maanantai 12. joulukuuta 2016

LÄHDIN. OLEN MATKALLA. TAAS.

Viidestäsadasta facebook-kaveristani muutamat lukevat tämän.
Kirjoitan heille nyt.

Olen miettinyt kahlitsevia ja sairastuttavia addiktioitani. Sokeri, viini, tupakka, facebook, naiset. Turhasta materiasta olen luopunut jo aiemmin, Riippuvuus oli sekin.

Piipun imemisen olen lopettanut. Lopetin mutkaisimman tien mukaan. Sokerista olen päässyt irti jo vuosia sitten. Se oli yksi pahimmista riippuvuuksistani. Sisäistettyäni, että alkoholiin uusimpien tutkimusten mukaan jokainen ihminen koukuttuu, nautittaessa päivittäin, olen pidentänyt hörpyn syklin pitkäksi. Toimii minulla.

Facebook on oma juttunsa. Olen kirjoitellut, linkittänyt ja tykännyt. Olen uskonut somen joukkovoimaan, massojen tietoisuuden lisääntymisen kautta. Uskon vieläkin, mutta en suuresti.

Olen saanut ja kutsunut facebook-kavereita monelta suunnalta. Olen halunnut nähdä "some-maailmaa" kaukalon reunojen kautta. Elämän laidoilta. Kavereita näyttää olevan monista uskontokunnista, monista poliittisista aatteista innoituksensa saavia, suvakkeja ja rasisteja, luonnosta piittaavia ja piittaamattomia. Yhteistä hienoa on ollut nähdä ihmisten ajattelevan. Monet jopa itsenäisesti.

Joku varmaankin ajatteli, että otin nokkaani, kun sain kevyttä kritiikkiä oikeinkirjoituksesta. Niin otinkin, mutta otin opastuksen nöyrästi vastaan. En vain voinut ymmärtää, että joitakin jurppii, jos taitamattomuuttani kirjoitan Facessa alvariinsa, vaikkapa johonkin sanaan yhden l-kirjaimen liikaa, teen kirjoitusvirheitä, eivätkä pilkut iskeydy kohdilleen. En vain osaa. Ja että se olisi syy, ettei halua tekstiä jakaa.  Mitä sillä Facebookissa on merkitystä? Juttu ratkaisee. Jos itse ottaisin hernettä nokkaan postauksien oikeinkirjoituksesta, vähän olisi luettavaa.

Suurin syy lähtööni Facebookista aktiivisena kirjoittajana on kuitenkin ajankäyttö. Olen huomannut tulleeni liian riippuvaiseksi postaamisesta ja lukemisestakin. Ja huomion huomaan juuri, kun olen pääsemässä eroon älypuhelinriippuvuudesta. Osaan jopa liikkua maailmalla pitempiäkin aikoja ilman tekoalyä taskussa, ihan omani kanssa.

Siirryn keskustelemaan ja varmaankin ärsyttämään, tosin vähemmän interaktiiviseen vlogi-yhteisöön.Videoklipin, tai streamin nopea heitto ei ole mahdollista, niin kuin se Facebookissa on. Saan pelivaraa. Lisäksi olen huomannut, että mitä tahansa somessa lässytämmekin, mikään tässä pyörässä ei sen vuoksi tule muuttumaan. Olemme jo kahleissa, emme enää sillassa.

Mutta "meistä" viis. Asuttamamme planeetta on hukkumassa lajimme paskaan. Älykkäinä itseään pitävät idiootit eivät tätä ymmärrä. Jos ymmärtäisivät, tekisivät jotain. 

P. S.  Näppäimistöä voin käyttää täälläkin. Jos nyt sitten on jotain sanottavaa. Tai vain paineenpurkua kirjoittamalla. 



5 kommenttia:

  1. Kiitos tästä. Hyviä syitä jättää fb vähemmälle. Mullakin jää moni asia tekemättä, ehtimättä, huomaamatta siellä roikkumisen vuoksi. Kielestä: Joku vamma sen suhteen? Siis minulla. Korjaan omia päivityksiäni, jopa triviaaleja kommenttejani jälkikäteen jos huomaan (kieli)virheen. Nolostun niistä. Ihan turhaan varmasti. Ja mitä muiden tekstit siihen kuuluvat? Olen aika monia päivityksiäsi lukenut, eivät kielelliset lipsahdukset ole niitä estäneet lukemasta. Mitä jakamiseen tulee niin aattelen että jaettava juttu sais kyl olla hyvin kirjoitettu asiassa pysyvä paketti. Pilkkuvirheistä viis. Mielellään kuulisin sinusta lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyrskähdin ekaks nauruun mut sit veti vakavaks. Isähän vähän niinku tapettava.

      Poista
  2. kyllä minä oon outtanut mielenkiinnolla kommenttejasi faceb.ja ollut suurimmassa osassa kommentteja sammaa mieltä

    VastaaPoista