tiistai 18. joulukuuta 2018

LUOMUN PERKELE. TAI SITTEN EI.

Tänään aamulla nauttiessani luomujugurttia luomumyslillä kuorutettuna, luin jutun luomun ekologisuudesta. Tai paremminkin siitä, että perinteisillä viljelymenetelmillä tuotetut tuotteet ovat huomattavasti ekologisempia.

https://www.is.fi/tiede/art-2000005935560.html

Voisin tähän hyvin kirjoittaa, että "nymä olen ihan sekasin". Vaan en ole.

On vain myytti, että kaikilla asioilla, väitteillä, jopa teoilla on "se kuuluisa mitalin toinen puoli". Ei ole. Mutta se aina voidaan löytää. Perustellustikin. Voidaan löytää useitakin puolia. Jopa ääretön määrä. Jopa yli ymmärryksen aina uskontoihin asti. Kausaalisuus, syys-seuraussuhteet ja kausaalisuuden vaikutus ymmärretään mustavalkoisesti. Joko tai. Niin tässäkin.

Jossittelulle ei jää minulla asiassa sijaa. Tyyliin silloin, kun ihmisiä oli 300.000, ei tehomaataloutta tarvittu. Ja kääntäen, nyt kun meitä on 7,7 miljardia, tehomaatalous on ainoa keino pitää ihmispopulaatio hengissä ja kasvamassa kohti tuhoaan. Olisiko tässä takana se kuuluisa evoluutio? Vai K-kaupan Väiski? Vai Luojan väärä valinta työssään?

Nyt kysyt, että mitä tällä haluan sanoa, kun olen avannut suhdettani luomuruokaan. No en halua sanoa oikeastaan yhtään mitään. Viisasta. Tai edes viisastelua. Suhdetta kun ei ole.

Yksilönä olen kuin sinä; käytän molempia. Koska elän tässä ajassa. En muuta voi. Teen vain hiiltä niin pirskatisti. Hela tiden.

Yksilönä voin surra koko lajimme olemassaoloa, sillä olen vielä hetken vain yksi miljardeista. Kunnes kuolen ja maadun. Silloin mielelläni näkisin itseni osana juuri alkaneessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan peltomaan hiilensitomiskykyä erilaisissa viljelymenetelmissä. Tuhkani voi pellolle kuin pellolle heittää. Pelto sitokoon hiileni. Saadaan dataa. Että piru vie, sitoo se hiiltä. Bäcklundikin on siellä mullassa. Ja sitten päästään käymään hiilikauppaa. Ostetaan ja myydään. Päästöjä. Vai ajatuspieruja?

Lajina kuljemme kohti kollektiivisen idiotismimme aiheuttamaa loppua. Ja minä olen osa tätä lajia. Luomua yksilönä, "paskaa" lajina. Dilemman nollatutkimusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti