perjantai 30. syyskuuta 2016

PRO KUOLIMOSTA

Pro Kuolimo  ry:n puheenjohtaja Hannu Jokinen soitti. Kertoi, että monessa kuppi- hiippakunnassa istuu. Kokouksia riittää. Ja että taas kerran aletaan tutkimaan. Nyt veneen kanssa lähinnä valuma-alueita. Ja sitten taas kokoustetaan. Ja sitten taas ... Ei paha.

Yhdistyksen, perustettu 2012, säännöissä kerrotaan Pro Kuolimon toiminnan tarkoituksena olevan järvivesien suojelu, muu luonnonsuojelu ja maisemanhoito Kuolimo-nimisellä järvellä ja sen valuma-alueilla.

Olen yhdistyksen perustajajäsen. En muista varmuudella oliko tuo maisemanhoito alkuperäisissä, hyväksytyissä säännöissä ja onko ylipäätään sääntöjä muutettu, mutta se on suht' merkityksetöntä. En pane pahakseni, vaikka Pro Kuolimo järjestää jättipalsamin hävitystalkoita.

En ole vuosiin ollut yhdistyksen jäsen. Erosin vähin äänin ja ilman dramatiikkaa jokunen vuosi sitten. Syynä oli kotisivujen keskustelupalstan poistaminen. Siellä oli runsaasti mielenkiintoista ja erinomaisen asiallista keskustelua. Alan professoritasoon asti. Syyksi sanottiin, että keskustelu "likaisesta ja likaantuvasta" Kuolimosta pilaa kunnan julkikuvaa. Ei myöskään ymmärretty, että keskustelupalstalla kirjoittajat edustavat tietenkin vain omia näkemyksiään, ei Pro Kuolimon. Ajattelussa oli palattu 30-luvun totalitarismin suuntukkimishenkeen. Sitä en voinut hyväksyä.

Nyt, sivusta seuranneena, olen tullut käsitykseen, että Pro Kuolimon toiminnallinen strategia on osin väärä. Se painottuu liiaksi muiden, lähinnä virkamiesten ohjastamiin hankkeisiin ja loputtomiin palavereihin, joissa lyödään sellaiset rätingit eteen, että turha pullikoida. Hyvä mikä hyvä sotkemisen määrään nähden. 

On integroiduttu saastuttavaan ja saastutuksen hyväksyvään yhteiskuntarakenteeseen. Pelataan vallan ehdoilla. Ja ohjeilla. Hyväksyvään sanon siksi, että Kuolimonkaan osalta mitään MERKITYKSELLISTÄ JA VAIKUTTAVAA, ei ole tehty. Jos on, se julkisesti kerrottakoon!
Sekä toiminnassa roolin ottamiseen yhä enemmän tekijänä. Tekijänä, joissa selkeästi tehtävät ja niiden toteutus lajillemme äärimmäisen tärkeässä hankkeessa kuuluu julkiselle vallalle.

Suomeen mahtuu runsaasti järvikohtaisia suojeluyhdistyksiä, eikä juuri yksikään ole pystynyt saastumiskehitystä pysäyttämään. Lähin esimerkki lienee Pro Kivijärvi. Kaikki kunnia kuitenkin kaikille vesiensuojeluyhdistyksille ja ihmisille, jotka vapaaehtoistyötä niissä tekevät.

Miten näen Pro Kuolimon tehtävät?
Kun kerran tuossa aiemmin esitin kritiikkiä "suuntautumisesta".

Yhdistyksen tehtävä tulisi olla yksinkertaisuudessaan vain kaksijakoinen.

Ensiksikin, sen tulisi olla "itkevän" Kuolimon ääni. Tulisi kertoa jatkuvasti järven tilasta monipuolisesti faktoin julkisuuteen, verkostoitua,  osoittaa ja dokumentoida kipukohdat, iskeä somessa ja mediassa kiinni jokaiseen Kuolimoa satuttavaan tekoon ja osoittaa syyllisiä.  Ja antaa moraalinen tuomio. Hehän lajimme olemassaolon näkökulmasta osaltaan ovat yhteisön vihollisia.

Missä on jatkuva, viranomaisten ja omiin vesinäytteisiin perustuva julkinen raportointi ja tiedottaminen järven veden laadusta? Sitä ei ole. Mistä siis puhumme? Jättipalsamista?

Toiseksi,
Pro Kuolimon tulisi jatkuvasti vaikuttaa lainsäätäjiin, virkamiehiin ja luottamusmiehiin. Uusi digitaalinen ympäristö antaa siihen valmiudet ja mahdollisuudet. Olen aiemmissa kirjoituksissani blogissani kertonut riittävän järeistä toimista ainutlaatuisen järven ja sen nieriän ja muukin alkuperäisyyden saavuttamiseksi takaisin. Järeät toimet ovat täysennallistamisia soiden osalta valuma-alueella, sekä tiukkaa suojelullista lainsäädäntöä järven ja sen valuma-alueiden osalta.



Arvostan kuitenkin kaikkea työtä ja penninkin ajatuksia järviluontomme pelastamiseksi jälkipolville. He tulevat olemaan meitä viisaampia.  Koskee myös sanomani Pro Kuolimoa. Parempi kuin ei mitään. Jokisen Hannunkin kanssa ollaan kavereita.

perjantai 23. syyskuuta 2016

KAIKKI HYVIN?

Tänään sain Ympäristöministeriöstä postia FYI-viestilleni. Kirje alla.

TUNNISTETTU ONGELMA ja HUOLI ( sama mikä on kunnalla ) ei nyt vain alkuunkaan riitä. Vuosikymmenten huoli ei puhdista. Kuin ehkä vain murehtijan sielun.

Kuolimon tapauksessa kirjeessä mainitut toimet EIVÄT EDES PYSÄYTÄ järven ekologisen tilan huononemista. Huomattavasti järeämpiä toimia tarvitaan, mm. täsmätäyssuojelua, metsienhoidon erityisaluetoimenpideohjelmaa ja suo-ojitusten ennallistamista, sekä ravinnepäästöjen poistamista.

Olen jo vuosikymmenen kritisoinut laadultaan "erinomaisen järven" käsitettä. Suurien järvialtaiden tummuessa ja rehevöityessä referenssijärvetkin tummuvat. Käsite on hyvin suhteellinen ja "virkamiessalliva". Helppo ja valheellinen argumentin perustelu. YouTube kanavani klipistä voi katsoa mitä limnologi sanoi jo 2010.

Olin viime keskiviikkona venemiehenä eräälle vanhemmalle herrasmiehelle hänen verkkojen nostossaan. "Erinomainen" Kuolimo oli rumasti limoittanut verkot. Hyvin rumasti.
Itse en omista verkkoja, enkä harrasta verkkokalastusta.

Mikäli nykyisillä huolilla ja toimenpiteillä mennään, KUOLIMO ON TUHON OMA. Meneekö siihen 50, vai sata vuotta, on epäoleellista. Samalla menee seutukunnan AINOA, todellinen vetovoimatekijä. Missä on vastuumme jälkipolville, nieriälle ja muullekin luonnolle?

Jatkan taisteluani, ilmeisesti tuulimyllyjen kanssa ja niitä vastaan. Paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Hyvää kirjeessä on ohjeistus avustusten hakemisesta ( rahaa hankkeisiin olisi saatavilla ) ja aikataulusta, sekä sen viimeinen kappale. Se on muuta kuin kaikkein tyypillisintä "kaikki-on-hyvin" virkamiesjargonia.

Ympäristöministeriön kirje:

Hei,

Kiitos yhteydenotosta ympäristöministeriöön. Huoli Kuolimojärven tilasta on yhteinen. Olemme tunnistaneet edellisessä valtakunnallisessa vesien tila-arvioinnissa riskin, että Kuolimojärven erinomainen ekologinen tila voi heikentyä jaksolla 2016 - 2021.

Erityinen huoli kohdistuu äärimmäisen uhanalaiseen nieriään, jonka todennäköisesti ainoat lisääntymisalueet ovat Saimaan länsiosien lisäksi Kuolimolla.

Kuolimojärvi edustaa myös kansainvälisestikin harvinaista luontodirektiivin I-liitteen luontotyyppiä ”hiekkamaiden niukkamineraaliset ja niukkaravinteiset vedet”, jonka tila on myös vaarassa heikentyä.

Toimenpiteisiin on ryhdytty. Kuolimo on mukana Lappeenrannan seudun ympäristötoimen hallinnoimassa kolmivuotisessa PISARA –hankkeessa, jonka kustannukset ovat noin 530.000 €. Hankkeessa on mukana myös neljä muuta seudun vesistöä. Kuolimolla hanke keskittyy juuri metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin. Hankkeesta löytyy lisätietoa: http://www.piensaimaa.fi/pisara. Myös Savitaipaleen kunnan keskustaajaman 2 400 asukkaan jätevedenpuhdistamon lupa on uusittu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä tänä kesänä. Tämän johdosta puhdistamon toiminta tulee selvästi parantumaan nykyisestä. Myös Pro Kuolimo ry tekee ansiokasta vesiensuojelutyötä alueella mm. viime vuonna valmistui laaja Länsi-Saimaan vesistötutkimushanke.

Toimenpiteitä tarvitaan varmasti vielä lisää. On selvää, että nykyiset toimenpiteet eivät ratkaise kaikkia haasteita Kuolimojärven kohdalla. ELY-keskuksista on mahdollista hakea harkinnanvaraisia avustuksia  myös Kuolimojärven tilan parantamiseksi tehtäville toimenpiteille. Avustukset voivat kattaa 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Seuraava haku on suunniteltu avautuvan 16.10. Asiasta saa lisätietoa ympäristöministeriön verkkosivuilta lokakuussa.

Ystävällisin terveisin,

Antton Keto
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto
Puhelin +358-295250148/+358-504319289

torstai 22. syyskuuta 2016

NUORET

En ole aiemmin saanut palautetta ajatuksistani nuorilta. Nyt on tullut ja paljon.

Ajatukseni siitä, että Kuolimon pelastamiseksi ei tehdä mitään, merkittävästi vaikuttavaa, on ollut keskiössä. Nuorillamme on huoli huonon kehityksen  jatkumisesta. Heillä on huoli seutukunnan tulevaisuudesta.

Tietenkin minusta tuntuu hyvältä palautteessanne se, että ongelman hyssyttely ja imagosyistä vaikeneminen Savitaipaleella koetaan vääräksi politiikaksi. Niin minäkin koen. Tuntuu myös hyvältä, että palautteessanne nostatte Kuolimon pelastamisen luottamusmiesten ykköstehtäväksi. Niin minäkin teen.

Olette, toistakymmentä teistä, tarjoutuneet "hommiin". Kiitos!
Tässä ei ole tarkoitus lähteä toistaiseksi organisoitumaan. Mieluummin verkostoidumme, jaamme ja keskustelemme. Toimimme yhdessä ja kukin tahoillamme uudessa, nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä. Se on osoittanut globaalisti voimansa.

En missään tapauksessa halua lähteä rakentamaan uutta "tapaus-Koijärveä", niin kuin joku palautteessaan ehdotteli. Sen sijaan asiallisella argumentoinnilla ja tosiasioilla osoitamme tiettyjä ihmisiä ja tahoja lajillemme vaarallisiksi ja yhteisöjemme tulevaisuuden vihollisiksi. Esimerkkejä päätöksistä, toteutuneesta ja katastrofaalisista seurauksista EI OLE VAIKEAA OSOITTAA. Tässä olemme aina vahvoilla! Muutos on saatava. Nopeasti!

maanantai 19. syyskuuta 2016

VIRANOMAISPOSTIA

Tänään sain Kouvolan Ely-keskuksesta postia. Aiemmin tullut jo muilta viranomaisilta.

Tässä Visa Niittyniemi lähettäjä, kopio Leena Gunnar.

Viranomaiset häpeävät todellisten tekojensa puutetta. Ymmärrän, että "kaiken takana tässä on", kirjailija Jari Tervon paljon käyttämää ilmaisua lainatakseni, vanha totuus: kenen lauluja laulat, sen näkkäriä syöt.
Ympäristönsuojelua halutaan käyttää ohjauskeinona. Sen vaikutelman vääjäämättä selittelystä saa. Kuka saastuneen Kuolimon rannoilla haluaa asua, saati tänne muuttaa? Ei monikaan. Ihmiset kasvukeskuksiin.

Alla Elyn kirje ja vastikkeeni.



Hei,

Rajalammen ja Kuolimon välissä olevan kannaksen läpäisee Rovastinoja, jonka kaivuajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Rajalampeen laskeva Ruokosuon valtaoja on kaivettu 1960 –luvun alussa. Tuolloin ojitustoimituksen lausunnossa (18.6.1960) on mainittu, että Kuolimojärven vedenkorkeuksien vaikutus ulottuu aina paalulle n:o 9 saakka. Lausunnossa todetaan myös, että alueelle ei ole aiemmin tehty kuivatussuunnitelmaa, vaan maanomistajat ovat omatoimisesti suota raivatessaan suorittaneet puron perkausta. Lausunnosta voi päätellä, että Kuolimojärven ja Rajalemmen välissä on täytynyt olla vesiyhteys jo suunnitelman laatimisen aikaan. Kuolimojärven ja Rajalammen välissä oleva Rovastinoja näkyy myös vuoden 1985 maastokartassa.

Savitaipaleen Peijonsuon jätevedenpuhdistamon lupaan liittyen kunnalla oli velvoite ruopata Rajalampea 2000-luvun alussa. Ruoppaus toteutettiin velvoitteen mukaisesti, mutta siinä yhteydessä Rovastinojaa ei perattu.

ELY-keskus on aiemmin tutkinut mahdollisuutta johtaa Ruokosuon valtaojan vedet Rajalamminsuolle. Johtaminen ei osoittautunut mahdolliseksi alueen luonnonarvojen suojaamisen vuoksi. Rovastinojan tukkiminen vaikuttaisin laajan alueen maan kuivatukseen, joten ELY-keskus ei pysty tukkimaan Rovastinojaa.


Ystävällisin tervesin,


Visa Niittyniemi
vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
PL 1041, 45101 KOUVOLA

KUIVATUSSUO, hahahah.





Pimeää:
https://youtu.be/v0nmHymgM7Y



Kiitos selvityksestä. 
Tuli tämäkin pyytämättä.

Tekstiäni Savitaipaleen kunnanvaltuutetuille on nyt luettu muutamassa päivässä lähes 2000 krt. ja klippiä katsottu Rovastinojalta useampi sata kertaa tähän mennessä.

Monien lausuntojen mukaan ainakin 50-luvun lopulla kannas oli "ehjä". Tosin sen nyt näkee helposti, nytkin mikäli käy paikanpäällä. Ojaa myös 2000-luvun alussa perattiin. Tehtiinkö sitten viranomaisen tietämättä. Tekijä(t) löytyvät.

Selvityksenne osoittaa "mahdottomuuden nostamisen hyveeksi." Tumput pystyssä. Raha näyttää loppupeleissä ratkaisevan. Kuuluu samaan täydelliseen järjettömyyteen kuin Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös olla tiukentamatta Kiihansuon lupaehtoja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen esityksen vastaisesti. Samanaikaisesti yhteiskunnan varoja on laitettu kalliiseen vedenpumppaamoon ja kosteikkoon. Toiset parantaa, toiset huonontaa. Idiotismia?

Voinen julkaista Elyn sähköpostin somessa? Sehän tuli minulle pyytämättä, eikä sisällä mitään arkaluontoista. Ainoastaan sen viestin sisältää, suuremmassa kontekstissa, että Kuolimo edelleen saastukoon, mikäli se Elystä on kiinni. Sen valveutuneet ja vastuuntuntoiset ymmärtävät.

Tunnen suurta myötähäpeää Ely-organisaatioiden todellisia, vaikuttavia vesistöjensuojelullisia toimia kohtaan ylipäätään. Otetaan nyt vaikka Talvivaara-keissi. Tai se, että annetaan "yhden Kuolimon" mennä. No can do. Surullista ja vastuuntunnotonta jälkipolvia kohtaa.

Arto Bäcklund
Savitaipale

-------------

Visa Niittyniemen emailin viimeinen lause kertoo koruttomasti kaiken. Rajalammin suon "kuivattaminen" menee yli Kuolimonjärven suojelun. Kysymys kuuluu: Kenen etua ajetaan?

