Panen tähän kommentini irrallisena.
xxxxxxxxxxx
Samaa mieltä Leo Miralan kanssa.
Valtioiden velat ajateltiin yleisesti vielä noin 40 vuotta sitten velaksi, joka maksetaan takaisin. Nyt valtioiden velkojen rooli globaalissa taloudessa on täysin toinen.
Valtioiden veloilla on ohjausvaikutus ja hallintavaikutus. Velkainstrumentin käyttö perustuu pääosin immateriaalisen uhkaan ja kiristykseen, sekä reaalisiin toimiin velan koron avulla. Hallinta hoidetaan velkojia edustavien luottoluokitusyritysten, kuten Moody's ja Fitch ohjauksella ja usein Kansainvälisen valuuttarahaston avustuksella. Näin mm. Suomen talouspolitiikkaa ja muutakin politiikkaa, kuten asehankintoja voidaan ohjailla. Kreikka on yksi "puhdasoppinen" viimeaikojen esimerkki velkaan perustuvasta globaalista vallankäytöstä.
Toisaalta valtioiden veloilla on merkitystä yksittäisten valtioiden talouksiin, lähinnä julkisen sektorin rahoitukseen. Toki osa uusista lainapääomista valuu mm. yritystukina muualle, sekä yksityisen kulutuksen kautta.
Kuten vaikkapa viime vuosien voimakas EKP:n setelirahoitus ilman mitään reaalisia takuita ( miljardeja kuukausittain ) osoittaa, globaali maailmantalous on siirtymässä yhä lähemmäs puhdasta virtuaalitaloutta. Varsinaiset reaaliset lainojen vakuudet ovat yhä enemmän siirtymässä historiaan ja tilalle ovat tulossa vaikkapa erilaiset pakottavat vapaakauppasopimukset yritysmaailman ehdoilla ja muu sopimuksellinen toiminta, kuten kaivosoikeudet, tai asehankinnat. Lisäksi on oltava luottamus. Kysymys luottamuksesta tässä yhteydessä on toisen jutun aihe. Siinä mielessä blogisti on oikeassa, että valtionvelka välineenä välillisesti riistää elonkehää.
Voiko maailmantalouden rahoituksen muuttuminen jatkua nykyiseen, virtuaaliseen suuntaan vielä pitkään, jää nähtäväksi. Isoista "kuplista" ei enää niinkään tässä kontekstissa enää puhuta. Sen sijaan kuplista vielä puhutaan muun muassa Kiinan asusuntomarkkinan rahoituksen osalta. Selvää kuitenkin on jo nyt, että meidän päiviimme asti jatkunut taloudellisten konjunktuurien maaailmanlaajuinen, syklinen vaihtelu on nopeasti muuttamassa muotoaan kaikilta osiltaan. Myös sen vähäisen ennustettavuuden osalta, jota aiemmin oli. Tämä on haastavaa ja merkityksellistä Suomenkin taloudelle.
Uskonkin, että maailmantalouden virtualisoituminen on, jopa luonnollisena pidettävä välivaihe, siirryttäessä maaplaneetan resursseihin perustuvasta rajattoman kasvun talouspolitiikasta negatiivisen talouskasvun politiikkaan. Luonnonlakien mukaisesti niin tulee käymään. Joko hallitusti, hallitsemattomasti. Vakavan leikillisesti voisi tähän loppuun sanoa, että sähköllä on suurin rooli lajimme historiassa tulevaisuudessa. Nollat ja ykköset vaativat sähköä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti