lauantai 18. marraskuuta 2017

#KERAMED #METOO?

Radiosta tulee piilorasismista, rasistisesta piiloprofiloinnista ja jostain mistä en ymmärrä mitään. Ymmärsin toisen puhujan olevan hyvin tummaihoinen. Ei ollut. Hän onkin vain "tumma". Kertoo tulleensa poliisin toimesta pysäytetyksi satoja kertoja. Hän on hyvin taitava ja miettii monta kertaa tietoisesti ääneen miten asian sanoisi "kauniisti". Hän on hyvin opetellut sanomisensa sisällön. Minä en tänään ole. Olen epävarma.

Kello on 11.28. Juon toista kahvikertaa. Tummapaahdoksi keittynyttä. Kanava on Yle Puhe.

Voin kuulostaa luuserilta ja  betonipateettiselta sanoessani,
etten tänään ole luuseri. Uskoin aiemmin aamulla olevani. En osannut päättää. Vaikka koko aamun olen puhunut itsestäni itselleni.

Nyt aalloilla vähemmistön edustaja kertoo kuinka vartijat häntä seuraavat.
Hänellä on seuraajia. Oikeasti. Minullakin on seuraajia. Leikisti.
Minusta tuntuu voimakkaasti, että hän elää todellista elämää.

Ulkomaalaislaissa etninen profilointi on kielletty. Monet asiat vielä ovat kuitenkin sallittuja, ellei niitä ole nimenomaisesti kielletty. Lapsena vanhempani saivat ilmeisen paljon huvia Linnanmäellä karikatyyripiirtäjien ja profiilinleikkaajien työskentelyn seuraamisesta. Kasvatuksensa vuoksi he eivät kuitenkaan asettuneet malleiksi. Profiloitaviksi.

Minut on Google profiloinut ja tehnyt todellisuusmunattomaksi. Se tietää minun saaneen liiton hopeisen ansiomerkin ja että olen ollut kivenkova pääluottamusmies. En ole varma, että tietääkö "Järjestelmä" minun saaneen Judoliiton pronssisen ansiomerkin. En moiti. Sillä ei ole merkitystä. Naapurinikaan ei tiedä.

Päivän kääntyessä iltapäivään itsevarmuuteni on palautumassa. Kuljen huonolla aasinsillalla.
Olen tehnyt päätöksen. En lähde huhtikuussa Kämppiin Luotsiliiton 100-vuotisjuhliin. En yksin, enkä avec.

Roll up Kämpin peilisaliin. Meikän ottama kuva. #truebluemoment

Se, että maailman suurimman äärimmäisen kilpailuhenkisen joukkueen, Yhdysvaltojen, pääkaupungin ylle ilmestyi eilen penis, tehtynä, ei vaikuttanut päätökseeni. Sen sijaan merkittävä vaikutus oli länsimetron surkuttelun muututtumisella karnevaalitunnelmaksi. Epäuskoni lajiimme palasi. J. Vapaavuorikin antoi optimistisen lausunnon. Metrosta. Olen jälleen itseni.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti