VELKA JA RESURSSI

Valtiot haluavat jatkaa kaikilla keskeisillä sektoreillaan tasaista kehitystä. Biologisten organismien tapaan ne pyrkivät tasapainotilaan. Lähes yksisilmäisesti asetetaan kehityksen ja talouskasvun väliin yhtäläisyysmerkit. Valtiot eivät halua kehityksessään pysähdyksiä, eivätkä uusia alkuja, vaan loputonta talouskasvua.

Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon halusi painaa vastikkeetonta rahaa kustantaakseen jättimäiset Vietnamin sodan kustannukset. Manööveriin tarvittiin lopullinen kultakannasta luopuminen.

Lainaus Wikipedia: "Nimellisesti kulta- tai hopeakantaa ylläpidettiin Yhdysvalloissa 1970-luvulle asti siten, että 35 dollaria vastasi yhtä troy-unssia (31,103 476 8g ) kultaa, mutta oikeus vaihtaa seteleitä kultaan oli enää vain muilla valtiolla ja niiden keskus­pankeilla, ei yksityis­henkilöillä. Muiden valtioiden keskuspankit pitivät hallussaan kullan sijasta Yhdysvaltain dollareita. Yhdysvaltain presidentti  Richard Nixon irrotti dollarin lopullisesti kullasta 15. elokuuta 1971 Yhdysvalloissa valta-asemaan nousseen monetaristisen taloustieteen oppien mukaisesti. Koska dollarilla oli ollut reservi­valuuttana maailman­laajuinen merkitys, tämä merkitsi samalla kulta­kannasta luopumista koko maailmassa."

Se mitä maailman globaalille talousjärjestelmälle tuon 1971 elokuun jälkeen on tapahtunut, on ennen kaikkea talousvastuun väheneminen, helpon, vastikkeettoman talousahneuden iloittelu, varallisuuksien käsittämätön keskittyminen, digiaikaan siirtyminen talouksien toiminnallisissa rakenteissa, sekä tänään erityisesti algoritmien, tekoälyn ja virtuaalisuuden yhä laajempi käyttöönotto ja niiden merkityksen korostuminen. Samalla virhevastuu siirtyy yhä enemmän palveluiden tuottajille ja hybridivahingontekojen kontolle, siis pois itse sylttytehtailta.

Miten tämä näkyy maailman valtioiden talouksissa? Suurin näkyvä muutos on valtioiden peruuttamaton velkaantuminen, joka käynnistyi voimakkaasti 1990-luvun alussa, kylmän sodan aikakauden päättyessä. Kaikilla maailman valtioilla on velkaa ja niiden määrät ovat kasvussa. Japanilla valtionvelka on noin 240 % bruttokansantuotteesta, tosin pääosin kotimaisilta instituutiolta lainattuna. Yhdysvalloillakin valtionvelka on jo noin 98 % bruttokansantuotteesta, ollen yli 34000 miljardia dollaria. Velkaluku on niin suuri, että se vaikuttaa merkittävästi liittovaltion toimintaan. Meille valehdellaan, jos sanotaan, että edes pyritään maksamaan valtion velat pois. Ne ovat jäädäkseen ja tässä talousjärjestelmässä vielä hetken kasvavat.

Globaalin makrotalouden näkökulmasta taloudenpidon vuosisataiset periaatteet ovat voimissaan. Siis periaatteessa. Toisen ylijäämä on toisen alijäämä ja päinvastoin. Euroalueella tämä vielä ennen Ukrainan sotaa näkyi hyvin. Saksan talouden kaupan ylijäämä näkyi monen muun maan alijäämänä. Tänään taloustieteilijöille aiheuttaa päänvaivaa Kiina. Onko maa luomassa jopa uutta reunaa yleisesti hyväksytyille talousteorioille? Kiinan teollisuus tekee edelleen valtavaa ylijäämää, mutta samanaikaisesti Kiina velkaantuu nopeasti. Velkaantuuko tietoisesti ja sotilasstrategisesti? On nähty, että Kiinan globaalit, valtapoliittiset pyrkimykset ovat monitahoisia ja ristiriitaisia. Esimerkkinä mainitaan keskusjohtoisen maan massiivinen taloudellinen tuki strategisesti tärkeille aloille, kuten autoteollisuuteen. Autoteollisuuden tukeminen onkin saattanut muun maailman, erityisesti autoteollisuutta omaavan, asettamaan kiinalaisille autoille merkittäviä tuontitulleja. Globaali kaupankäynti onkin yhä enemmän muuttumassa kauppasodaksi, joka sekin tuhovoimaltaan, aikamme yhteiskunnassa, on lähes traaginen.

Palataan tekstin ensimmäiseen lauseeseen. "Valtiot haluavat jatkaa kaikilla keskeisillä sektoreillaan tasaista kehitystä." Maailman resurssien ylikulutuspäivä vuonna 2024 oli elokuussa. Suomessa tuo laskennallinen päivä oli 1.8. Sen jälkeen kulutamme maaplaneetan resursseja liikaa planeetan kantokykyyn nähden ja kulutus edelleen kiihtyy. Haluamme jatkaa ja kehittyä kuten ennenkin. Siihen velka, virtuaalinenkin velka, on nähty ratkaisuksi.

Seuraukset ovat dramaattisia. Rahakeskeisyys on ylittänyt lajikeskeisyyden. Yhä suuremmat alueet muuttuvat ihmisellekin elinkelvottomiksi. Muutoksella on suuri kausaalisuus moniin hyvin ikäviin asioihin. Aalto-yliopiston mukaan yhdeksästä, tällä planeetalla elämällemme  kriittisestä planetaarisesta rajasta, kuusi on jo ylitetty. Ilmasto lämpenee hallitsemattomasti, kansainvaellukset kiihtyvät, luonnon biodiversiteetti on jo romahtanut ja lajikato uhkaa jo ihmislajiakin. Viljelysmaa vähenee nopeasti, samoin makean veden varannot.

Valtioiden käsittämättömän nopea velkaantuminen onkin nähtävä ylikulutetun planeetan resurssin kuvajaisena. Virtuaalivelalla korvataan todellista resurssia. Uskotaan, että virtuaalivelalla voidaan jatkaa kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä ja jalostamista. Vasta aivan viime aikoina olen saanut lukea joidenkin tieteilijöiden näkevän kasvun rajat ( tosin mm. Rooman klubi jo 1970-luvulla ), mutta nyt erityisesti sen täydellisen lopun. Näin muiden muassa ranskalainen Thomas Piketty.

KAIPAUKSEN KIRJA. Kirja-arvostelu pitkään aikaan jälleen.

En ole milloinkaan syönyt runokirjaa niin vulgaaristi ahnehtien kuin tämän. Se tuoksuu ja haisee tupakalle, viinille, pilluille, rakkaudelle ja jumalille. Ja juutalaisuudelle. Miehelle. Ympärileikatulle juutalaiselle miehelle. Olematta ala-arvoinen. Löytyy myös vasemmistolaisia tuntoja joiden alkuperää en tuoksuilta löytänyt.

Sitä kirjoitettiin 20 vuotta ja minä kadehdin jotain siinä kaikessa, mihin en itse pysty ja jota 235-sivuinen teos on. Enkä luettuani haluakaan. En tässäkään "kirja-arvostelussa" vie teitä kirjallisuustieteelliseen analyysiin tästä teoksesta, enkä siihenkään pystyisi. Pidän lyhyenä. Ja tämä onkin syytä pitää lyhyenä ajatellessani kirjan tekijää.

Kirjan lopussa on Ville-Juhani Sutisen oma arvio kirjasta. Itse en lainkaan moniin hänen käsityksiinsä yhdy. Hän myös suomensi kirjan  vuonna 2007 ja mielestäni suhteellisen hyvin. Alkukielelläkin kun olen lukenut, niin uskallan antaa kehun. Runokirjan nimi on koruttomasti "Kaipauksen kirja, Book of Longing" ), julkaistu vuonna 2006. Teksti ja kuvat Leonard Cohen,

Leonard Cohen syntyi Kanadassa Motrealissa syyskuussa 1934 juutalaiseen kauppiasperheeseen. Kuoli sitten, elettyään 82 vuotta, marraskuussa 2016 Kaliforniassa Yhdysvalloissa lähellä kahta lastaan, jotka teki maailmaan taiteilija Suzanne Elroidin kanssa. Naimisissa ei ollut koskaan. Juuri ennen kuolemaansa hän viihtyi yhdessä laulaja Anjani Thomasin kanssa. Cohenin äiti oli liettualaista rabbisukua. Isä kuoli Leonardin oltua 9 vuotias. Äitiään runoissa monissa itkee. Siksi sukuselvitystä.

Siinä sitten oli nuorella miehellä tutustumista amerikanjuutalaisuuden vielä 50-luvun ahtaastakin yhteisöstä ulos, muun muassa katolilaisuuteen irlantilaisen kotiapulaisen kautta, sekä aikaan sopivasti nuorelle juutalaispojalle muodollisiin yliopisto-opintohin ilman sen kummempia päämääriä. Hän opiskeli 4 vuotta kirjallisuutta, kirjanpitoa ja yritysoikeutta. Mikä aineyhdistelmä! Tärkeämpää kuitenkin oli, että tuolloin Leonard Cohen tutustui syvemmin runouteen ja liittyi useisiinkin kirjoittaviin ryhmiin. Musiikki tuli tuolloin myös osaksi elämää ja hän soitti useita instrumentteja olematta kuitenkaan mitenkään erityislahjakas. Ensimmäinen bändikin "The Buckskin Boys" perustettiin tuolloin. Itse hän on useissa haastatteluissa kysyttäessä tuolta ajalta kuitenkin nimennyt suureksi vaikuttajaksi itselleen espanjalaisen kommunistin ja runoilijan Federico Garcia Lorcan. Jopa niin, että nimesi toisen lapsensa Lorca'ksi. Nuoruudessa aina lähes kolmekymppiseksi kuitenkin kirjallisuus ja kirjoittaminen olivat etusijalla. Musiikki hiipi varkain vallitsevaksi vasta 60-luvulla. Mutta kuten "Kaipauksen kirja" olemassaolollaan kertoo, kirjoittaminen ei loppunut koskaan.
Hän itse sanoo:

VIIVYTYS
"Voin pitää sisälläni paljon - en puhu
ennen kuin vedet tulvivat yli äyräiden
ja murtuvat yli padon."

Sitten onnistuin viivyttämään tätä kirjaa kelpo hetken
1900-luvun jälkeiseen aikaan

Jos katsoisin, että tässäpä oli se kaikki, mistä runokokoelman teksti syntyi, tekisin karkean virheen. On sanottu, että Leonard Cohenin elämässä  keskeistä olisi ollut hengellinen etsintä nuoruusvuosista asti. Minä en väitettä niele, niin kuin nielin kirjan tekstit. Esimerkiksi on otettu hänen 5 zen-vuottaan vuodesta 1994 alkaen Baldy-vuoren zen-yhteisössä Uudessa Meksikossa omassa mökissään. Hän ei tosin viettänyt siellä kaikkea aikaansa, mutta riittävästi saadakseen zeniläisen nimenkin opettajaltaan. Hänestä tuli Jikan.

Cohenin itsensä mukaan hänen buddhalaisuutensa ei ollut ristiriidassa hänen juutalaisuutensa kanssa, sillä zen-buddhalaisuus ei ota kantaa jumalien olemassaoloon.  Vaan niin kävi, että zenin kuolema ja lähtö vuorelta näkyy värssyissä. Ja ajautuminen jumalalliseen ateismiin. Ajalla oli muitakin vaikutuksia. Ja kaikki näkyvät teksteissä ja myöhemmin kuuluivat. Melankolinen musiikki oli tiedostamaton synteesi.

LEMMENKIPEÄ MUNKKI
Ajelin pääni
pukeuduin kaapuun
nukun mökkipahasen nurkassa
vuorella kahdentuhannen metrin korkeudessa
Täällä on synkää
Ainoa mitä en tarvitse
on kampa

Baldy-vuori 1997

Leonard Cohenin ollessa luostarissa, hänen managerinsa kavalsi miehen koko omaisuuden. Mies ei murtunut, vaan lähti uudelleen kiertueille vastoin aiempia suunnitelmiaan. Tämäkin näkyy runoissa. Samoin kuin rahan mahdollistama elämä matkusteluineen, naisineen ja huumeineen. Leonard Cohen oli ketjupolttaja ja savukkeilla oli oma merkityksensä teksteihinkin kirjoitettuina. Tupakka ja huumeet jäivät 2000-luvulle tultaessa, mutta viini ja viski jäivät. Ja Prozac. Ja naiset.

"Kaipauksen kirja" on minulle enemmän kuin runokirja. Se on tarkin mahdollinen kuva ja kuvaus ihmisestä. Minulle teoksen tekee voimakkaaksi kokemukseksi samaistuminen johonkin. En välitä miettiä mihin. Ihan parasta runoutta syvätä. On kohtalon ivaa, että teos tuli eteeni Savitaipaleella. Monien vuosien jälkeen. Vahva lukusuositus! Must ja Mirr!

OSALLISTUIN USARIN KESKUSTELUUN

Panen tähän kommentini irrallisena.

xxxxxxxxxxx

Samaa mieltä Leo Miralan kanssa.

Valtioiden velat ajateltiin yleisesti vielä noin 40 vuotta sitten velaksi, joka maksetaan takaisin. Nyt valtioiden velkojen rooli globaalissa taloudessa on täysin toinen.

Valtioiden veloilla on ohjausvaikutus ja hallintavaikutus. Velkainstrumentin käyttö perustuu pääosin immateriaalisen uhkaan ja kiristykseen, sekä reaalisiin toimiin velan koron avulla. Hallinta hoidetaan velkojia edustavien luottoluokitusyritysten, kuten Moody's ja Fitch ohjauksella ja usein Kansainvälisen valuuttarahaston avustuksella. Näin mm. Suomen talouspolitiikkaa ja muutakin politiikkaa, kuten asehankintoja voidaan ohjailla. Kreikka on yksi "puhdasoppinen" viimeaikojen esimerkki velkaan perustuvasta globaalista vallankäytöstä.

Toisaalta valtioiden veloilla on merkitystä yksittäisten valtioiden talouksiin, lähinnä julkisen sektorin rahoitukseen. Toki osa uusista lainapääomista valuu mm. yritystukina muualle, sekä yksityisen kulutuksen kautta.

Kuten vaikkapa viime vuosien voimakas EKP:n setelirahoitus ilman mitään reaalisia takuita ( miljardeja kuukausittain ) osoittaa, globaali maailmantalous on siirtymässä yhä lähemmäs puhdasta virtuaalitaloutta. Varsinaiset reaaliset lainojen vakuudet ovat yhä enemmän siirtymässä historiaan ja tilalle ovat tulossa vaikkapa erilaiset pakottavat vapaakauppasopimukset yritysmaailman ehdoilla ja muu sopimuksellinen toiminta, kuten kaivosoikeudet, tai asehankinnat. Lisäksi on oltava luottamus. Kysymys luottamuksesta tässä yhteydessä on toisen jutun aihe. Siinä mielessä blogisti on oikeassa, että valtionvelka välineenä välillisesti riistää elonkehää.

Voiko maailmantalouden rahoituksen muuttuminen jatkua nykyiseen, virtuaaliseen suuntaan vielä pitkään, jää nähtäväksi. Isoista "kuplista" ei enää niinkään tässä kontekstissa enää puhuta. Sen sijaan kuplista vielä puhutaan muun muassa Kiinan asusuntomarkkinan rahoituksen osalta. Selvää kuitenkin on jo nyt, että meidän päiviimme asti jatkunut taloudellisten konjunktuurien maaailmanlaajuinen, syklinen vaihtelu on nopeasti muuttamassa muotoaan kaikilta osiltaan. Myös sen vähäisen ennustettavuuden osalta, jota aiemmin oli. Tämä on haastavaa ja merkityksellistä Suomenkin taloudelle.

Uskonkin, että maailmantalouden virtualisoituminen on, jopa luonnollisena pidettävä välivaihe, siirryttäessä maaplaneetan resursseihin perustuvasta rajattoman kasvun talouspolitiikasta negatiivisen talouskasvun politiikkaan. Luonnonlakien mukaisesti niin tulee käymään. Joko hallitusti, hallitsemattomasti. Vakavan leikillisesti voisi tähän loppuun sanoa, että sähköllä on suurin rooli lajimme historiassa tulevaisuudessa. Nollat ja ykköset vaativat sähköä.

BRAVO KIINA!

Nyt kun tänään kerrottiin, että Metsähallituksen riippusilloissa ei ole, yhtä lukuunottamatta, ropleemaa, voinkin panna muutaman rivin normitallaajille pienemmistä riippuvuuksista aasinkin tallattavin silloin.

Kiinan kansallisen strategian mukaisesti maailma alistetaan Kiinalle rahalla. Olen tästä kontekstin valossa kirjoittanut alkuvuodesta 2017 näin:
https://karjalastakajahtaa.blogspot.com/2017/02/kiinalaiseen-maailmanvaltaan.html?m=1

Juuri nyt Afrikan tulevaisuus maanosana riippuu, kuin hyvä Mettähallituksen riippusilta, Kiinasta.
Yle asiasta uutisoi näin:
https://yle.fi/uutiset/3-10432198

Erityisesti päiväntasaajan eteläpuoleisessa Afrikassa on juuri nyt toteutumassa väestöräjähdys. Sen on laskennallisesti arveltu olevan huipussaan noin vuonna 2030. Massiivisia kansainvaelluksia tulee tapahtumaan ja eripuolilla, erityisesti Euroopassa pikkutrumpit patoavat painetta asein. Vaihtoehtoja ei ole. Modernin ajan inhimillisyyden arvot ovat murenemassa. Kuolemassa. Senhän näkee sokean Reetan täyssokea siskokin.

Afrikan sekasortoon Kiina iskee tietoisesti ja tehokkaasti. Maa ja omaisuudet vaihtavat omistaa. Ympyrä afrikkalaisten osalta sulkeutuu. Orjuus palaa. Kirjaimellisesti.

Globaalista näkökulmasta on hykerryttävän hienoa, että Kiina ottaa pääosan Afrikasta hallintaansa. Mikään ei imperialismin narratiivissa ole muuttunut. Merentakaiset neokoloniat raiskataan ja tyhjennetään. Elonkehästä välittämättä. Infrastruktuuria tehdään alusmaihin vain juuri sen verran kuin emomaalle itselleen ryöstössä on tarpeen.

Totaalinen ympäristön tuho Kiinan ansiosta nopeutuu. Bravo! Siinä ei St1:sen 16.000 puuntaimea autiomaahan bensanvihreää kesää tee. Rotat ja bakteerit kiittävät. Elämä pallolla jatkuu. Ihmisen jälkeen. Ihmislajin nopeassa tuhossa Kiinalla on suuri merkitys. Annamme muille mahdollisuuden. Kuolimo kiittää!

非常感謝中國！

P. S. Perustuotannon tuotannontekijöiden katoaminen erityisesti USA:ssa, Euroopassa, mutta myös Afrikassa edesauttaa ihmislajin nopeaa sukupuuttoa.

Peltopinta-alan jatkuva vähenemä, sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja pohjavesien ehtyminen, pölyttäjäkato, nopeasti kallistuvat lannoitteet, perheviljelmille liian kalliit maatalouskoneet ja alkutuotannon kannattamattomuus nykyisessä talousjärjestelmässä, on ajanut maailman ravinnontuotannon kuilun partaalle. Kiina pyrkii, ennen sukupuuttoa, ruokkimaan kansalaisensa merentakaisella tuotannolla. Muun muassa sojantuotanto on jo pääsosin siirretty pois Kiinasta.

Tiesitkö, että tänään, 22.10.2018, suomalainen maataloustuottaja saa ruisleivän hinnasta 3,3 prosenttia? Ja tuotanto on neljällä tuottajalla viidestä tappiollista vuosi toisensa perään. Kaupan osuus ruisleivänleivän hinnasta 45 - 50 %.

Mitäs myö? Eikun rokataan.

OBAMA, ORPO JA T. ENBUSKE KANSALLISENA PYSÄKÖINTIPÄIVÄNÄ

Tänään lauantaina, 29.9., kansallisena Pysäköintipäivänä, Tuomas Enbuske kirjoittaa Iltalehdessä Obamasta. Ja vähän muustakin.

Mies petraa kirjoittamisessaan. Enbuske on ylittänyt oman rohkeutensa. Kirjoittaa itsestään välittämättä, suhteessa lukijoihin, mutta samalla välittää nyt itsestään oikeasti. Irtoaa oikeasti ja aidosti sovinnaisuudestaan. Lukijoidenkin sovinnaisuudesta. Se meillä on yhteistä. Siis minulla ja T. Enbuskella. Muuta ei olekaan.

Petteri Orpo on valahtanut säälittävästä Don Quijote-ritaristereotypiasta aseenkantajaksi, Sanco Panzaksi. On olevinaan ovela. Kaakki-Rosinanteksi tuskin eläessään yltää. Tai oli valahtanut, hänen tultuaan valituksi Kokoomuksen puoluejohtajaksi. Mies maistui tuolloin minulle yhtä vähän kuin mielipide kesä- tai talviajasta nyt.  Huolimatta siitä, että minulla on lähes kaikkeen olevaiseen ja olemattomaan mielipide. Yhteen kesä- tai talviaikaan ei ole vieläkään. Eikä aikaan ylipäätään.

No nyt sellainen minulla on P. Orpostakin. Täyspaska poliitikko. Ihmettelee pääsääntöisesti tätänykyä lähes kaikkea. Tänään ihmettelee, että politiikanteko Suomessa on kärjistynyttä ja yhteistyöhön ei kyetä. Politiikanteko hänelle on ihmettelyä ja mantrojen toistoa omista tekemisistään. Ja tietenkin isoa epärehellisyyttä, ainakin meikän vinkkelistä arvioituna. Poliittinen, sokea ismiusko on aina minulle sitä.

Aivan. P. Orpon arvio yhteistyöstä on totta, mutta ihmettely olisi voitu jättää lausumatta. Nimittäin poliittinen sekasorto massiivisine lakonuhkineen johtuu, lähes kokonaan, edustamansa ideologian arrogantista tuuppaamisesta piippuun.

Markkinafundalismin läpitunkemana hän haluaa, että köyhät köyhtyvät, ja että erityisesti rikkaat rikastuvat, ja että maailman tila kulkee päivä päivältä yhä nopeammin kohti loppuaan, jatkuvaan kasvuun uskoen. Näinhän tässä, ihan asiaa kiistämättäkin, on käymässä. De facto. Tai sitten P. Orpo on tyhmä. Ja onkin. Kauniimmin sanottuna vähän yksinkertainen. Mutta tyhmänä ministerinä on lajillemme ja Suomelle äärimmäisen vaarallinen. Ja tyhmänä pidän myös valitsijoitaan.

OUJEE HOMO SAPIENS

Linkin jutusta olen tässä viimeaikoina yrittänyt jotain lausuakin, vaan on lausujaa hölmönä pidetty. Mut faktaa on. Ja pysyy.

Kuolimolla vielä elelee saimaannieriä viimeisillään. Ilmastonmuutoksen lisäksi senkin loppua nopeuttaa ryöstökalastus ja valtavasti levinnyt vieraslaji, täpälärapu. Sen suurinta herkkua on nieriän mäti.

Kaiken takana luuraa kuitenkin oman lajinsa TUHON suhteen irrationaalinen ihminen. Homo Sapiens.

https://yle.fi/uutiset/3-10425280

GOODBYE FREE INTERNET

Vapaan internetin kahlitseminen on Lännen Rahanlainaajien eliitin etujen mukaista. Se on johdonmukaista jatkumoa uhkien eliminoimiseksi ja vallan lujittamiseksi.

Venäjällä, Kiinassa ja monissa islamilaisissa maissa internetin amputaatioon on lähdetty suorin sensuurin keinoin. Lännessä nyt sofistikoidummin, mutta äärimmäisen tehokkaasti. Massojen globaali hallinta on taitolaji. Paluuta vanhaan ei ole. Ennenkuin savuavilla raunioilla etsimme toinen toistamme savumerkein.

Kuukausi sitten Yhdysvaltain viestintäviranomainen, FCC, kumosi niin sanotun Internetin neutraliteettiperiaatteen. Se tarkoittaa tasa-arvoperiaatteen poistamista verkkoyhtiöiden toiminnasta. Käytännössä rikkaille nopea ohituskaista nettiin ja rupusakille rajoitettu, lähinnä indy-viihteellinen netti luureihin. Rahaohjauksella vallan kurkkuihin takertuvat akanat puhalletaan taivaalle. Kansalaisten rajoittamaton sisällön tuotanto halutaan kuriin ja pääosin poistaa.

Vaikutukset ovat nähtävissä jo Suomessakin. Monien nettilehtien videot eivät enää näy. Sisältö rajautuu ja ohjaa käyttäjiä. Tämä on hyvä huomata, sillä käytännöstä on tulossa uusi normi. Kontrolloitu netti. Vanha ja vapaa unohtuu. Uusi vapaa ei olekaan oikeasti vapaata.

Euroopan Unionin parlamentin eilinen päätös laajentaa tekijänoikeuskriteereitä muun muassa YouTubessa sisällöntuottajilta alustojen haltioiden, eli suuryhtiöiden suuntaan on taitava manööveri ennakkosensuurin suuntaan. Valinta ja vastuu otetaan pois sadoilta miljoonilta muutamille harvoille suuryhtiöille. Niitä on sitten helpompi kontrolloida. Päätös on valitettava. Tekijäinoikeuksien tiukennuksien kautta ei Lauri Tähkä tule saamaan latiakaan enempää massiinsa. Idiootit!

JohannesW kirjoittaa tänään Ylellä hyvin:

Uutinen:
https://yle.fi/uutiset/3-10401488

LISÄYS 17.9.2018

Globaalitotalirarismi ottaa vallan virtuaalitodellisuudessakin. Markkinafundalismin manuaalin viimeinen luku käsittelee verkossa tapahtuvan tiedonvälityksen ja kansalaistuotannon kahlehtimista. Täysvapaa sananvapaus on vaarallista tulevalle maailmanhallituksen dikratuurille. 

EU on osaltaan päättämässä direktiiviehdotuksessaan ns. linkkiveron voimaan saattamisesta. 

Tarkoittaa, että jatkossa käy käytännössä yksittäiselle ihmiselle mahdottomaksi mm. laittaa linkki vaikkapa jonkun lehden artikkeliin. Se taas tarkoittaa muun muassa nykymuotoisen Facebookin alasajoa.

Toinen vaikutus tulee olemaan tekijänoikeudelliset vaikutukset. Tarkoittaa monen muun muassa YouTuben loppua. Sellaisen YouTuben loppua, joka mahdollistaa "ilmaisen" sisällön tuotannon.

Kolmanneksi tekijänoikeuskäsitettä ollaan laajentamassa koskemaan vaikkapa urheilukilpailuja, lentonäytöksiä ja koiranäyttelyitä.

EU:n suunnitelmat ovat rahakatsannon ja massojen hallinnan linjassa sen jälkeen, kun internetin neutraliteettiperiaatteesta luovuttiin. Internetistä on tullut enemmänkin uhka kuin mahdollisuus. Siksi internet jäsennellään uudelleen. Vain markkinafundalistisella asiasisällöllä, viranomaistoiminnoilla ja viihteellä on jatkossa elämisen mahdollisuus internetissä. Varattoman on tyytyminen vain seuraamaan katseella. Sisältöön on jatkossa lähes mahdotonta vaikuttaa.

Olen tyytyväinen kehitykseen. Se helpottaa lajimme sukupuuttoprosessia. Tiedon ei tarvitse lisätä tuskaa. Idiootitkin kuolevat. Samassa rytäkässä.

https://yle.fi/uutiset/3-10407943

VALEMEDIAT FRAMILLE JA TOTUUDEKSI. TÄMÄKÄÄN LINKKI EI LINKITTYISI:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259077-huoli-kohudirektiivista-facebook-estaa-kaikki-uutislinkit-valemediat-enemman

RUOTSI, TULKOON VALO.

Heikki K. Auvinen kirjoitti vuonna 2016, että "kun jälkipolvet kirjoittavat oman aikamme historiaa tulevaisuudessa, se tulee eroamaan valtamedian ja uuden tiedon tuottamiseen erikoistuneiden instituutioiden ( tiede, innovaatiotoiminta ja politiikka ) luomasta maailmankuvasta.

Tämä on Ruotsissa nähtävissä todeksi. Mikään ei "tosielämässä" tule muuttumaan. Markkinafundalismilla on absoluuttinen valta. Ruotsissakin.

Auvisen mukaan jatkuvuus ratkaisee. Tai oikeammin ylläpitää. Vahvistaa sääntöä.

Auvinen:
"Konsensus-periaate:
Ihmisiä yhdistävän yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohtana on yhteisöllisyydellä saavutettavien etujen suurempi merkitys ( "kokonaisuuden jatkumiselle" ) kuin muiden lähtökohtana olevien asioiden erilaisuus ja merkitys yhteisyydelle.

Yhteisöllisyyden perustana ovat maapallon fyysisen ympäristön lainalaisuudet, käsitykset ajasta, sekä kyky vaihtaa ja hyväksikäyttää tietoja muiden ihmisten ja yhteisöjen kanssa omaan elämään liittyvän erikoisuuden säilyttämiseksi ja jatkamiseksi lisääntymisen avulla."

En olisi itse, lähellekään, yhtä hyvin kyennyt sanomaan tiivistetysti universaalia ymmärrystä ihmisenä olemisesta muun elämän keskellä. Ja sitten aasinsiltaa pitkin Ruotsiin.

Huolimatta Ruotsidemokraattien vaalivoitosta, mikään ei tule muuttumaan vaalivoiton vuoksi, ruotsalaisen politiikan suuressa kuvassa. Maahanmuuton vastustaminen, järjestyksen ja lain peräänhuutaminen, tai EU-vastaisuus, eivät ole vain ruotsalaisia, tämän vuosikymmenen ilmiöitä. Ne ovat eurooppalaisia ilmiöitä.

Se, mikä tekee tappisilmäisyyden, on ruotsalaisen kansankoti-idean stereotypian murtumisen kuvilteltu mahdottomuus. En voi arvostaa kommentaattoreita, jotka tätä päivät päästään ihmettelevät. Ikään kuin Ruotsi olisi pohjoismaisen hyvinvoinnin viimeinen, pysyvä linnake. Ei ole. Niitä ei enää ole. Ruotsi on osa globaalia maailmaa, jota markkinafundalismi integroi todellisuusmalliinsa. Se malli on mustan aukon tapahtumahorisontti, reuna-alue, jonne Ruotsikin on rahakeskeisessä, kasvuun perustuvassa ajattelussa joutunut.

Ainoa merkittävä lyhytaikainen, hetken lämmittävä housukusi, on mitäänsanomattoman vaalituloksen vaikutus Ruotsin kruunun arvoon. Se edelleen heikentyy. Tänään 1€ on yli 10 kuninkaan kruunua. Näin Ruotsin kansallinen valuutta voitelee teollisuuden rattaita aiheuttaen J. Sipilän sängelle syksyn harmautta.

JATKUMOA. YLIOPISTOT VOITTOA TUOTTAVIKSI YRITYKSIKSI.

Suurin osa englantilaisista yliopistoista perii 9000 punnan lukukausimaksua. Yhdysvalloissa 50.000 dollarin lukukausimaksu ei ole harvinaisuus. Ranska on antautumassa, muualla Euroopassa vielä sinnitellään lähes ilman maksuja.

Markkinafundalistisen käsityksen mukaan yksilön omaamalle tiedolle annetaan numeerinen arvo, korkeakorkoinen laina, jonka opiskelija pystyy maksamaan takaisin saattaessaan tiedollisen pääomansa kiertoon markkinamekanismin polttoaineena. Opiskelija tutustutetaan talouden rautaisiin lakeihin heti fuksivuodesta. Siksi isotkaan lukukausimaksut eivät ole ongelma. Päinvastoin.

Yliopistojen metamorfoosi yritysrahoituksen kautta "puhtaiksi yrityksiksi" on ollut nopea. Vain reilun vuosikymmenen mittainen. Joku saksalainen ränkkinlistojen ulkopuolinen pikku yliopisto kertoo rehtorinsa suulla paheksuntansa; yliopistoilla on myös opetuksellinen, sivistyksellinen ja tutkimuksellinen merkitys, eikä voi ymmärtää nykyistä kehitystä. Mutta nämä viimeiset, eläköityvät dinosaurukset ovat lajinsa viimeisiä. Siitä markkinakeskeisyyden kautta ihmisyyttä ja ihmisiä katsova järjestelmä on pitänyt huolen.

Globaali, kaupallistuva yliopistolaitos sellaisena kuin nykyiset päättäjämme ovat sen kokeneet ja nähneet on historiaa. Epätasa-arvoinen ja neo-orjayhteiskuntaa tukeva yliopistoinstituutio on tosiasia. Pientä antiteesiä tosin on näkyvissä. Parhaimmillaan jo 40 prosenttia valmistuneista laiminlyö takaisinmaksut osin, tai kokonaan. Mutta ei pitkään.

Asiasta hyvä dokkari Areenassa. Mielenkiintoista on kiinalaisten yliopistojen "valloitus". Sen olen itsekin huomannut yliopiston lounasravintolan linjastolla. Jälkiruokamehukeittoa kaadetaan paistettujen perunoiden päälle.

http://areena.yle.fi/1-3863659

KONSULTTIOPPI POSITIIVISESTA AJATTELUSTA TUHOAA MORAALIN PERUSTAN

Uskontofilosofi Sami Philström tutkii kirjassaan "Ota elämä vakavasti - Negatiivisen ajattelijan opas" keskittymistä kielteiseen. Minä en ole lukenut kirjaa. Minä koen olevani tuo kirja. Jo vuosikymmeniä.

Eräs mieltäni raatelevin, täysin virheellisenä pitämäni ajatus on siitä, että olemme kaikki syyllisiä. Lähtökohtaisesti. Kategorisesti. Siitä löysän analogian kautta tulemme vastuun vapautukseen: emme yksilöinä ole vastuussa oikein mistään ja samalla jaettu syyllisyys lievittää yksilön omaa syyllisyyttä.

Ajattelenkin S. Philströmin tapaan, hänen ajatuksiinsa jo aiemmin tutustuneena ja kauan ennen häntä samansuuntaisesti ajatelleena, että positiivisuuden mantra palvelee markkinafundamentalistista järjestelmää ja aiheuttaa yksilökeskeistä pöhöä, ahneutta ja vallitsevana käytännön filosofian ylärakenteena sopii mitä parhaiten järjestelmäämme. Kaikki hyvin. Nyt ja aina. Tappiin asti.

Minua syytetään jatkuvasti negatiivisesta ajattelusta lähestyessäni elonkehän ilmiöitä. Syyllistän ihmisiä sairaiksi. Jäljillä syyttelyssä ollaankin. Totta. Muun muassa tähänkin blogiin sisäänrakennetussa, täydentyvässä aforismikokoelmassani "Katkeran päiväkirja", sen johdannossa, sanon lähestyväni kaikkea negatiivisuuden kautta. Jos se sattuu, tulee ajatus todeksi.

En väitä, että 2000 vuotinen oppi perisynnistä legalisoi länsimaisen yhteiskunnan kollektiivisen syyllisyyden, mutta väitän S. Pihlströmmin tapaan, että ihmisten pitäminen kategorisesti syntisinä, siis syyllisinä johonkin, lievittää yksilön omaa syyllisyyttä ja mahdollistaa aikamme järjestyksen ja kehityskulut. Luotiinko nykyisen maailmajärjestyksemme pohjaa 2000 vuotta sitten syyllistämällä kaikki ihmiset syntisiksi ja sitä kautta syyllisiksi?  Uskon näin tapahtuneen. Ainakin ns. kristityn maailman osalta.

Annan itselleni lukusuosituksen.
Linkin kirja-arvostelustakin saa jonkun sortin käsityksen. Teemu Laaksonen on tehnyt tavallista paremman. Lukekaa edes se. Me piruparat.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/29/elama-on-ongelma-joka-ei-ratkea-filosofi-varoittaa-positiivisen-ajattelun

PIRULLE ANNETTU? VÄLIETAPPI.

En törmännytkään tänään eteläkarjalaiseen petäjään miettiessäni suurinta yhteistä tekijää ihmislajin kaikilla kansoilla. Se tuli minuun kuin Tulija, jonka sopii minuunkin joskus tulla. Se on toteutunut Sitku. Välietappi.

Olisin kepeästi ilman tyhjää ideologisuuttani , sen enempiä ajattelematta, voinut ajatella ja lausuakin välietappi-ideologian kuuluvan johonkin ismiin. Vaikka markkinaismiin. Tai uskontoismiin. Sellaiseen, jota jossakin on ja jossain ei.
Vaan ei.

Välietappi on aikaismin universaali, käsitettäkin vahvempi, elämän hetken synopsis. Se on voimaannuttava ennen ja jälkeen hetkeä, jolloin ihminen kokee sen saavuttaneensa.

Kun mietin tänään hetken ihmisen välietappia, kylmiltäni uskoin jossain olevan pääte-etapin. Pisteen, jota välietapit rakentavat. Ei sellaista ole. On vain dnaan takkuisia solmukohtia, jotka saavat meidät hetken tassimaan, aluksi pöydillä, myöhemmin omassa päässä.

Kun Nooralotta Neziri sanoo tämän päivän Sanomassa saavuttaneensa YHDEN välietapin, hän samalla kertoo niitä olevan useita. Edessä. Vanhempana, vanhuudessa. Tulevassa ajassa

Erkki Pälli on lähellä kuolemaansa. Siitäkin kertoo päivän Sanoma. Hän ei puhu välietapista. Mutta kertoo rivien välistä sellaisen hänelläkin olleen. Mutta joka on toteutumassa vasta nyt.
Kuluneen ajan välietappi tulee kuolemassaan, kun hän sanoo merkittävää olevan se, että eli tuplasti kauemmin täällä kuin isänsä. Isän kuolema oli hänen välietappinsa, jonka ymmärtää vasta omassaan.

Teoriassa tiedostavan ihmisen elämänkaareen mahtuu ääretön määrä välietappeja. Luulen, että niiden koko ja määrä ratkaisee. Ratkaisee mitä? Ei mitään, taisiittenjuu.

Ajassa ei voi matkailla. Eivätkä välietapit ole lomakohteita, tai kauhujen taloja. Ihmisen elämä on välietappi. Sillä aika on ihmisessä.

IKILIIKKUJA SAVITAIPALEELLA

Aatami Laari, savitaipalelainen, s. 1873, k. 1949, rakenteli ikiliikkujaa lähes 30 vuotta. Ei tullut valmiiksi. Mutta mikä nyt tässä maailmassa valmiiksi tulee. Ihan ylipäätään.

Aatami, muuten ilmeisen viisaana kaukaa, nimitti epäkeskolaitettaan ( en oudosta kunnioituksestani saata sanoa härveliksi ) voimakoneeksi. Sellaiselle on aina tilausta. Mahtoiko mies saada aikaa rakentaa ajatuksissaan jatkuvatoiminen voimakone toimiessaan Kanadassa turkismetsästäjänä, träpperinä. Mahdollista sekin.

Laite on Savitaipaleen kotiseutuyhdistyksen hallinnassa ja omistuksessa. On takavuosina kiertänyt Suomeakin. Bonk-näyttelyitä ja muutenkin. Tosin ei varmaankaan itsellisesti, niin ikiliikkuja kuin onkin. Savitaipaleellakin kotia etsiessään on liikkunut. Nyt lienee jämähtänyt kylmänkosteaan vitriiniin.

Eilen ystäväni otti yhteyttä voimakoneen tiimoilta. Tänään hieman asiaan tutustuttuani olen päättänyt, ettei Aatami Laarin voimakone ole loppusijoituspaikassaan. Se on saatava näytteille. Julkiselle paikalle. Vaikka kuvaamaan idealismia, utopiaa ja itsensä ylittävää yritystä.

Vaikka voimakone ei koskaan tullut valmiiksi ( irto-osia on iso läjä ) on se osa savitaipalelaista ja Laari-suvun historiaa. Lumien sulettua niin, että oven säilytyspaikkaan saa auki, menee SaviDoc tekemään ikiliikkujasta dokkarin. Jos vaikka saisimme ystäväni kanssa muutaman säällisen kivenpyörittäjä-kuntapäättäjän asian taakse ja osan Savitaipaletta näytteille.

ARKKIPIISPA-AINESTA

Myös tänne hetkeksi talteen. Aamun FB-postaukseni.

-----------------

PIISPA

Piispan motto: "älä kuse sähköpaimenen langalle niin kuin Valtionsyyttäjä sanoo rikoksenaan tehneensä. Käytä sviitin toilettia."

---------------------

Aamupala ei tänään maistu piispalle. Hän juo vain lasillisen shampanjaa. Piispa on lukenut Tuomas Akvinolaisen, anteeksi Tuomas Enbusken häntä julmasti herjaavan blogin eilisestä Iltalehdestä hiippakunnan hänelle virkakäyttöön antamalla uudella  iPhone X:llä. Vaikka Piispa on pystynyt tekemään ihmeitä, hän tietää nyt olevansa oman Via Dolorosansa päässä. Omillaan. Yksin. Matka on tehtävä, risti kannettava.

Piispa on viisas mies. Tyhmä ei voi olla piispa, mutta toki ajatus on teoreettinen, sillä vain viisas voi olla piispa. Ja hän on piispa. Piispa oli opiskeluaikoinaan koetellut uskoaan. Kilvoitellut, tuhannen kuppilan ja studion kautta, menettänyt uskoon perustuvan uskonsa ja ajautunut piispaksi. Eihän hänellä ollut muutakaan polkua. Tai oli. Piispalla oli yritys yritysten johdon sparraamiseen ja piispalliseen paimentamiseen eettisissä kysymyksissä. Piispansauva antoi siihen kompetenssin ja kruunun. Piispa tiesi sen.

Piispa kärsii nyt. Ottaa toisen aamupalaskumpan. Hän tietää uhrautuvansa. Hän tietää uhrautuvansa muiden piispojen puolesta. Narratiivi on tuttu. Makean elämän risti on kannettava piispojen tuomiolle. He määräävät kuka tuomitaan, kuka saa syntyä uudelleen. Niin kuin eräs piispa, joka uhrattiin haureuden harjoittamisesta kansanedustajaksi, muiden puolesta. Hän pyrkii nyt arkkipiispaksi.

Piispa ei rukoile aamiaisella. Hän ei usko sen voimaan.  Ulkoministeri ja presidenttiehdokas rukoilevat aamiaisilla. Piispa tietää, ilman rukousta, mitä elämä hänelle tuo. Julkisuutta. Hyvää tai huonoa. Sillä on elettävä.

Enää hän ei pysty ihmeisiin. Hän ei enää pysty olemaan kahdessa paikassa yhtä aikaan shampanja-aamiaisella. Ei edes kuittien mukaan.

Arkkipiispa-ainesta. Piispa tietää sen.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801122200664702_u0.shtml

SURETTAA JA HÄVETTÄÄ

Poikkeuksellisesti heitän tänne sintin. Asian tärkeyden vuoksi.
Juttu on suora kopio tänään FB-kirjoituksestani.

                         xxxxxxxxx

KUOLEVAN KUNNAN ARVOT NÄKYVÄT, TAPPIIN ASTI

Jotain uutta olisi Savikylään voitu luoda. Mutta ei kun ei. Etenkin, jos kysymys on tummuvasta Kuolimosta. Sen sijaan laitetaan 800.000 - 1 milj. euroa venerannan "kehittämiseen". Sata uutta venepaikkaa ja lisää saastetta järvelle.

Professuuriin ei ole varaa, eikä intoakaan, muutamien kymmenien tuhansien satsauksella.   Järvi itkee, kuka kuulee? Pro Kuolimokin on kuuro. Hävettää se!

SAVITAIPALEEN VALTUUSTO: NÄILLÄ MENNÄÄN JA MUUT MENEVÄT MUILLA

Ajatuksia Etelä-Saimaa lehden 18.12.2017 nettilehdessä julkaisemaan uutiseen. Kommentti kirjoitettu lehden jutun kommentti-osioon.

-------------

Kuntalaisena ihmettelen investointien ja takausten kohdentamista. Pääsääntöisesti investoinnit ovat joko odotusarvoisia, jolloin sijoitetulle pääomalle laskennan jälkeen haetaan tuottoa, tai ne ovat pakollisia infrastruktuurin kestävyyteen liittyviä.
Menestystä ja tulevaisuutta hakevan kunnan on tehtävä molempia. Realistisesti.

Savitaipaleen kunnan taloudellisessa tilanteessa kuitenkin ylisuuret investoinnit mm. valokuituun ja venesataman nykyaikaistamiseen ja suurentamiseen ovat kunnan resursseille toteutukseltaan liian suuria, eikä parhaalla tahdollakaan ole niille sijoituksille tuottoa nähtävissä. Edes pitkällä aikavälillä.

Kunnan vararahastot on käytetty ja veroprosenttia on ensi vuodelle korotettu. Tuo 240.000 euron lisätuotto on kuitenkin vain pisara Kuolimossa. Velkaantuminen jatkuu, yhdessä kunnan omistamien kiinteistöjen homehtumisen kanssa.
Pelkona on myös kunnanviraston siirtyminen, ainakin osittain, väistötiloihin. Terveyskeskuksen lisäksi. "Yllättäviä" kustannuksia on siis mahdollisesti tulossa lisää.

Suomen Kuvalehden 5.1.2017 jutun mukaan Savitaipale kuuluu yhtenä niiden 57 kunnan joukkoon, jolla ei ole tulevaisuutta itsenäisenä kuntana. Kuoleva kunta. Mikäli Savitaipaleen päättäjillä, lähinnä määräenemmistöisellä Keskustapuolueella, on selvä visio siitä, että "nurkat" nyt pannaan kuntoon investoinneilla, jotka myöhemmin, itsenäisyyden menetyksen jälkeen jäisivät muiden toimesta tekemättä, mutta maksettaviksi, ymmärrän toimet. Toinen ja ainoa vaihtoehto on elää tätä päivää ja sopeutua aleneviin väestömääriin ja elinvoiman ehtymiseen.

MENIN SITTEN SATUILEMAAN FACESSA

Sinkko Pekalle kommentoin. Satuilen.
( oli ilmeisesti myöhemmin poistanut ketjun Facesta / tottakai on oikeus, vaan ei hyvä )
Oli kirjoituksessaan sitä mieltä, että Etelä-Karjalassa ei kaikki ole kohdallaan, kun ei olla rahan imussa.

Kyllä kaikissa Etelä-Karjalan pajoissa pitäisi alkaa rakentelemaan muutaman kilon painoisia nano-satelliitteja. Vanhoja digikameroita ja Salora-matkaradioita niihin sitten sisään. Niitähän markkinoitiin "taivasyhteyksillä" aikanaan. Joihinkin kalliimpiin Cathill-knife alieneille liikelahjoiksi. Lisäksi Savitaipaleelle, kun on riittävän kaukana kaikesta, voisi yrittää kaapata Intialta (hahah ja oho, oikeesti sieltä ne ammutaan taivaalle ) näiden satelliittien kantorakettitoiminnan. Muistaakseni löytyy erilaista pommiperinnettä muutamalta Savikylän louhokselta. Luulisi onnistuvan täällä, kun kerta sielläkin. Siis Intiassa.
Näin ruokkisimme nälkäisiämme romanialaisella leivällä. Omavaraisuusjuna kun jo ajoi EU-alueelle ja maatalous jatkaa edelleen kutistumistaan kannattamattomana. Niin myös Etelä-Karjalassa.

Lisäksi kaikkien etelä-karjalaisten kuntien tulisi nyt ostaa bitcoin-futuureja. Näyttää kurssi olevan kello yhteen. Eikun velkaa tekemään kuolevalla eurolla. All-in. Tässäkin.
Näin ruokkisimme nälkäisiämme bulgarialaisella leivällä. Spekuloidaan puuroon ulkomaiset jauhot.

Mitäs vielä? Ainiin, nyt olisi ihan survival-hengessä ideaa muuttaa koko Ekarjala kontteihin asumaan ja työskentelemään. Savikylähän tässä on jo Lemin kanssa ladun avaajana. Terkka on jo menossa kontteihin ja kunnantupa seuraavaksi. Alle 5 vuoden sopparit kuulemma ovat täysin kannattamattomia, joten eikun miksei kokonaan? Mutu-tutkimusta poikkitieteellisesti perään. Aiheuttaako näppylää, ahistusta, patologista ödeemaa, yms.

Olkkolaan olisi voinut sijoittaa muutama viikko takaperin tarjotun järviprofessuurin, mutta 2milj.€ pyyntihinta taisi olla liikaa. Potti haluttiin kunnan kassaan mieluummin kuin professuuri kunnan muutaman tonnin maksuosuudella kuukautta kohti. Ei saatu kumpaakaan. Kyläpäällikkö kuuluu professuurista hetkellisesti innostuneen, mutta sehän ei riitä. BTW, 100 krt. hienompi Lauritsalan kartano on ollut pari vuotta myynnissä pyyntihintaan 540.000€ ( Oikotie ). Käykäähän rahaihmiset katsomassa.

Lopuksi voisi sanoa, että kun Pro Kuolimo kertoi Pappilanlahden 850.000 euron ruoppauksen ja 100 uuden venepaikan olevankin ekoteko ja ennallistaminen, niin eikö nyt ruoppausta voisi jatkaa ympäri Kuolimoa. Tulisi sitä julkisuutta. Ennen vararikkoa ja olettettavissa olevaa valtion interventiota. Tai pakkoliitosta Inariin tms. Lex-Kittilää odotellessa oi aikoja, oi käytäntöjä, oi viisauttamme!

No, tämä oli vaan aikuisten satua. Ja luette kuitenkin työaikana. Hyi siitä!

P. S. tekemättäkin mitään tällä vauhdilla saamme Etelä-Karjalasta, metsättömän, eroosiotuulen pieksämän, maailman suurimman lentokentän. Ilmailu edes nousuun. Uusia linjoja kuskaamaan pois ja kauas.
Tai saamme maakunnan kokoisen kaivoksen. Kaakkoisvaaran.

Ja kaiken yllä katselee Kepun poliittinen silmä. Kannatuslukujaan.
Niin ja jokunen kokomusta pers... eikun ahterisilmä. Kepua, tai jotain.

-----------------

Samperi, unohdin sadun listalta rahamiesten kloonaustoiminnan. Siinä ei ole enää teknisesti mitään epäselvää. Mm. itävaltalaisia lipizzan-hevosia jo kloonataan ja on syrjäyttämässä perinteistä jalostustoimintaa. Soroskin kuuluu olevan huonossa hapessa.

Tässä Savikylä voisi olla etulinjassa. Täällähän ei ole mitään eettistä otetta rahan ja tulevaisuutemme edessä. "Tule kloonaamaan itsesi Savikylän konttiin. Uudistu ja kirjaimellisesti uudista itsesi, keskellä ei-mitään!" Uudessa Piilaksossa, eikun Savikylän Koeputkilaaksossa.

Sotkamossa on hiihtoputki. Pidettiin hulluna. Onkin. Savitaipaleelle voisi rakentaa kylän ympäri konttausputken Peltoinlahden kylän ympäri. Exit- ja lähtöpisteistä kilpailutus. On todettu terveelliseksi liikuntamuodoksi ja evoluution hyväksi rengiksi. Muiden kädellisten suuntaan takaisin. Pidetään hulluna. Onkin.

Yritän tässä H.C. Andersenin hengessä keksiä uutta. En toki niin julmaa kuin hän. Saduissaan kun henki lähti helposti ( Grimmin sadut ).

Olisiko tässä myös metsänsä hakanneelle ( myös suojelualueelta ) Savitaipaleen seurakunnalle itsensäkloonamisen synenergian paikka. Analogia kun löytyy. Uudelle syntymälle.

Ja kun rahaa näyttää olevan, tolkuttomista investoinneista päätellen, niin ostetaan Suomenniemi Mikkeliltä ja perustetaan sinne suvakeille, alpakoille ja muillekin eteläamerikkalaisille elukoille reservaatti. Rasisteille sitten omansa Savitaipaleen eteläosiin. Tai päinvastoin. Keskivaltakuntaan sitten mamuja. Tulisi tulista elinvoimaa.

#KERAMED #METOO?

Radiosta tulee piilorasismista, rasistisesta piiloprofiloinnista ja jostain mistä en ymmärrä mitään. Ymmärsin toisen puhujan olevan hyvin tummaihoinen. Ei ollut. Hän onkin vain "tumma". Kertoo tulleensa poliisin toimesta pysäytetyksi satoja kertoja. Hän on hyvin taitava ja miettii monta kertaa tietoisesti ääneen miten asian sanoisi "kauniisti". Hän on hyvin opetellut sanomisensa sisällön. Minä en tänään ole. Olen epävarma.

Kello on 11.28. Juon toista kahvikertaa. Tummapaahdoksi keittynyttä. Kanava on Yle Puhe.

Voin kuulostaa luuserilta ja  betonipateettiselta sanoessani,
etten tänään ole luuseri. Uskoin aiemmin aamulla olevani. En osannut päättää. Vaikka koko aamun olen puhunut itsestäni itselleni.

Nyt aalloilla vähemmistön edustaja kertoo kuinka vartijat häntä seuraavat.
Hänellä on seuraajia. Oikeasti. Minullakin on seuraajia. Leikisti.
Minusta tuntuu voimakkaasti, että hän elää todellista elämää.

Ulkomaalaislaissa etninen profilointi on kielletty. Monet asiat vielä ovat kuitenkin sallittuja, ellei niitä ole nimenomaisesti kielletty. Lapsena vanhempani saivat ilmeisen paljon huvia Linnanmäellä karikatyyripiirtäjien ja profiilinleikkaajien työskentelyn seuraamisesta. Kasvatuksensa vuoksi he eivät kuitenkaan asettuneet malleiksi. Profiloitaviksi.

Minut on Google profiloinut ja tehnyt todellisuusmunattomaksi. Se tietää minun saaneen liiton hopeisen ansiomerkin ja että olen ollut kivenkova pääluottamusmies. En ole varma, että tietääkö "Järjestelmä" minun saaneen Judoliiton pronssisen ansiomerkin. En moiti. Sillä ei ole merkitystä. Naapurinikaan ei tiedä.

Päivän kääntyessä iltapäivään itsevarmuuteni on palautumassa. Kuljen huonolla aasinsillalla.
Olen tehnyt päätöksen. En lähde huhtikuussa Kämppiin Luotsiliiton 100-vuotisjuhliin. En yksin, enkä avec.

Roll up Kämpin peilisaliin. Meikän ottama kuva. #truebluemoment

Se, että maailman suurimman äärimmäisen kilpailuhenkisen joukkueen, Yhdysvaltojen, pääkaupungin ylle ilmestyi eilen penis, tehtynä, ei vaikuttanut päätökseeni. Sen sijaan merkittävä vaikutus oli länsimetron surkuttelun muututtumisella karnevaalitunnelmaksi. Epäuskoni lajiimme palasi. J. Vapaavuorikin antoi optimistisen lausunnon. Metrosta. Olen jälleen itseni.

TEKNIKON PÄIVÄN PLANETARIO

Tänään on ollut hyvä, kiva, hauska päivä. Oikea pölvästin pamaus.
Tässä ilon riimit.


Eteläkarjalainen paskakikkare
kiertää kuuta
ei universumiin yllä
syksyn idännältä 
luojansa murmeleilta

Olkoon siellä
vaikka kurottaa
kauas taa auringon
taakse unen versumin
Ei hajuakaan tänne jäänyt
vain vatsat narrein 
taivasta kiertää 
tähdet iäti paikallaan

Herrat kakasta kopin ottaa
maaliin tuoksun elon saattaa
aukoon mustaan 
toimitukseltakin tuntemattomaan
takaisin housuun laissa
perstaskuun iloissaan saattaa
Hyi

ORPOCARE

Joku Niko Kaistakorpi-nimellä kirjoittava tyyppi poksauttaa tänään ( 13.11. ) Uuden Suomen puheenvuorossa tuon orpocare-sanan. En lukenut tekstiä. Lainasin sanan.

Sen sijaan olen lukenut Kemin seudun sairaalan omistajakuntien aloittamasta yksityistämishankkeesta. Perusteena ettei jäisi seiniä ja kuurankukkia käsiin.

Kokonainen keskussairaala menossa Mehiläiselle jättiulkoistuksessa – ministeriö varoittaa Meri-Lapin kuntia 15 vuoden sopimuksesta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005446745.html?share=9a1df6fb5e6f131863a2cd950f0a21d6

Olen myös lukenut Ruotsin terveydenhuollon kriisistä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/raportti-valinnanvapaus-keskitti-terveyskeskukset-hyvatuloisten-asuinalueille-johtaako-sote-uudistus-ruotsin-tielle/755185/

Ja olenpa lukenut asiasta jotain tietävien varoituksia, että erikoisterveydenhuolto tulee tässä uusimmassakin, lausuntokierroksella viipyilevässä lakiesityksessä, toteutuessaan, romahduttamaan kiirellisen päivystyksen laajoilla selkosilla. Sanovat myös, että ihan yläkoulun matematiikan mukaan terveydenhuollon kustannukset tulevat kasvamaan sen 3 miljardia. Puolessa siitä ajasta, jossa samasummainen kulunkisäästö kansantalouden tilinpidon viivan alle piti saada.

-----

Olen päättänyt, etten meiän-maan Rosa Liksomin, poromiehen tyttären, kirjaa Everstinna lue. On kuulemma siinä kuvannut rankasti perheväkivaltaa, naimista ja jotain muutakin extreem-näkökulmasta. Jätän ärsytyskynnykselleni toleranssia.

Olen myös päättänyt, että taas haukun nimeltä J. Sipilän hallitusta ja erityisesti sen ministeri A. Berneriä. Haukun ja jodlaan kuin itäsiperialainen lintukoira. A. Berner on päättänyt ensi elokuun alusta saattaa voimaan ruotsalaismallisen autokoulujärjestelmän, jossa opetus jätetään perheiden vastuulle. Kyseinen ministeri päätti yhtiöittää Suomen tiet. Siinä hän epäonnistui, mutta tässä onnistunee. Ruotsi kertoo epäonnistuneensa autokoulu-uudistuksessaan ja kertoo myös joutuvansa tekemään uudistuksen uudistuksen. Se on vaikeaa, kun vanha järjestelmä on kadonnut historian vitikkoon.

---------

Tein YouTubeen videon, jossa kerrotaan Savitaipaleen katuverkon kunnosta talven alla. Asukaslähtöistä sisällöntuotantoa oli toivonut 20 ihmistä tästä asiasta. Yhtäkään uutista en tee ilman pyyntöä.

Nyt jotkut ovat ottaneet videosta oikein härkäpavun kokoisen herneen nenäänsä ja tuoneet kritiikkiä kestämättömän mielenlaatunsa ja pienuutensa esiin. Hempeät morot heille. On myös tullut isosti kannustusta. Olen iloinen. Lajittelija lajittelee. Monet tässä agraarivaltaisessa kunnassa sen tietävät.

Vastustan yhden puolueen diktatuuria. Tappiin asti. Tuon esille ongelmia ja epäkohtia. Niitäkin, de facto, on, sillä kunnasta on voimakas poismuutto käynnissä.

Olen maalaisjärkinen vastavoima kunnan viralliselle uutisoinnille, jossa KAIKKI tässä kunnassa on hienoa, kaunista, puhdasta ja sanonko mitä. Neuvostoliitossakin oli, romahdukseen asti, hienoa ja kaunista. Kyllä se on lapsellista itsekritiikittömyyttä ja ihmisten aliarviointia!

Ajattelen myös, ettei kunnassa ole taitoa adaptoitua jyrkästi alenevan asukasmäärän kunnaksi. Eletään historiassa. Siksi monet hyvätkin investoinnit ovat kunnan resursseille aivan liian isoja. Kuten 2,5 milj. satsaus valokaapeliverkon rakentamiseen. Ja tuskin edes jää siihen. Tai 500.000 satsaus venerantaan.

Hölmöilyllä on hieno hinta. Niin kauan, kun kunta ei tee mitään todellista ja jatkuvaa ympäristönsuojelun eteen, kunnan nykyiset toimet, veroäyrin korotuksineen, karkoittavat väkeä kiihtyvään tahtiin ja samalla torjuvat kuntaan muuton.

