VELKA JA RESURSSI

Valtiot haluavat jatkaa kaikilla keskeisillä sektoreillaan tasaista kehitystä. Biologisten organismien tapaan ne pyrkivät tasapainotilaan. Lähes yksisilmäisesti asetetaan kehityksen ja talouskasvun väliin yhtäläisyysmerkit. Valtiot eivät halua kehityksessään pysähdyksiä, eivätkä uusia alkuja, vaan loputonta talouskasvua.

Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon halusi painaa vastikkeetonta rahaa kustantaakseen jättimäiset Vietnamin sodan kustannukset. Manööveriin tarvittiin lopullinen kultakannasta luopuminen.

Lainaus Wikipedia: "Nimellisesti kulta- tai hopeakantaa ylläpidettiin Yhdysvalloissa 1970-luvulle asti siten, että 35 dollaria vastasi yhtä troy-unssia (31,103 476 8g ) kultaa, mutta oikeus vaihtaa seteleitä kultaan oli enää vain muilla valtiolla ja niiden keskus­pankeilla, ei yksityis­henkilöillä. Muiden valtioiden keskuspankit pitivät hallussaan kullan sijasta Yhdysvaltain dollareita. Yhdysvaltain presidentti  Richard Nixon irrotti dollarin lopullisesti kullasta 15. elokuuta 1971 Yhdysvalloissa valta-asemaan nousseen monetaristisen taloustieteen oppien mukaisesti. Koska dollarilla oli ollut reservi­valuuttana maailman­laajuinen merkitys, tämä merkitsi samalla kulta­kannasta luopumista koko maailmassa."

Se mitä maailman globaalille talousjärjestelmälle tuon 1971 elokuun jälkeen on tapahtunut, on ennen kaikkea talousvastuun väheneminen, helpon, vastikkeettoman talousahneuden iloittelu, varallisuuksien käsittämätön keskittyminen, digiaikaan siirtyminen talouksien toiminnallisissa rakenteissa, sekä tänään erityisesti algoritmien, tekoälyn ja virtuaalisuuden yhä laajempi käyttöönotto ja niiden merkityksen korostuminen. Samalla virhevastuu siirtyy yhä enemmän palveluiden tuottajille ja hybridivahingontekojen kontolle, siis pois itse sylttytehtailta.

Miten tämä näkyy maailman valtioiden talouksissa? Suurin näkyvä muutos on valtioiden peruuttamaton velkaantuminen, joka käynnistyi voimakkaasti 1990-luvun alussa, kylmän sodan aikakauden päättyessä. Kaikilla maailman valtioilla on velkaa ja niiden määrät ovat kasvussa. Japanilla valtionvelka on noin 240 % bruttokansantuotteesta, tosin pääosin kotimaisilta instituutiolta lainattuna. Yhdysvalloillakin valtionvelka on jo noin 98 % bruttokansantuotteesta, ollen yli 34000 miljardia dollaria. Velkaluku on niin suuri, että se vaikuttaa merkittävästi liittovaltion toimintaan. Meille valehdellaan, jos sanotaan, että edes pyritään maksamaan valtion velat pois. Ne ovat jäädäkseen ja tässä talousjärjestelmässä vielä hetken kasvavat.

Globaalin makrotalouden näkökulmasta taloudenpidon vuosisataiset periaatteet ovat voimissaan. Siis periaatteessa. Toisen ylijäämä on toisen alijäämä ja päinvastoin. Euroalueella tämä vielä ennen Ukrainan sotaa näkyi hyvin. Saksan talouden kaupan ylijäämä näkyi monen muun maan alijäämänä. Tänään taloustieteilijöille aiheuttaa päänvaivaa Kiina. Onko maa luomassa jopa uutta reunaa yleisesti hyväksytyille talousteorioille? Kiinan teollisuus tekee edelleen valtavaa ylijäämää, mutta samanaikaisesti Kiina velkaantuu nopeasti. Velkaantuuko tietoisesti ja sotilasstrategisesti? On nähty, että Kiinan globaalit, valtapoliittiset pyrkimykset ovat monitahoisia ja ristiriitaisia. Esimerkkinä mainitaan keskusjohtoisen maan massiivinen taloudellinen tuki strategisesti tärkeille aloille, kuten autoteollisuuteen. Autoteollisuuden tukeminen onkin saattanut muun maailman, erityisesti autoteollisuutta omaavan, asettamaan kiinalaisille autoille merkittäviä tuontitulleja. Globaali kaupankäynti onkin yhä enemmän muuttumassa kauppasodaksi, joka sekin tuhovoimaltaan, aikamme yhteiskunnassa, on lähes traaginen.

Palataan tekstin ensimmäiseen lauseeseen. "Valtiot haluavat jatkaa kaikilla keskeisillä sektoreillaan tasaista kehitystä." Maailman resurssien ylikulutuspäivä vuonna 2024 oli elokuussa. Suomessa tuo laskennallinen päivä oli 1.8. Sen jälkeen kulutamme maaplaneetan resursseja liikaa planeetan kantokykyyn nähden ja kulutus edelleen kiihtyy. Haluamme jatkaa ja kehittyä kuten ennenkin. Siihen velka, virtuaalinenkin velka, on nähty ratkaisuksi.

Seuraukset ovat dramaattisia. Rahakeskeisyys on ylittänyt lajikeskeisyyden. Yhä suuremmat alueet muuttuvat ihmisellekin elinkelvottomiksi. Muutoksella on suuri kausaalisuus moniin hyvin ikäviin asioihin. Aalto-yliopiston mukaan yhdeksästä, tällä planeetalla elämällemme  kriittisestä planetaarisesta rajasta, kuusi on jo ylitetty. Ilmasto lämpenee hallitsemattomasti, kansainvaellukset kiihtyvät, luonnon biodiversiteetti on jo romahtanut ja lajikato uhkaa jo ihmislajiakin. Viljelysmaa vähenee nopeasti, samoin makean veden varannot.

Valtioiden käsittämättömän nopea velkaantuminen onkin nähtävä ylikulutetun planeetan resurssin kuvajaisena. Virtuaalivelalla korvataan todellista resurssia. Uskotaan, että virtuaalivelalla voidaan jatkaa kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä ja jalostamista. Vasta aivan viime aikoina olen saanut lukea joidenkin tieteilijöiden näkevän kasvun rajat ( tosin mm. Rooman klubi jo 1970-luvulla ), mutta nyt erityisesti sen täydellisen lopun. Näin muiden muassa ranskalainen Thomas Piketty.

IHAN VÄHÄN POLITIIKKAA JA PIKKU PETOKSIA.

On tullut virkistävän erilaista palautetta YouTubeen tekemästäni abadocista. Sanon siinä, että olen nyt täysin kaikkien Suomen eduskuntapuolueiden ulkopuolella. Tarkoittaa myös sitä, etten enää voi äänestää näihin puolueisiin kuuluvaa ehdokasta. Missään vaaleissa. En nimittäin halua tehdä itsestäni yhtä epä-älyllistä idioottia. Sitähän se tarkoittaa, jos annan ääneni ehdokkaalle, joka on sitoutunut jatkuvan taloudellisen kasvun paradigmaan. 

Puolueissa uskotaan jatkuvan taloudellisen kasvun olevan keskeinen, onnellisen valtion elementti, pyrittäessä selviytymään tämän tutkitusti onnellisen valtion onnellisuuden monistamisessa ja kirittämisessä jatkoon. Selkosuomella tarkoittaa velkojen poismaksua. Ja jos ei nyt ihan realistisesti valtionvelkojen poiskuittaamista, niin ainakin velanoton hidastamista. Todennäköisesti tässä talousmallissa on kuitenkin se raja ylitetty, jolloin enää kumpikaan vaihtoehto ei toteudu. 

Big bang kuittaa velat. Siis todella iso maailmallinen romahdus, jonka yksi ydin on talouksien romahdus. Sitä tässä viikolla on jo Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n pääjohtajakin maalaillut. Tämä yksinkertainen johtopäätös tulee suoraan ja vääjäämättä tietenkin tuosta aiemmin mainitsemastani epä-älyllisestä talousjärjestelmästä. Se imee kaiken tyhjiin ihmisistä, maakuoren raaka-aineista ja elinympäristöstä lajeineen. Tyhjästä on sen jälkeen paha nyhjäistä. Tänään olemme siinä kohtaa matkallamme, jossa elinkelpoinen maapinta-ala nopeasti vähenee, raaka-aineet hupenevat, makea vesi vähenee, ruoantuotanto vähenee, ihmispopulaatio kasvaa edelleen ja uusi, massiivinen lajien sukupuuttoaalto koittelee. 

Tuskin muistan aikaa, kun ihmisiä oli tällä planeetalla 2,5 miljardia. Synnyin silloin. Nyt ihmisiä on 8 miljardia. On paradoksaalista, että kuitenkin juuri nyt planeetan varallisuus kertyy muutamien harvojen hallintaan ja viisaus on muuttumassa kohtalokkaaksi tyhmyydeksi. Ihmisiä on paljon, viisaita ihmisiä yhä vähemmän.  Ja tietenkin sukupuuttoaalto vyöryy meillekin, mutta laajemmin asiasta ei välitetä. Vie ihmislajinkin. Nyt rokataan. Loppuun asti. Räystäspääsky saa mennä ja mitä helvettiä me nokikanoillakaan teemme. 

Ruotsalaisesta kansanpuolueesta tuli hallituksen tekijä, tai paremminkin Perussuomalaisten tekijä. Ennen vaaleja puolueen puheenjohtaja sanoi hyvin selväsanaisesti, ettei Rkp mahdu persujen kanssa samaan hallitukseen. Viime viikkoina lausunnot ovat liudentuneet. Enää ei kategorisesti sanota ei. Nyt odotellaan hallitusneuvotteluita. Ilman kristillisten ja ruotsalaisten tukea ei perussuomalainen enemmistöhallitus toteudu. Tässä siis oli ensimmäinen takinkääntö. Luvattiin ettei mennä, mutta ehkä mennäänkin. Luulen, että Rkp on huuto tuuleen tyynessä kesäyössä, puheenjohtajansa henkäys.

Toisen vaalipetoksen äänestäjiä kohtaan teki Kokoomus. Siis sellaisen, joka näki päivänvalon viikko vaalien jälkeen tänään. Kokoomus sanoi ehdottomasti haluavansa hallitusohjelmaan niin sanotun terveysveron. Verolla pyrittäisiin tyhmiä ihmisiä, joita totisesti olemme, ohjaamaan terveempään elämään ja tuottamaan pitempään. En sano että tuottamaan mihin ja kenelle pitempään, mutta sellaisen veron halusivat. Verotusta olisi kiristetty sokerin, rasvan, suolan ja tupakan osilta. Alkoholiin ei koskettaisi, paitsi kabineteissa. Tänään Kokoomus sanoo, että tuskin toteutuu. Epärealistinen. Petos mikä petos.

Moni kysyy, että mihin tässä joudutaan tällä takinkääntövauhdilla, eikä edes Kepu ole nyt hallituskaavailuissa mukana. Minäpä kerron. Ei yhtään mihinkään. Nämä kaikki ovat ihmislajin nopeaa katoamista kannattavia puolueita, siis jos katsoo niiden puolueohjelmia. Puolueet tarjoavat meille parhaimman live performansen lintujen laulun sijaan. Nauttikaamme keväästä! 

VELKA VELI OTETTAESSA, KAKSOISVELI SEN JÄLKEEN.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja, Paavo Rautio, käsittelee kolumnissaan ( HS 18.11. ) hämmästyttävän nopeaa sosioekonomista muutosta, joka säteilee valtioiden toimista yksilöiden käytökseen. Velka on veli otettaessa ja kaksoisveli sen jälkeen.

Muutos on vaarallinen, mikäli jatkamme hyväksyen muutoksen nahkoineen ja toimimme lainkaan ymmärtämättä isoa kuvaa. Tulee noutaja. Tarvitaan globaalin talousjärjestelmään ymmärryksen kautta muutoksia, mutta niitä tuskin tulee sopien, sääntöpohjaisesti etukenossa. Ne tulevat antiteesin jälkeen. Tarvitaan romahdus.

Mitä on velka? Mitä on raha? Mitä tarkoittaa vakuus, tai vakuudettomuus. Mitä korko tarkoittaa ja miten se vaikuttaa. Miten rahaa syntyy? Miten velka kohtelee erilaisia velallisia? Miten rahan luonne on muuttumassa? Miten raha / velka ohjaa?  Mitä ovat tulevaisuuden kybervaluutat? Kysymyksiä monia.

Lyhyesti sanottuna rahan määrä maailmassa kasvaa nopeammin kuin jopa maailman kokonaisvelan määrä, mutta kuitenkin lähes samassa suhteessa. Sitä syntyy pääosin aina rahanlainausprosessissa ja keskuspankkien toimesta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että olemme jo vuosia sitten saavuttaneet pisteen, PNR, josta ei ole paluuta juurikaan nollakorkoja korkeampaan korkokantaan. Korkojen noustessa suuri osa maailman maista kävisi polvilleen. Romahtaisi. Mutta niinkin voi käydä. Järjestelmässä onkin korkojen osalta yhä enemmän keinotekoista säätelyä kuin vapaata markkinaehtoisuutta. On pakko olla.

Puhuin aiemmin romahduksesta. Se tulee. On aina tullut. Seuraava on hyvin erilainen, sillä maailman rahamarkkinat ovat muuttuneet lähes täysin viimeisen 15 vuoden aikana. Romahdukseen itse asiassa kaikkialla keskuspankkien toimesta kiivaasti valmistaudutaan. 

Itse uskon, että liikepankkien kaatuessa keskuspankit ottavat ne karvoineen haltuunsa, kuten muun muassa yksittäisten kansalaisten tilit hoitaakseen. Kiina valmistelee muutosta jo nyt avoimesti, Euroopassa poliittisten vaikeuksien vuoksi vähemmän avoimesti.

 

OSALLISTUIN USARIN KESKUSTELUUN

Panen tähän kommentini irrallisena.

xxxxxxxxxxx

Samaa mieltä Leo Miralan kanssa.

Valtioiden velat ajateltiin yleisesti vielä noin 40 vuotta sitten velaksi, joka maksetaan takaisin. Nyt valtioiden velkojen rooli globaalissa taloudessa on täysin toinen.

Valtioiden veloilla on ohjausvaikutus ja hallintavaikutus. Velkainstrumentin käyttö perustuu pääosin immateriaalisen uhkaan ja kiristykseen, sekä reaalisiin toimiin velan koron avulla. Hallinta hoidetaan velkojia edustavien luottoluokitusyritysten, kuten Moody's ja Fitch ohjauksella ja usein Kansainvälisen valuuttarahaston avustuksella. Näin mm. Suomen talouspolitiikkaa ja muutakin politiikkaa, kuten asehankintoja voidaan ohjailla. Kreikka on yksi "puhdasoppinen" viimeaikojen esimerkki velkaan perustuvasta globaalista vallankäytöstä.

Toisaalta valtioiden veloilla on merkitystä yksittäisten valtioiden talouksiin, lähinnä julkisen sektorin rahoitukseen. Toki osa uusista lainapääomista valuu mm. yritystukina muualle, sekä yksityisen kulutuksen kautta.

Kuten vaikkapa viime vuosien voimakas EKP:n setelirahoitus ilman mitään reaalisia takuita ( miljardeja kuukausittain ) osoittaa, globaali maailmantalous on siirtymässä yhä lähemmäs puhdasta virtuaalitaloutta. Varsinaiset reaaliset lainojen vakuudet ovat yhä enemmän siirtymässä historiaan ja tilalle ovat tulossa vaikkapa erilaiset pakottavat vapaakauppasopimukset yritysmaailman ehdoilla ja muu sopimuksellinen toiminta, kuten kaivosoikeudet, tai asehankinnat. Lisäksi on oltava luottamus. Kysymys luottamuksesta tässä yhteydessä on toisen jutun aihe. Siinä mielessä blogisti on oikeassa, että valtionvelka välineenä välillisesti riistää elonkehää.

