule onnistumaan.

DEKADENTTIA POLITIIKKAA

Olisin voinut otsikoksi istuttaa myös "Politiikan rappio", mutta jatkan hetken virrassa. Dekadentti. On näkyillyt.

Urbaani romantiikka on dekadenttia, jos puhutaan Berliinin hoitamattomista puistoista, dekadenttia on olla puuttumatta kansainvaelluksiin, dekadenttia on puuttua kansainvaelluksiin, tai dekadenttia on olla tuomitsematta keskustalaisen kansanedustaja Mikko Kärnän tekstiksi asti päätynyttä ajattelua Keskustapuolueen gallup-ahdingosta. Dekadenttia. What ever.

M. Kärnä kertoo kirjoituksessaan ( US 16.10. ) että, "puolueen tulee ymmärtää, että enää ei riitä se, että hommat hoidetaan hyvin". 

Pidän M. Kärnää tyhmänä. Tyhmänä siksi, että vielä edelleenkin politiikassa massoille suunnatut hallintotoimet ratkaisevat. Ne kuuluisat teot. On valitettavaa, jos viestintä ihanuudesta pyritään nostamaan teoksi.

Olen usein nimennyt ihmisyksilöitä planeetan elonkehän vihollisiksi. Nyt laajennan nimeämällä kokonaisen puolueen. Vallassaoleva Keskustapuolue on maa-planeetan ahne elokehän vihollinen. On muitakin.

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244524-meidan-keskustasta

KUNTA TEKEE KUOLEMAA, ELONKEHÄ KIITTÄÄ

Otsikko ei valehtele. Jokainen peruskoulun käynyt ymmärtää, että ihmisen aiheuttaman toiminnan väheneminen vähentää elinympäristön kuormitusta ja lopullisia, korjaamattomia muutoksia.

Aamun uutinen ( ES 11.10. illalla ) kertoo, että kartanohotelliravintola Olkkolanhovi ajaa kolmen yrittäjänsä toimesta yrityksen toiminnan alas seuraavan kuuden kuukauden aikana.

http://www.esaimaa.fi/m/Online/2017/10/11/Yritt%C3%A4j%C3%A4t%20luopuvat%20Olkkolan%20hovista%20%E2%80%94%20Savitaipaleen%20kunnanhallitus%20pohtii%20vuokraamista%20tai%20myynti%C3%A4/2017122788458/563

Aikanaan yrittäjien aloittaessa ja neuvotellessa kartanon omistavan Savitaipaleen kunnan kanssa, on varmaakin liiketoimintasuunnitelma ainakin mainittu. Kuitenkin jokainen hiemankin yritystoimintaan perehtynyt on kuluneen vuoden aikana voinut todeta, ettei konseptin toteutus tule kantamaan. Ei mitenkään. Yrittäjätuloa ei tule. Kuntalaisten "olohuone" oli epärealistinen, märkä uni. Itsekin tuolloin kirjoitin, että ei tule onnistumaan. 

Olkkolanhovin tilanteen tekee suuremmassa kuvassa hankalaksi kunnan kiinteistöön tekemät investoinnit veroeuroilla. Saadaanko niitä edes nimellisarvoltaan takaisin, tuotosta sijoitetulle pääomalle puhumattakaan. Vai onko koko Olkkolan kartano siirtymässä kunnan omistuksesta pois?

Olkkolanhovin historia Savitaipaleen kunnan omistuksessa on ollut värikäs. On ollut "legendaarisen", edesmenneen ex-ministeri Urpo Leppäsen hallintaa, läheltäpitimyynti venäläisille ja edellisen vuokralaisen pitkä, yli kymmenen vuotta kestänyt kausi. Tuona aikana vuokrat maksettiin, mutta toiminnan julkikuvaan ja palveluiden saatavuuteen ei oltu tyytyväisiä.

Olkkolanhovin tämän kertainen yritystoiminnan alasajo liittyy suurempaan "syrjäisen maaseutupitäjän narratiiviin". Savitaipaleen kuntaa riivaa voimakas, kiihtyvä väestökato, joka osaltaan syö pois paikallista palvelutuotantoa ja yritystoimintaa. Paikallista kysyntää yksinkertaisesti ei ole. Asukkaiden tulotasot ovat kääntyneet laskuun ja samanaikaisesti kustannustaso on nousussa. 

Ravintola-, majoitus- ja matkailutoiminnan osalta on keskustaenemmistöisessä stagnaatiokunnassa uskottu yleisen taloudellisen syklin muuttavan kaiken muuttuessaan plus-merkkiseksi. On uskottu muutaman tienvarsikyltin valtatie-13 varrella vetävän asiakkaat kylälle ja lähes näkymättömän nettimainonnan nostavan käyttöasteet riittäviksi. Niin ei ole käynyt.

Syitä huonoon menestykseen on myös haettava yrittäjien suunnasta, sekä kunnan toiminnasta. Onko "paketit" olleet kunnossa. Alueellinen yhteistyö Saimaan alueella on vasta viriämässä matkailuhankkeissa ja tähänastinen kokemus kertoo, että matkailijavirrat suuntautuvat suuntiin, jossa fasiliteetit ovat kunnossa.

Savitaipaleen viime vuosien kehitys on surkeaa luettavaa. Tasokas ravintolapalveluita tarjonnut keskustassa toiminut yritys lopetti, valtatien varressa entisen ABC:n tiloissa toimivan Fresto-ravintolan vaikeuksista on huhuttu ja julkisuudessakin kerrotut yrityskaupat entisestä koulukiinteistöstä rahoitus-, investointikustannuksineen ja juoksevine kuluineen pitävät hampurilaisravintolan kiireisenä. Toivoa sopii, ettei tässä surkeuden buumissa tule noutaja.

Mitä jää käteen? Keskustajohtoinen, kalliin veroäyrin kunta, joka uskoo selviävänsä tulevaisuuteen ilman rohkeutta muutokseen. Edes ilman rohkeutta etsiä uusia selviytymiskeinoja. Sen sijaan laitamme satojatuhansia euroja venerannan parkkipaikoihin, ruoppaukseen ja kunnan resursseihin nähden aivan liian suureksi kasvaneeseen valokaapelihankkeeseen. Rahat olisi voinut käyttää vaikkapa tekonurmikentän valaistukseen ja jäähallin peruskorjaukseen ja modernisointiin. 

Väki vähenee. Kuolimo kiittää. Kuntaa minä kiitän sitten, kun elinympäristön suojelu tehotoimineen tulee kunnan ykköstehtäväksi ja saamme näkyviä tuloksia. Se on todellinen vetovoimatekijä. Päivä päivältä enemmän.

P. S.
Tänään kuulin, että keskituloisen helsinkiläispariskunnan muutto Savitaipaleelle suurelta osalta kaatui elinkustannusten nousuun. 3% veroäyrin ero ja välttämättömän auton pakkohankinta olivat liikaa.