LOMALLE HAKKUUAUKEALLE

Tuli muutama viikko takaperin käytyä Pohjois-Karjalassa sukulaisreissussa. Yövyttiin Kolin laella isossa, mutta jo hieman nuhjuisessa Sokos Hotellissa. Kuultiin, että alueelle on tulossa uusi ja isompi hotelli. Rohkeaa väkeä tuo osuustoiminta-aatteen innoittama  osuuskauppaväki.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut monia talouden kuvioita Suomessa suoraan ja välillisesti. Monet vaikutukset näkyvät jo nyt.

Lisäys, kuva.

Matkailu Venäjältä Suomeen on käytännössä loppu ja loppuu täysin, jos Venäjän ulkoministeri Lavrovin eilinen uhkaus pannaan voimaan. Hän sanoi Venäjän sulkevan rajansa EU-valtioilta ja kaikilta muiltakin pakotteita asettaneilta. Se tietenkin tarkoittaa ja on jo tarkoittanut vastavuoroisesti viisumien saannin tiukentumista Länteen suuntautuvalta matkailulta. Venäläisten rahat jäävät siis Venäjän sotakassaan.

Toinen merkittävä vaikutus on lopunkin puuntuonnin tyrehtyminen Venäjältä. Metsäteollisisuus on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan puuraaka-aineen kotimaisella. Lisääntyvillä hakkuilla on vaikutuksensa ympäristöömme, monin kielteisin tavoin. Etelä-Karjala on raain esimerkki. Maakunnassa muutama vuosi sitten ensimmäisenä hakattiin yli kuuluisan vuotuisen kasvun. Se näkyy maakunnassa selvästi laajoina avohakkuina. Jopa luonnonsuojelualueilla ja herkillä Saimaan ranta-alueilla. Raha on mennyt edellä, eikä suo- ja metsätalouden ympäristöhaitoista ole juurikaan välitetty.

Tänään maassamme on tilanne, ettei hakkuita ole varaa kasvattaa. Millään perusteella. Tuntuukin oudolta erityisesti metsäteollisuuden puheet hakkuiden kasvattamisesta, kun Suomi samanaikaisesti, hyvin sitoutuneena yhtenäiseen eurooppalaiseen Euroopan Unionin linjaan, on metsien lisäsuojelun edessä, mikä tietenkin tulevaisuutemme ja muunkin biodiversiteetin kannalta on täysin välttämätöntä ja väistämätöntä.

Onnettomalla Venäjän hyökkäyssodalla on muitakin talousvaikutuksia. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja tulevat nousemaan. Energian hintojen nousulla on kymmeniä välillisiä vaikutuksia, erityisesti vaikuttamalla hintoihin. 

Yksi tärkeä, aiheeseen liittyen, on matkailun hiipuminen autoilun vähenemisen myötä. Eilen tuli ulos tutkimus, jonka mukaan kaksi kolmasosaa autoilijoista, tulotasosta riippumatta, on vähentänyt auton käyttöä ja vähentää jatkossakin. Ja yli kolmen euron litrahinnoilla on myös edessä polttoaineiden jakelun säännöstely.

Korona-ajan myönteiset kotimaan matkailuluvut ovatkin herkässä vaiheessa. Reissupäätöksiä harkitaan yhä tarkemmin. Kotimaan matkailu onkin yhä enemmän painottumassa lihasvoimin tehtävään retkeilyyn kotiseuduilla. Kohteena ovat yhä useammin lähihakkuuaukeat ja ruskeat vesistöt. Isot matkailuinvestoinnit minua ihmetyttävätkin.

Koska mitalilla tunnetusti on puolensa ja puolensa, ei asia minulle ole tullut yllätyksenä. Rahaan ja loputtomaan talouskasvuun perustuvassa maailmantaloudessa kestämätön tilanne olisi tullut eteen joka tapauksessa. Pieni yllätys oli se, että tilanne tuli eteen jo nyt, eurooppalaisen "taloushäiriön" myötä. 

Makrotason seurauksena on rakennemuutoksen kiihtyminen. Maaseutu tyhjenee entistä nopeammin myös matkailun vähenemisen myötä. Itse en ympäristön kannalta pidä ympäristöä kuluttavan elämänmuodon vähenemää huonona. Tilanne olisi ollut edessä joka tapauksessa. Nyt niin sanottu vihreä siirtymä ja irrottautuminen Venäjän energiasta nopeutuu ja etuaikaistuu. Tässä tilanteessa on vain pidettävä huolta omasta ravinnontuotannostamme. Se ei saa mennä muutoksen kourissa. Tänään nälkävuodetkin ovat lähellä. Eli ylös, ulos ja hakkuuaukeille. Nostalgisilla hetkillä on puolensa, kannon nokalla istuttaessa.

RAKENNEMUUTOS MAASEUDULLA KIIHTYY.

Nyt täytyy kysyä, varaudutaanko muuttuneeseen maailmantilanteeseen syrjäisemmissä, muuttotappiokunnissa mitenkään? Osataanko tehdä vaihtoehdoista skenarioita, onko ylipäätään osaamista muutokseen? Vai onko todennäköisin skenario se, että annetaan kaiken mennä omalla painollaan kuten ennenkin?

Pari vuotta sitten alkanut koronaviruspandemia on aiheuttanut globaaleja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ne näkyvät kansallisestikin kaikilla tasoilla, myös ihmisten arjessa. Pandemian näkyvimmät vaikutukset ovat näkyneet terveydenhuoltomme kuormituksessa, sekä erityisesti valtion, kuntien ja ihmisten talouksissa. Lisäksi päällä ovat julkisen sektorin matalapalkka-alojen lakonuhat. Myös nopeasti nouseva inflaatio aiheuttaa palkkoihin, eläkkeisiin ja etuuksiin valtavia paineita. Yhtälöön pitää vielä lisätä nouseva korkotaso.

Suomi lähti mukaan niin sanottuun Euroopan Unionin yhteiseen koronaelvytyspakettiin. Siinä EU ottaa ensimmäistä kertaa historiassaan velkaa, josta jäsenmaat vastaavat, maksaen sitä takaisin pitkälle tulevaisuuteen korotettuina jäsenmaksuina. Diili aiheutti keskustelua, sillä Suomen reilun 6 miljardin paketista saamme takaisin alle kaksi miljardia. Nyt parhaillaan, johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suunnitellaan uutta yhteisvastuullista eu-lainaa aseisiin ja jättimäisen pakolaisvirran kustannuksiin. Ensimmäisen yhteislainan sanottiin ehdottomasti olevan viimeinen, tuli mitä tuli. Itse jo tuolloin arvelin yhteisvastuullisen velanoton tuskin jäävän ainutkertaiseksi. Samanaikaisesti olemme tekemässä kallista sote-järjestelmämme muutosta ja olemme tilanneet 10 miljardilla uusia hävittäjiä, inflaatiotarkistuksineen. Kaikki velaksi.

Eilen kävin juomassa kahvit voittamani vedon vuoksi. Löin erään henkilön kanssa vetoa, tasan kaksi vuotta sitten, että maaliskuussa 2022 inflaatio euroalueella on yli 5 prosenttia ja polttoaine maksaa yli 2 euroa litralta. Surkea tilanne. Voitin vedon. Tänään, 11.3.2022 tätä kirjoittaessani, euroalueen inflaatio on 6 prosenttia ja on kiihtymässä. Liikennepolttoaineet maksavat reilusti yli 2 euroa litralta. 

Lännen, erityisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan asetettua vahvoja taloudellisia pakotteita Venäjälle, sen aiheuttaman kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyksen vuoksi ja todennäköisten sotarikosten vuoksi, on täysin selvää, että Venäjän talous tulee taantumaan voimakkaasti. Lisäksi tähän mennessä on Yhdysvallat ja Britannia lopettaneet venäläisen raakaöljyn ostot. Pakotteilla on seuraukset, jotka erityisesti osuvat eurooppalaiseen talouteen Venäjän vastapakotteiden muodossa. Toistaiseksi Suomi saa jalostamolleen venäläistä raakaöljyä ja maakaasua putkea pitkin. Kysymys kuuluu; kuinka kauan. 
Mikäli energian toimitukset Eurooppaan ja Suomeen tyrehtyvät, joko Venäjän toimesta, tai ostajien boikotoinnin vuoksi, ovat vaikutukset dramaattiset. Tuolloin inflaatio nousee kaksinumeroiseksi, minkä se voi tehdä jo aiemmin ja muun muassa liikennepolttoaineet joutuvat säännöstelyn alaisiksi. 