Voiko maailmantalouden rahoituksen muuttuminen jatkua nykyiseen, virtuaaliseen suuntaan vielä pitkään, jää nähtäväksi. Isoista "kuplista" ei enää niinkään tässä kontekstissa enää puhuta. Sen sijaan kuplista vielä puhutaan muun muassa Kiinan asusuntomarkkinan rahoituksen osalta. Selvää kuitenkin on jo nyt, että meidän päiviimme asti jatkunut taloudellisten konjunktuurien maaailmanlaajuinen, syklinen vaihtelu on nopeasti muuttamassa muotoaan kaikilta osiltaan. Myös sen vähäisen ennustettavuuden osalta, jota aiemmin oli. Tämä on haastavaa ja merkityksellistä Suomenkin taloudelle.

Uskonkin, että maailmantalouden virtualisoituminen on, jopa luonnollisena pidettävä välivaihe, siirryttäessä maaplaneetan resursseihin perustuvasta rajattoman kasvun talouspolitiikasta negatiivisen talouskasvun politiikkaan. Luonnonlakien mukaisesti niin tulee käymään. Joko hallitusti, hallitsemattomasti. Vakavan leikillisesti voisi tähän loppuun sanoa, että sähköllä on suurin rooli lajimme historiassa tulevaisuudessa. Nollat ja ykköset vaativat sähköä.

IDIOTISMIA

Olen käyttänyt eilisen ja tämän aamun purkaakseni keräämääni koti- ja ulkomaista materiaalia valtioiden veloista ja niiden luonteesta. Päällimmäiseksi nousi kysymys, mikä tai mitä on vakuutena.

Suomen Finanssivalvonta sanoo velasta yleisellä tasolla: "Lainan vakuudeksi annettavan takauksen tai pantin on tarkoitus turvata lainan takaisinmaksu lainan myöntäjälle eli velkojalle."

Valtioiden veloilla on vakuutena vain tarkemmin substanssiltaan määrittelemätön "valtion markkinoille laskema velkakirja". Velkakirjat perustuvat poliittisiin päätöksiin, jotka virkamiehet kasaavat ja suuntaavat rahoitusmarkkinoille. Velkakirjojen yksityiskohdat ovat aina salaisia lainoja myöntävien instituutioiden vaatimusten mukaisesti.

Johtopäätös:
Minua on askarruttanut globaalin, valtionvelkojen luonne, vaikutukset rahatalouteen, ihmisten arkeen, sotaan ja rauhaan, köyhyyteen, sekä eriarvoitumiseen.
Tätä kirjoittaessani on todettava, että tietämykseni ei riitä edes alkeellisten johtopäätösten tekemiseen.

Voin ainoastaan päivitellä ja todeta tosiasioita; koko maailman varallisuudesta laskennallisesti 1 / 16 osalle on maapallolla nykyarvoilla mitattuna katetta. Yleistyvä käsitys siitä, että valtioiden velkoja ei voida milloinkaan maksaa takaisin, eikä ole tarkoituskaan, lienee tosi.

Juuri nyt kysymys onkin siitä, mitkä valtiot sinnittelevät vain pisimpään. Kysymykseen siitä, että tuleeko koko globaali, valtioiden välinen rahoitusjärjestelmä velkapääomineen räjähtämään kertarysäyksellä,  on noitaennustukseen verrattava arvio. Ei muuta. Enkä siihen lähde.

Kapeassa katsannossa on yhdyttävä Björn Wahlroosin eilen Tanskassa antamaan lausuntoon: 80% ihmisistä on idiootteja. Ja todellakin, juuri  nyt kaikki perustuu siihen; ihmismassoja viedään kuin puudeleita Savitaipaleen liikkahallilla koiranäyttelyssä.