Visa Niittyniemi on virkamiehenä vaikutusvallallaan, ajatustensa arvojen ja tulevaisuuden näköalattomuuden vuoksi,  vaarallinen yksilö lajillemme universaalisti ja myös paikallisesti.

Tässä nyt ei tulisi ronkkia tikulla suota, ei etsiä syyllisiä, ei selitellä, eikä tutkia asiaa taas seuraavat 20 vuotta. Mokattu ja tunnustettava. Nyt pitäisi vastuullisesti katsoa tulevaisuuteen ja ryhtyä vaikuttaviin tekoihin viipymättä.

KUOLIMO ON ERITTÄIN UHANALAISEN SAIMAANNIERIÄN AINOA LUONTAINEN LISÄÄNTYMISALUE. SEKIN PUHUTTAESSA KUOLIMOSTA LAAJASTI, ON UNOHTUNUT, TAI EI MERKITSE MITÄÄN.

Päivitys 22.9.2016

Sain eräältä viranomaiselta luottamuksellisen puhelinsoiton. Pyysi kiinnittämään huomioni ristiriitaisuuksiin. Lausuntojen välillä ja lausunnoissa. Mm. miksi suota, Elyn lausunnon mukaan, ollaan oltu kuivattamassa vuosikymmeniä, kun kuitenkin imuruopataan. Todellisuudessa ei ole kuivattu. Maanomistajien mukaan he eivät tiedä mitään suon kuivattamisprosessista. Jossain mättää. Ja pahasti.

Kuolimon suojeluun on liittymässä korkeinta asiantuntemusta. Tutkimme voimmeko nostaa syytteitä Ely-keskusta ja mahdollisesti muitakin "ympäristöviranomaisia" vastaan "yhteiskunnan vihollisina".



torstai 15. syyskuuta 2016

KIRJEENI SAVITAIPALEEN KUNNANVALTUUTETUILLE

Arvoisat Savitaipaleen kunnanvaltuutetut ja varavaltuutetut

Kuolimonjärven veden laadun huononeminen jatkuu. Veden väriluku edelleen kasvaa, eli vesi tummenee. Vuonna 1973 näkösyvyys Isoselän mittauspisteessä oli yli 13 metriä, nyt noin 6 metriä. Ravinteiden määrä edelleen lisääntyy, josta johtuu, että orgaanisen kasvun määrä on lisääntynyt valoa läpäisevässä kerroksessa ja ensimmäiset sinilevän massakukinnot mm. Paassalon edustalla on dokumentoitu.

Kuolimon tilan huononemiselle on useita syitä. Ylivoimaisesti suurimman yhteisen tekijän muodostavat metsänhakkuut saarissa ja valuma-alueilla, soiden ojitukset ja suo-ojastojen kunnostukset, lähinnä Kiesilänjoen valuma-alueella, sekä puhdistetun yhteiskuntajätteen ravinnepäästöt. Ilmaston lämpeneminen ei suoraan vaikuta veden laatuun, mutta välillisesti parantaa ravinteiden toimintaa ja pidentää kasvukautta. Jos siis ravinteita runsaasti on.

Hyvät luottamusmiehet, 
Kuolimon saastuminen jatkuu. Mitään merkitseviä, tehokkaita toimia mm. tummumiskehityksen katkaisemiseksi ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tehty. Kapakojan saostusallasta ei sellaisena MERKITTÄVYYDELTÄÄN voi valitettavasti koko Kuolimon osalta pitää. Virkistysvaikutus mm. puistomaisena on sen sijaan suuri. Kaunis alue.

On virheellisesti ajateltu, että mennään "vanhalla, kirkkaalla maineella" mm. kunnan markkinoinnissa ( mm. VisitSavitaipale )  ja että Kuolimon saastumisen hyssyttely ja ongelmien lakaisu piiloon on tehty kunnan julkikuvan nimissä. Ettei imago kärsi. Ikään kuin ongelmaa ei olisi. Mutta ihmiset eivät ole tyhmiä ja silmät näkevät. Tuosta asenteesta nykymaailmassa "imago" kärsii huomattavasti enemmän. Herätkää! Kunnan tulisikin niittää "hyvää" toimimalla aktiivisesti kuntana, joka vaikuttavin toimin on katkaisemassa saastumiskehitystä. Se olisi oikeaa, modernia julkikuvan kohotusta.

Sieniretkellä tyttäreni kanssa tekemäni ei-pro-videoklipin lataus YouTube-kanavalleni on saanut somessa ja sähköpostissani hurjaa kuhinaa. Hyvä! Mm. Jarmo Karhula antoi historiallisen selvityksen ( pyytämättä ) Rajalammin alueesta ja Ilkka Räsänen, Lpr ympäristötoimi, pyysi klipin käyttölupaa. Facebookista puhumattakaan. Nimelläni YT-kanavalta löytyy lisäksi mm. kuvaa Suomensalon aukkohakkuusta, josta muutamasta norosta rankkasateella viime kesänä valui "mustaa vettä" järveen.

TÄRKEIN velvollisuutenne edustajan työssänne jälkipolvia kohtaan on pyrkiä pelastamaan Kuolimo. Yhdessä viranomaisten kanssa. Seutukunnan ylivoimaisesti tärkein vetovoimatekijä ja saimaannieriän viimeinen lisääntymisvesi.

Rovastinojan kannas ( luonnollinen suodatin ) on ihmisen toimesta puhkaistu ja 2000-luvun alussa perattu. Pelättiin "ympäristökatastrofia" suoalueella. Haitta siis sen ajan tietämyksellä vain SIIRRETTIIN Kuolimoon. Seuraukset osaltaan näkyvät.


Nyt on aika aloittaa VAIKUTTAVAT toimet. Käytännön tutkimus, avi-luvitusprosessi ja mahdollisten haittakorvauksiin varautuminen suoalueen reunojen metsänomistajille. Mitä ilmeisemmin veden pinta tulisi nousemaan hieman, mutta vain korkeudelle, jossa se on ollut aiemminkin. Asiantuntijoiden mukaan tämä on ainoa mahdollinen keino saada eloperäisen humuksen ja erityisesti buustiravinteiden virtaamat vähenemään. Jostain on aloitettava.

Vai annammeko saman, täysin vastuuttoman kehityksen jatkua? Jos niin, tulee se olemaan jo keskipitkällä aikavälillä Savitaipaleen loppu. Nostatteko te, arvoisat valtuutetut tumput pystyyn Kuolimon edessä? Aikana, jolloin mönkijä tekee videoklippejä Marsissa. Ratkaisut löytyvät. Vai annammeko "näennäisen" kalleuden vesittää vastuun jälkipolville? Niin että satojen tuhansien eurojen vuoksi annamme Kuolimon kuolla. Kunnallisvaaleissa teiltä tullaan kysymään tyyliin; NIMI PAPERIIN.

Itse jatkan, yhä pontevammin yksityishenkilönä elinympäristöömme liittyvien asioiden dokumentointia, tutkimista ja erityisesti julkaisua. Pääosin uudessa digitaalisessa ympäristössä ja somessa. Leviää laajalle. Hyvä kerrottava luonnollisesti on mainosta, huono ei niinkään. Joku vääräleuka tässä sanoikin lohdutellen, että väheneehän ainakin sitten ympäristöjäte ja vesistökuormitus, kun vain kourallinen ihmisiä täällä asuu. Yksi vaihtoehto sekin Kuolimolle. Toivottavasti ei niin, vaan SISUN ryydittämillä VAIKUTTAVILLA TEOILLA ennallistamaan.

Klippi:

Hyvää syksyä,
yst. terv.
Arto Bäcklund
Savitaipale

----------------------

Hävetkäämme prioriteettejamme yhteisössämme! Erityisesti ne meistä, joille olemme antaneet valtakirjan huolehtia elinympäristöstämme.

Katso myös "Tapaus Kiihansuo."
https://youtu.be/xvsrJCJQDyA

Jos vähääkään "kolahtaa" niin käykää tykkäämässä Fb Arto Bäcklund. Se on silloin kannanotto Kuolimon puolesta. Tänään, muutamassa tunnissa tekstiä luettu yli 300 kertaa. Hyvä ja kiitos!

Pe. 16.9. klo 0930 TEKSTI LUETTU 1000 krt. !!!! Paljon kannustavaa palautetta tullut. Fb:ssa paljon jakoja. Kunnanvaltuutetut edelleen hiljaa. 3 vaihtoehtoa miksi: ovat arrogantteja ja ylimielisiä, häpeävät olematonta työtään Kuolimon eteen, tai sitten Kuolimo ja puhtaat järvivedet eivät heille mitään merkitse. Mutta takaan, etteivät he tästä vaikenemalla, kohun hälvettyä, yli pääse.

PÄIVITYS 21.9.2016
Olen päättänyt tehdä Kuolimosta ongelmineen valtakunnallisesti tunnetun ympäristöongelman.

Pyrimme vaikuttamaan valtakunnallisella tietoisuudella piittaamattomiin poliittisiin päättäjiin, sekä yhteiskunnan vihollisiksi tässä ja monessa muussakin ympäristötapauksessa osoittautuneisiin viranomaisiin.

PÄIVITYS 23.9.2016
Näyttää siltä, että olen asiattomasti moittinut valtuutettujen "hiljaisuutta" ja ihmetellyt sitä. Sain tietää, että kaikkien sähköposteissa massapostitus ei ole auennut. Tänään tätä luettu 1490 krt ja kahta tuoreempaa asiaan liittyvää yht. 500 krt. Uskomatonta.

--------------------------------

Rahaa toimenpiteisiin mm.:
Valtioneuvoston asetus vesistön ja… 714/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150714


perjantai 9. syyskuuta 2016

MINÄ EN UNOHDA

Elokuva on ihmeellisesti kiinni ajassa. Uskon, jos näen, on siinä. Historia ja tulevaisuus halaavat nykyhetkeä. Kirjoittamalla hakkaan kiveen. Kirjoittamista en unohda. Elämäni käsikirjoitusta. Sitä teen. Ja nyt kuvaan.

Sähköisen ilmaisun ongelmana on pidetty, kaikesta huolimatta, liudennettua persoonallisuutta. Välittyykö tekijä, vai narratiivin katseryydiretty sanoma, vai miten liittää kritiikittä luonto omaan lajiimme?
Sekoitammeko dokumentin viihteeseen tositeeveetyyppisesti? Dokumetoimmeko lähitulevaisuudessa elämämme goprotyyppisesti ja tähtihetkemme striimaamme?

Olen tehnyt, kirjoittamisen sijaan, tämän vuoden aikana videoklippejä.
Genren olen antanut tulla itsestäni. Huomaan tekeväni useinkin kauniiseen ja kivaan särön. Tiedän; tässä ajassa kuvaaminen on flash-backeja, muutaman sekunnin otoksia, asiayhteyksien liittämistä toisiinsa arveluilla ja useilla vaihtoehdoilla. Katselijalle annetaan mahdollisuus tehdä omat painotuksensa juoneen. Hänet pidetään taitavasti tyytyväisenä.

Erä kaikken katsotuinpia suomalaisia YouTuben ihmiskuvauksia juuri nyt, on "Jore1961". Kaksi alkoholistia kuvaavat toisiaan ja päiviään. Jälki on roheeta, editoimatonta, heittelehtivää ja teknisesti puutteellista. Päättelen, ettei "siisti" ja kaunis videonpätkä välttämättä korreloi katselukertoja lisäävästi.

Annan oman "HiHi-Tuotannon" mennä kuvaus kuvaukselta omaan suuntaansa. Näyttää siltä, että haluan näyttää missä elämme. Muualta näemme missä voisimme elää.
Suuttumukseni tarvittaessa sanon suoraan. En lähde metaforilla leikkimään. En ehkä osaisikaan.

Allergioita estääkseni huomaan tinkiväni videotuotantoni hygieenisyydestä. Jotenkin tässä Jore1961 ohjaa. Vaikka en klikkauksia kaipaakaan. Hephep minä; hyvältähän se tuntuu, jos katsotaan. Kiitos!

Katso ja tilaa kanava: Youtube Arto Bäcklund kanava