Ylipäätään seurauksena on stagflaatio, tila, jossa hinnat nousevat huolimatta kysynnän alenemisesta ja samalla myös työttömyys lisääntyy. Erityisesti Suomelle uusi eurooppalainen talouskehitys on myrkkyä. Juuri nyt ekonomistit kehoittavat ainoana ratkaisuna ottamaan velkaa velan päälle, saman aikaisesti kun talous sakkaa.

Palataan ensimmäisen kappaleen teemaan, syrjäisten kuntien asemaan Euroopan myllerryksessä. Kun vastasin itse kysymykseeni varautumisesta, niin kuitenkin joitakin lähes varmasti toteutuvia ja toteutuneita uhkia tulisi huomioida. 

Polttoaineiden hintojen nopeasti lähestyessä 3 euroa litralta, alkavat pumppuhinnat vaikuttaa autoilun vähenemiseen myös työmatka-ajojen suhteen. Näin on jo tapahtumassa, siitä kertovat kuumenevat vuokra-asuntomarkkinat kaupungeissa, työssäkäyntialueilla. Lisäksi muutkin epävarmuustekijät lisääntyvät maaseudulla. Erityisesti maatalouden alasajo kiihtyy. Sellaisiin nopeisiin, vaikuttaviin tekoihin ei poliittisesti kyetä, että maatalous saatettaisiin mitenkään kannattavaksi, huolimatta poliitttisesta siunailusta, että omavaraisuus elitarviketuotannon osalta olisi turvattava. Yksinkertaisesti rahaa ei ole. Päinvastoin, kaikki lainattavissa oleva raha menee nyt pääosin aseistukseen, vaikka kokonaismaanpuolustuksen oleellisena osana olisi nähtävä riittävän elinvoimainen maatalous. Näin valitettavasti ei ole. Lisäksi juuri nyt, muun muassa, velkaantuneen maatalouden rahoituskanavat ovat rahalaitosten osalta tukossa. Vakuudet ovat jo tapissa. Lisäksi, vaikka velkarahaa joku vielä saisikin, alkaa lannotteiden saatavuus ja hinta, kalliin polttoaineen kanssa olla ylitsepääsemätön este maataloustuotannolle.

Tässä linkki E-Karjalaan.

https://yle.fi/uutiset/3-12350145?fbclid=IwAR2OBGWjh88Q4uF27lYsNTdoEglcfKjD9HVXz_2lOjrP6bI7HD-Ah_Lfws4

Rakennemuutos maaseudulla kiihtyy. Vain varakkaimmilla on jonkinlainen mahdollisuus jatkossa asua hetki vielä maaseudulla. On sitten eri asia haluavatko enää hekään. Jo yksin liikkumisen estävät kalliit polttoainekustannukset tekevät syrjäisistä maaseutukunnista reservaatteja, joihin tullaan korkeitaan tervehtimään hoitokodeissa makaavia vanhuksia. Sote-muutos tulee vääjäämättä poistamaan palveluita ja nopeasti vähenevien asukaslukujen myötä muutkin palvelut lopettavat kannattamattomina. Tähän, nykyisen kaltaisen maaseudun loppuliukuun, olisi nyt nopeasti kunnissakin varauduttava, eikä vain äimisteltävä tumput suorina, että kuinkas tässä näin kävikään.  Äkkimuutosta on pyrittävä pehmentämään.  Kun pikku kunnassa hälytyssireni oikeasti sen minuutin soi, on hyvä katsella toisiamme silmiin. Toki voi siirtyä talossa alakertaan, parhaassa tapauksessa maakellariin, tai sitten muuttaa paikkakunnalle, jossa on edes väestösuojia. Nyt yhä useampi tilastojenkin mukaan niin tekee. 

KUN PELOT MUUTTUVAT TODELLISUUDEKSI

Vuosi sitten ennen jouluaikaa povasin vuoden 2022 keväälle 5 prosentin inflaatiolukuja euroalueelle ja Yhdysvaltoihin enemmänkin, mutta tulikin jo. Puolivälitarkastelu viime elokuulta vahvisti käsitykseni. Nyt näkemykseni on se, että inflaatioprosentit kasvavat edelleen kerrannaisvaikutusten myötä. Inflaatioilmiössä, jos missä, kaikki riippuu kaikesta.

Syksyn pientä inflaation ryöpsähdystä on pidetty keskuspankkiireiden toimesta vain väliaikaisena, eikä ilmiötä ole pidetty huolestuttavana. Tilapäisyyden mantraa toistelivat Keskustapuolueen, Euroopan Keskuspankin Suomen sivukonttorin johtaja Olli Rehn sanoen, että inflaation voi näillä näkymin jättää huomiotta. Tilapäistä. Samaa sanoi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde, Rehnin alkiolainen jeesus, vai miten se Rehnin kohdalla meni. Joka tapauksessa mikkeliläinen on presidenttiainesta.

Yhdysvalloissa, jossa jo pitempään inflaatio on ollut 6 prosentin laukalla, eikä loppua näy, on oltu hiljempaa. Ilmeisesti Euroopassa viiden prosentin inflaatio ei vielä aiheuta säväreitä ja nousupaineet kuulemma osataan tunnistaa ja yksilöidä. Eri asia on sitten miten niihin voidaan vaikuttaa, erityisesti läntisessä maailmassa, joka varautuu seuraavaan suursotaan hamstraamalla raaka-aineita. Monista metalleista alkaakin olla huutava pula, kuten kuparista.

Tänään ( 7.12.) sitten kellon ääni muuttui. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi, että enää ei puhuta nopeasti ohimenevästä ilmiöstä.

Oli miten oli, jo nykyisenkin inflaation seuraukset ovat dramaattiset. Presidentti J. Bidenin kausi jää yhteen ja äärikonservatiiviset, sekä populistiset voimat saavat Yhdysvalloissa seuraavissa vaaleissa murskavoittoja. On jopa täysin mahdollista, että D. Trump nousee uudelleen valtaan, mikäli terveys sen sallii. Se tietää maa-planeetalle hyvää, paitsi ihmislajille.

Eikä olemassa oleva inflaatio jätä Eurooppaakaan koskettamatta. Keskiluokan kutistuminen jatkuu, varallisuudet kiihtyvästi keskittyvät yhä harvempiin masseihin ja duunarin euron ostovoima pienenee. Saamme rahapoliittista kiky-kyykky-joustoa ja köyhien määrä jatkaa kasvuaan. Näyttää siltä, että työnantajat eivät ole valmiita maksamaan palkkoihin edes inflaatiokorjauksia, saati ostovoiman lisäystä. Stagflaatio lienee seuraavan talousilmiön nimi. Siinä hinnat nousevat, eli raha menettää arvoaan, taloudellinen toimeliaisuus hiipuu ja työttömyys kääntyy nopeaan nousuun. 

Seuraukset ovat hyvin samankaltaiset kuin Yhdysvalloissa, populismi ja ääriliikkeet vahvistuvat, ellei sitten yleiseurooppalainen suursota ehdi puhjeta ennen sisäistä romahdusta. Sotaa ajetaan nyt piippuun jopa presidentti S. Niinistön, mutta erityisesti Naton toimesta. Paasikiven geopolitiikkaan perustunut reaalipolitiikka makaa sargofagissa Mäntyniemen kellarissa. Ei hyvältä näytä. Suosittelen varautumaan ydinlaskeumiin, nyt ainakin. Siihen toiseen vaihtoehtoon normi pulliainen kun ei voi varautua.

Tai ehkäpä näyttääkin hyvältä. Jospa ihmiskunta harakirisoi itsensä lajina nopeutettuun sukupuuttoon. Siinä jäisi sitten vielä hömötiaisillekin mahdollisuus.