Minulla on ollut kaksi vuosikymmentä muutama harrastus yli muiden. Toinen on sinologia, Kiinan poliittiseen elämään laajennnettuna ja antropologia. Jälkimmäinen on ottamassa ajankäytöstäni yliotteen. Kehitykseen on selvä syy, antropologia kertoo ylivoimaisesti eniten ja todistusvoimaisesti siitä mitä homo sapiens lajina on tänään.
Tämä kirjoitus on monen sattuman summa. Olen lähes kuukauden kirjoittanut tekstiluonnosta ihmislajin historian suurimmasta vallankumouksesta; neoliittisesta vallankumouksesta. Huomaan kirjoittaneeni luonnoksen ensimmäiseen kappaleeseen varoituksen: "Älkää maanviljelijät ottako tekstistäni hernettä nenäänne. Kirjoitan 10.000 vuotta sitten tapahtuneesta ja tuhansia vuosia kestäneestä muutoksesta, jossa keräilijä-metsästäjäihminen muuttui maanviljelijäksi".
Tiedän, että joku pahoittaa mielensä tekstistäni maanviljelijöiden ja maanviljelyksen vähättelynä. Jos niin tapahtuu, sekin sopii. Häpeä on heidän. Tässä ei tietämättömyydestä rangaista.
Sattuma tosiaankin oli se, että valmisteltuani tavallista pitempään tekstiäni, kuulin eilen radiosta kuntosalilla "oman juttuni" kahden antropologin ja yhden historioitsijan kertomana. Ja tietenkin paremmin ja laajemmin kerrottuna. Laitan linkin tänne, Toivon, että kuuntelette.
Aluksi mittakaavaistuksia. Maa-planeetta on noin 4 miljardia vuotta vanha ja sillä on vielä toinen mokoma jäljellä ennen muuttumistaan punaiseksi jättiläiseksi ja sitten kuihtuakseen pois.
Ihmisten kaltaisten kädellisten lajien kehittyminen alkoi yleisimmän käsityksen mukaan noin 2,5 miljonaa vuotta sitten, mutta homo sapiens lajina ilmestyi vasta noin 300.000 vuotta sitten. Ihmisen historia on siis hyvin hyvin lyhyt maaplaneetan historiassa. Silmänräpäys. Aikaikkuna kutistuu entisestään, kun katsotaan viljelyn alkamista ihmisen historian aikajanalla. Se tapahtui 11.000 - 9.000 vuotta sitten, muutamien vuosituhansien aikana. Siis äärimmäisen nopeasti. Tuohon mennesssä homo sapiens oli levinnyt käytännössä kaikkialle maapallolla ja ihmisten lukumäärä oli noin 10 miljoonaa. Tuon määrän on mallinnuksissa katsottu olleen juuri sopiva planeetan kantokyvylle.
Keräilijä-metsästäjä ihminen oli yllättävänkin erilainen kuin viljelijäihminen. Myös fyysisesti. Ihminen oli 290.000 vuoden olemassaolonsa evoluution muokkaama. Homo sapiens oli kehittynyt ideaaliseksi elintavoilleen. Muutos, viljelyn aloittaminen, joka alkoi yllättävänkin yhtä aikaa nykyisen Pakistanin alueella, Etiopian seuduilla ja Meksikossa aiheutti täydellisen muutoksen koko ihmislajille, eivätkä muutokset olleet lainkaan hyviä. Syntyi liikakansoitusta, nälänhätiä, syntyi yhteiskuntarakenteita, syntyi eriarvoisuus, syntyi maanomistajuus, alkoi luonnon kuluminen yhteisöiden toimesta, syntyi jäteongelma, syntyi köyhällistöt, mutta erityisesti syntyi uusia sairauksia uuden pääasiallisen ravinnon vuoksi, jonka pääasiallinen sisältö oli viljapohjaista hiilihydraattia. Nopean muutoksen aiheuttamaista sairauksista kärsimme edelleen. Emme ole ehtineet soputua. Skandinaviassa siirryttiin osaksi maanviljelyyn noin 6000 vuotta sitten jääkauden eteläisen jäärajan vetäytyessä pohjoiseen.
On paradoksaalista, että tänään Suomessa maatalous on loppumassa merkitsevässä mittakaavassa. Näillä aikajanoilla ei ole merkitystä, että kuinka kauan kaupallista maanviljelystä Suomessa on. Onko vielä 20, vai 70 vuotta, on täysin merkityksetöntä. Yhteiskuntien kehitys, joissa ravinnontuotantoa eri muodoissaan pidetään itsestäänselvyytenä, on tuotannon skaalautuessa ja tuotannon mittareiden painoarvojen siirryttyä tuotannon määristä rahallisten arvojen määriin, merkinnyt myös tuotannontekijöiden muuttumista rahalla mitattaviksi. Ravinnontuotanto ei ole siis itsestäänselvyys, eikä viljely ole enää viljelijän omissa käsissä. Yhteiskuntien muu kehitys vaikuttaa maatalouden tuotantoon, sen modernien kannattavuuslaskelmien perusteella. Ilmiö on ihmisen historiaa tarkasteltaessa uusi. Tässä ja nyt.
Tämän tien päässä näkyykin, eri mallien mukaan, täydellinen romahdus, myös malleissa, jotka ovat kaikkein yksinkertaisimpia ja puhdistettu muun muassa suursodista. Optimistisimmat mallit puhuvat noin tuhannesta vuodesta, mikäli tehomaatalous, joka on muun muassa veden, energian ja lannotteiden puutteen vuoksi loppumassa perinteisillä tuotantoalueilla, saadaan siirrettyä nykyisten kuokkatalouksien alueelle. Mallia kuitenkin pidetään yltiöoptimistisena ja samaan hengenvetoon ennustetaan ihmispolulaation kokonaismäärän täydellistä romahdusta. Sen seurauksena on joidenkin tutkijoiden mielestä nähtävissä vielä ihmisen kokonaishistoriaan nähden pieni jatkoaika.
Todella toivon, että tähän alustukseen liittyen kuuntelette seuraavan:
https://areena.yle.fi/audio/1-50679027
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti