Nyt täytyy kysyä, varaudutaanko muuttuneeseen maailmantilanteeseen syrjäisemmissä, muuttotappiokunnissa mitenkään? Osataanko tehdä vaihtoehdoista skenarioita, onko ylipäätään osaamista muutokseen? Vai onko todennäköisin skenario se, että annetaan kaiken mennä omalla painollaan kuten ennenkin?
Pari vuotta sitten alkanut koronaviruspandemia on aiheuttanut globaaleja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ne näkyvät kansallisestikin kaikilla tasoilla, myös ihmisten arjessa. Pandemian näkyvimmät vaikutukset ovat näkyneet terveydenhuoltomme kuormituksessa, sekä erityisesti valtion, kuntien ja ihmisten talouksissa. Lisäksi päällä ovat julkisen sektorin matalapalkka-alojen lakonuhat. Myös nopeasti nouseva inflaatio aiheuttaa palkkoihin, eläkkeisiin ja etuuksiin valtavia paineita. Yhtälöön pitää vielä lisätä nouseva korkotaso.
Suomi lähti mukaan niin sanottuun Euroopan Unionin yhteiseen koronaelvytyspakettiin. Siinä EU ottaa ensimmäistä kertaa historiassaan velkaa, josta jäsenmaat vastaavat, maksaen sitä takaisin pitkälle tulevaisuuteen korotettuina jäsenmaksuina. Diili aiheutti keskustelua, sillä Suomen reilun 6 miljardin paketista saamme takaisin alle kaksi miljardia. Nyt parhaillaan, johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suunnitellaan uutta yhteisvastuullista eu-lainaa aseisiin ja jättimäisen pakolaisvirran kustannuksiin. Ensimmäisen yhteislainan sanottiin ehdottomasti olevan viimeinen, tuli mitä tuli. Itse jo tuolloin arvelin yhteisvastuullisen velanoton tuskin jäävän ainutkertaiseksi. Samanaikaisesti olemme tekemässä kallista sote-järjestelmämme muutosta ja olemme tilanneet 10 miljardilla uusia hävittäjiä, inflaatiotarkistuksineen. Kaikki velaksi.
Eilen kävin juomassa kahvit voittamani vedon vuoksi. Löin erään henkilön kanssa vetoa, tasan kaksi vuotta sitten, että maaliskuussa 2022 inflaatio euroalueella on yli 5 prosenttia ja polttoaine maksaa yli 2 euroa litralta. Surkea tilanne. Voitin vedon. Tänään, 11.3.2022 tätä kirjoittaessani, euroalueen inflaatio on 6 prosenttia ja on kiihtymässä. Liikennepolttoaineet maksavat reilusti yli 2 euroa litralta.
Lännen, erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan asetettua vahvoja taloudellisia pakotteita Venäjälle, sen aiheuttaman kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyksen vuoksi ja todennäköisten sotarikosten vuoksi, on täysin selvää, että Venäjän talous tulee taantumaan voimakkaasti. Lisäksi tähän mennessä on Yhdysvallat ja Britannia lopettaneet venäläisen raakaöljyn ostot. Pakotteilla on seuraukset, jotka erityisesti osuvat eurooppalaiseen talouteen Venäjän vastapakotteiden muodossa. Toistaiseksi Suomi saa jalostamolleen venäläistä raakaöljyä ja maakaasua putkea pitkin. Kysymys kuuluu; kuinka kauan.
Mikäli energian toimitukset Eurooppaan ja Suomeen tyrehtyvät, joko Venäjän toimesta, tai ostajien boikotoinnin vuoksi, ovat vaikutukset dramaattiset. Tuolloin inflaatio nousee kaksinumeroiseksi, minkä se voi tehdä jo aiemmin ja muun muassa liikennepolttoaineet joutuvat säännöstelyn alaisiksi.
Ylipäätään seurauksena on stagflaatio, tila, jossa hinnat nousevat huolimatta kysynnän alenemisesta ja samalla myös työttömyys lisääntyy. Erityisesti Suomelle uusi eurooppalainen talouskehitys on myrkkyä. Juuri nyt ekonomistit kehoittavat ainoana ratkaisuna ottamaan velkaa velan päälle, saman aikaisesti kun talous sakkaa.
Palataan ensimmäisen kappaleen teemaan, syrjäisten kuntien asemaan Euroopan myllerryksessä. Kun vastasin itse kysymykseeni varautumisesta, niin kuitenkin joitakin lähes varmasti toteutuvia ja toteutuneita uhkia tulisi huomioida.
Polttoaineiden hintojen nopeasti lähestyessä 3 euroa litralta, alkavat pumppuhinnat vaikuttaa autoilun vähenemiseen myös työmatka-ajojen suhteen. Näin on jo tapahtumassa, siitä kertovat kuumenevat vuokra-asuntomarkkinat kaupungeissa, työssäkäyntialueilla. Lisäksi muutkin epävarmuustekijät lisääntyvät maaseudulla. Erityisesti maatalouden alasajo kiihtyy. Sellaisiin nopeisiin, vaikuttaviin tekoihin ei poliittisesti kyetä, että maatalous saatettaisiin mitenkään kannattavaksi, huolimatta poliitttisesta siunailusta, että omavaraisuus elitarviketuotannon osalta olisi turvattava. Yksinkertaisesti rahaa ei ole. Päinvastoin, kaikki lainattavissa oleva raha menee nyt pääosin aseistukseen, vaikka kokonaismaanpuolustuksen oleellisena osana olisi nähtävä riittävän elinvoimainen maatalous. Näin valitettavasti ei ole. Lisäksi juuri nyt, muun muassa, velkaantuneen maatalouden rahoituskanavat ovat rahalaitosten osalta tukossa. Vakuudet ovat jo tapissa. Lisäksi, vaikka velkarahaa joku vielä saisikin, alkaa lannotteiden saatavuus ja hinta, kalliin polttoaineen kanssa olla ylitsepääsemätön este maataloustuotannolle.
Tässä linkki E-Karjalaan.
Rakennemuutos maaseudulla kiihtyy. Vain varakkaimmilla on jonkinlainen mahdollisuus jatkossa asua hetki vielä maaseudulla. On sitten eri asia haluavatko enää hekään. Jo yksin liikkumisen estävät kalliit polttoainekustannukset tekevät syrjäisistä maaseutukunnista reservaatteja, joihin tullaan korkeitaan tervehtimään hoitokodeissa makaavia vanhuksia. Sote-muutos tulee vääjäämättä poistamaan palveluita ja nopeasti vähenevien asukaslukujen myötä muutkin palvelut lopettavat kannattamattomina. Tähän, nykyisen kaltaisen maaseudun loppuliukuun, olisi nyt nopeasti kunnissakin varauduttava, eikä vain äimisteltävä tumput suorina, että kuinkas tässä näin kävikään. Äkkimuutosta on pyrittävä pehmentämään. Kun pikku kunnassa hälytyssireni oikeasti sen minuutin soi, on hyvä katsella toisiamme silmiin. Toki voi siirtyä talossa alakertaan, parhaassa tapauksessa maakellariin, tai sitten muuttaa paikkakunnalle, jossa on edes väestösuojia. Nyt yhä useampi tilastojenkin mukaan niin tekee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti