SIPILÄCARE

Menin sitten selailemaan sote-aiheisia kirjoituksiani viimeisen neljän vuoden ajalta. Huomasin, että olin aika usein ottanut härkäpavun kokoisen herneen nenääni. Huomasin myös olleeni kuitenkin, sanon kuitenkin, helpottaakseni oloani, niinkin hallitususkovainen, etten vielä puolitoista vuotta sitten olisi uskonut tältäkin hallitukselta soten järjestelmämuutoksen leviävän käsiin.

Toisin kävin. Vasta siitä alkaen olen näin vahvasti arvellut käyvän, kun kokoomuslainen taustavaikuttaja, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tuli ulos ja tuomitsi soten epäonnistumaan. Ja siitähän on noin vuoden verran. Viime aikoina kyllä muutenkin.

Tänään, 8.3. noin puolitoista kuukautta ennen eduskuntavaaleja J. Sipilän markkinafundalistinen, äärikapitalistinen hallitus, jonka kannatuspohja on pudonnut reiluun 30 prosenttiin, on hakenut Mäntyniemen herralta eron, muuttuen toimitusministeriöksi.

Samalla siirtyvät poliitiset, kesken jääneet lakialoitteet kuten tiedustelulait historiaan. Se on hyvä! Tosin olen melko varma, että uusi A. Rinteen hallitus ottaa ensitöikseen vanhan tiedustelulakipaketin naftaliinista sellaisenaan käsittelyyn. Niin laajapohjainen oli sen kannatus. Kyse on kaikkien kansalaisten yksityisyyden suojan heikennyksistä ilman oikeuden päätöksiä. Stasi-tyyppinen urkintalaki. Se ei ole hyvä!

Miksi sote-muutos jälleen kaatui? Yksinkertaisesti se kaatui siksi, että lähtökohta, joka oli ihminen, kansalainen, jäi taka-alalle. Pienet kunnat haluttiin Keskustan toimesta lahdata maakunnille ja palvelutuotannon voittomarginaali, jossa ihminen oli raaka-ainetta, haluttiin Kokoomuksen toimesta antaa ulkomaisille yrityksille.  Ahneus jaettiin. Alkuperäinen hallitusohjelmaankin kirjattu tavoite ammuttiin kuin viallinen Hornetin hyökkäysristeilyohjus päin Karjalan petäjää.

Kansalaiset olivat fiksumpia kuin hallitus uskoi.  Suoranainen valehtelu uuden järjestelmän kustannuspaineita alentavasta vaikutuksesta, tai järjestelmien yksinkertaistuimisesta, tai kansalaisen terveysmaksujen stabiloinnista eivät olleet uskottavia. Sen sijaan uskottiin, ettei hyvin monimutkainen järjestelmä olisi ollut kenenkään hallittavissa. Ja näin varmaan olisikin ollut.

Ainakin minä tulen nyt kuuntelemaan suurella korvalla vaalilupauksia uudesta sotesta, huomioon ottaen sen, että vaalivalehtelu on Suomessa maan tapa. Enemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa yhteensä. Muistan poliitikot ennen viime vaaleja kyltit käsissään. Niissä luki: "Koulutuksesta ei leikata". Leikattiin.