Vaikkapa todellisena liikuntaan satsaavana eko-kuntana, isossa kontekstissa, olisi Savitaipaleella saattanut olla tulevaisuus. Puhdasta tulevaisuutta kun etsitään lopun alla.

Aivan ilkeäksi en sentään rupea. Minulta nimittäin eräs toimittaja kysyi, katsottuaan YouTube-kanavaltani "Uutisia Savitaipaleelta", että miten minun mielestä voi luottaa kuntaan ja minkälaista kuvaa luo asioiden hoidosta ja ylipäätään koko kunnasta, jos tehdään palotalon laajennus, ensisijaisena tarkoituksena saada tilat ambulansseille, mutta ovista tulee liian ahtaat niille. Sanoin diplomaattisesti etten tiedä.

On nimittäin omakin lehmä ojassa ja human factor; olis kiva, jos kakarat ehtisivät saada lakkinsa kunnan hienosta lukiosta. Ennen kuin se lakkautetaan.

Päivitys klo 21.00
Eteläkarjalainen Parikkalan kunta on päättänyt pitää kuntaveronsa ennallaan 19,5% Veroillakin kilpaillaan.

Päivitys klo 22.00
Savitaipaleen kunnanvaltuusto päätti nostaa kuntaveroprosentin 0,5:llä 21,5:teen prosenttiin. 
Valokaapeliverkon kuntarahoitus jatkuu. Käenpoika pudottaa itsensä vieraasta pesästä ennen kuin oppii lentämään. Kuolimo kiittää!

Päivitys 14.11. klo 0835
Ruokolahti pitää kuntaveroprosentin 20,5:ssä.

ANNE BERNER JA PARI MUUTTUJAA

Ihanaa, ihanaa Leijonat ihanaa!

Kuuntelin juuri liikenneministeri Anne Bernerin selvityksen J. Sipilän hallituksen suunnitelmasta yhtiöittää valtion tie-, rautatie- ja vesiväylät kunnianhimoisella aikataululla vuoden 2018 alkuun mennessä.

                                 Tie Hämeessä   Werner Holmberg

Kuten muutama juttu takaperin tässä blogissa uumoilinkin, on kysymys erillishankkeesta, mutta joka liitetään Keskustapuolueen maakuntamalliin saumattomasti yhtenä elementtinä.

Esityksensä aikana ministeri A. Berner useaan otteeseen vertasi väyläyhtiön toimintaa teleoperaattoreiden toimintaan. Yhtäläisyyksiä löytyykin. Suurena fundamentaalisena erona on kuitenkin immateriaalisen myyminen, näkymättömän radiotaajuusavaruuden myyminen. Näkymättömiä taivasteitä myytiin. Autoilijat Sofia, Pentti, tai Onni eivät tuota myyntiä suoraan ole huomanneet, välillisesti kylläkin.

Väyläyhtiön perustamisessa sen sijaan siirretään, ei myydä eikä lahjoiteta ns. lapiokansallisomaisuutta, eli tiestöä, rautatiet ja meriväylät perustettavan valtion omistaman luonnollisen monopoliyhtiön omistukseen. Valtion budjettivallan ja asiakirja-avoimmuuden ulkopuolelle. Läpinäkymättömiin. Tuo yhtiö sitten määrittää tuotteensa tukkuhinnan edelleenmyynnille vähittäiskaupassa.
Yhteiskunnan omistamien yhtiöiden myynneistä on kokemuksia viime vuosilta mm. Soklin fosfaattikaivoksen, telealan Digia Oy:n, sekä sähkönsiirtoverkon Carunan osalta.

Oletuksena, A. Bernerin mukaan, vähittäiskauppiaiden kilpailu pitää hinnat kurissa loppukäyttäjien osalta ja esityksessäkin heille taataan vain kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle, mikä se kohtuullinen tuotto sitten onkin. Toinen oletus on maksupohjan laajeneminen uusien käyttäjien myötä, joka muodostaa korvamerkittyä uutta rahaa väylästömme korjausvelan kattamiseen, tai takaisin maksuun. Veroluoteiset maksut eivät A. Bernerin mukaan voi olla korvamerkittyjä, paitsi Yle-vero, joka pompsahti esiin.

Esitys herättää kysymyksiä. Kuten mm. tavara, julkisen- ja taksiliikenteen osalta mahdollinen hintojen nousu kuin myös epäily yhtiöittämisen metamorfoosin uuden asteen mahdollistavasta vaikutuksesta väyläyhtiön mahdollisessa myynnissä ulkomaiseen omistukseen. Operaattoreiden osalta ulkomaiset yritykset ovat itsestään selvyys ajanmyötä ja siten kohtuullisetkin katteet valuvat niiden osalta pois Suomesta. Tätä ei vielä tänään ole ääneen lausuttu. On myös kymmeniä muita kysymyksiä ja myös satoja teknisiä ja lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka on ratkaistava hyvin nopeassa aikataulussa. Herääkin kysymys, jälleen kerran, lainvalmistelun tasosta. 

Ns. ajoneuvon gps-paikannus sen sijaan ei minussa juurikaan herätä mitään. A. Bernerin mukaan se pikapuolin tulee joka tapauksessa EU:n määräyksestä. Eli mennään road-mapilla: koirat, autot, ihmiset. Tässä yksittäisessä asiassa rouva ministerillä lienee kuitenkin ollut väärää tietoa. EU ei tule vaatimaan jatkuvaa ajoneuvokohtaista gps-seurantaa. 

Kaikesta huolimatta ilmoittaudun hankkeen kannattajaksi. Siitäkin huolimatta, että esitys lyö korville kansalaisten pyrkimystä energian säästöön omissa valinnoissa. Hyöty kun kuitenkin leikataan valtiolle. Jatkossa voikin olla vaikeaa motivoida kansalaisia energiansäästötalkoisiin mm. suosimalla sähköautoja. On kuitenkin selvää, että jo lähitulevaisuudessa joudutaan rajoittamaan nykyisen kaltaista, modernia massojen liikkumista. J. Sipilä on tämän sisäistänyt.

Kuten muutama juttu aiemmin blogissani olen tarkemmin kertonut, kannatan J. Sipilän nerokkaita toimia maaseudun tyhjentämiseksi elonkehän suojelun nimissä. A. Bernerin esittelemä väyläpaketti tulee myös estämään, jos nyt ei aivan heti, niin ainakin lähitulevaisuudessa, köyhtyvältä maalaisväestöltä liikkumisen vanhoilla, suuripäästöisillä autoilla yhtään mihinkään. On siis muutettava kasvukeskukseen konttirivareihin elinkeinoelämän suhdannesäätelytyövoimaksi.
Elonkehä kiittää.
Esityksessä liikenneministeriö onkin, aivan oikein, laskenut autoilun vähenevän noin 5 miljardia kilometriä.
Elonkehä kiittää.

Onkin äärimmäisen tärkeää näyttää tukemme jo tulevissa kunnallisvaaleissa KepuKokoomuksen koaliitiolle. Meidän tulee ymmärtää J. Sipilän eeppinen hanke Suomen maaseudun pelastamiseksi vähentämällä alueellinen ihmiskuormitus olemattomaksi.

Lisäys klo 15.00

Kuulin juuri luotettavalta taholta Helsingistä, että fundamentalistikepulaisella, M. Pekkarisella on alkanut puolutoverinsa A. Bernerin esityksen vuoksi puntti tutisemaan. No mikä mikä ...

Nooo, kertoo varmaan pian julkisuudessa itse tarkemmin.

Lisäys lisäykseen: IS, ti. 24.1.17
Pekkarinen tuli ulos kulissista. Taitavana poliitikkona vasta nyt, suurimman kohun laskettua.
Mauri Pekkarinen: Hyvä, että Bernerin uudistus peruttiin http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005058356.html?utm_source=kopioi+leikep%C3%B6yd%C3%A4lle&utm_campaign=kopioi+leikep%C3%B6yd%C3%A4lle-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi

Joka tapauksessa huono juttu elonkehälle, jos nimittäin lähtevät torppaamaan. Omiaankin.

Lisäys klo 15.22
Saamani juuri tulleen tiedon mukaan valtionvarainministeriöstä on puututtu A. Bernerin pikku kömmähdykseen: valtion budjetista poistuu ministerin mukaan 1,8 miljardia verotuloja, mutta myös saman verran menoja. Valtiovarainministeriö kysyykin, että millä korvataan satojen miljardien erotus tuosta summasta, joka verotulojen muodossa suunnataan budjetissa muualle kuin liikenteeseen. Verot kun eivät ole korvamerkittyjä maksuja. Näinhän A. Berner tänään meitä opetti. Kysymys on oikeutettu.