VIIDET KAHVIT JA YHDET KONJAKIT

Tiukille veti, nimittäin ennustukseni osuminen oikeaan. Keväällä, huhtikuun alussa vuonna 2019 Sipilän hallituksen kaaduttua, ennustin rohkeasti Keskustan mielipidemittauskannatuksen putoavan alle 10 prosenttiyksikön vuoden 2022 loppuun mennessä. Tänään, 8.12.2022 julkaistussa Ylen puoluekannatusmittauksessa mittaustulos osoittaa Keskustapuolueelle 9 prosenttiyksikön kannatusta äänestysikäisten suomalaisten keskuudessa.

Keskustan alamäki johtuu kahdesta toisiaan ruokkivasta trendistä. Ensimmäinen on pitkän ajan vääjäämätön kehitys. Yhteiskunnallinen rakennemuutos, erityisesti väestön keskittyminen kaupunkeihin, syö perinteistä, betonoitua kannatusta. Kaupunkeihin muuttaneiden keskustalaisten jälkikasvu ei Keskustaa äänestä. Muut puolueet tarjoavat ja toteuttavatkin enemmän. Tätä kehityskulkua Keskustapuolue ei ole kyennyt pysäyttämään, eikä kykenekään. Muut urbaanimmat puolueet pitävät siitä huolen.

Toinen Keskustaa kutistava kehityskulku on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty päivänpolitiikka. Valtakunnan politiikassa näkymä on ollut tempoileva, itseään kumoava ja muita kiristävä. Kuntapolitiikassa sen sijaan on menty juuri päinvastoin. Ei ole tehty mitään. On menty vanhaa Maalaisliiton limppua syöden. Pysähtyneisyyden tilassa.

Valtakunnan politiikassa Keskustan toimintatavassa eivät äänestäjät ymmärrä luotettavuuden heikkoutta. Se, että yhdessä yössä käännytään lähes äärioikeistolaisia, omia tekoja vastaan, joita Sipilän hallituksessa tehtiin ja yritettiin, kuten yritys päätiestön myymiseksi sijoittajille, ei jäänyt huomaamatta. Piste iin päälle oli 12 tunnin aikana tapahtunut hyppäys sosialistileiriin apupuolueeksi, jonka myötä Sipiliän hallituksen teot haukuttiin samantien julkisuudessa pähkähulluiksi. Kansalaisia hauskuutettiin. Ei myöskään unholaan ole jäänyt ukaasi hallitusyhteistyöstä, mikäli pääministeri Rinne ei eroa. Rinne erosi ja samoilla huudeilla meni Keskustan puheenjohtaja Kulmunikin. Keskusta vaikutti toisen puolueen sisäisiin henkilökysymyksiin, mikä oli uutta, mutta ei hyväksyttävää.

Pitkään Suomessa toiminut tutkija on sanonut, että parasta luonnonsuojelutyötä on pyrkiä pienentämään Keskustapuolueen poliittista valtaa. Olen samaa mieltä. Totuus siitä, että Keskusta pettää aina, de facto, tuli taas näkyviin alkuviikosta, kun Keskusta äänesti opposition riveissä, sopimusten vastaisesti, luonnonsuojelulain uudistamiseksi hallituksen esityksen vastaisesti. 

Tämän aamun puolueiden kannatusmittauksessa näkyy, ettei rehti Suomen kansa pidä poliittisesta änkyröinnistä ja sovitun rikkomisesta, mutta erityisesti se ei pidä siitä, että Keskustapuolue arjessaan ei tunnusta ympäristössämme tapahtuvaa muutosta, vaan elää Maalaisliiton aikaa. Niin kauan kun näin on, puolueen terminaalivaihe jatkuu kiihtyvin askelein.

Tänään on kakkukahvien aika. Konjakit myöhemmin.

LOMALLE HAKKUUAUKEALLE

Tuli muutama viikko takaperin käytyä Pohjois-Karjalassa sukulaisreissussa. Yövyttiin Kolin laella isossa, mutta jo hieman nuhjuisessa Sokos Hotellissa. Kuultiin, että alueelle on tulossa uusi ja isompi hotelli. Rohkeaa väkeä tuo osuustoiminta-aatteen innoittama  osuuskauppaväki.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut monia talouden kuvioita Suomessa suoraan ja välillisesti. Monet vaikutukset näkyvät jo nyt.

Lisäys, kuva.

Matkailu Venäjältä Suomeen on käytännössä loppu ja loppuu täysin, jos Venäjän ulkoministeri Lavrovin eilinen uhkaus pannaan voimaan. Hän sanoi Venäjän sulkevan rajansa EU-valtioilta ja kaikilta muiltakin pakotteita asettaneilta. Se tietenkin tarkoittaa ja on jo tarkoittanut vastavuoroisesti viisumien saannin tiukentumista Länteen suuntautuvalta matkailulta. Venäläisten rahat jäävät siis Venäjän sotakassaan.

Toinen merkittävä vaikutus on lopunkin puuntuonnin tyrehtyminen Venäjältä. Metsäteollisisuus on ilmoittanut pyrkivänsä korvaamaan puuraaka-aineen kotimaisella. Lisääntyvillä hakkuilla on vaikutuksensa ympäristöömme, monin kielteisin tavoin. Etelä-Karjala on raain esimerkki. Maakunnassa muutama vuosi sitten ensimmäisenä hakattiin yli kuuluisan vuotuisen kasvun. Se näkyy maakunnassa selvästi laajoina avohakkuina. Jopa luonnonsuojelualueilla ja herkillä Saimaan ranta-alueilla. Raha on mennyt edellä, eikä suo- ja metsätalouden ympäristöhaitoista ole juurikaan välitetty.

Tänään maassamme on tilanne, ettei hakkuita ole varaa kasvattaa. Millään perusteella. Tuntuukin oudolta erityisesti metsäteollisuuden puheet hakkuiden kasvattamisesta, kun Suomi samanaikaisesti, hyvin sitoutuneena yhtenäiseen eurooppalaiseen Euroopan Unionin linjaan, on metsien lisäsuojelun edessä, mikä tietenkin tulevaisuutemme ja muunkin biodiversiteetin kannalta on täysin välttämätöntä ja väistämätöntä.

Onnettomalla Venäjän hyökkäyssodalla on muitakin talousvaikutuksia. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti ja tulevat nousemaan. Energian hintojen nousulla on kymmeniä välillisiä vaikutuksia, erityisesti vaikuttamalla hintoihin. 

Yksi tärkeä, aiheeseen liittyen, on matkailun hiipuminen autoilun vähenemisen myötä. Eilen tuli ulos tutkimus, jonka mukaan kaksi kolmasosaa autoilijoista, tulotasosta riippumatta, on vähentänyt auton käyttöä ja vähentää jatkossakin. Ja yli kolmen euron litrahinnoilla on myös edessä polttoaineiden jakelun säännöstely.

Korona-ajan myönteiset kotimaan matkailuluvut ovatkin herkässä vaiheessa. Reissupäätöksiä harkitaan yhä tarkemmin. Kotimaan matkailu onkin yhä enemmän painottumassa lihasvoimin tehtävään retkeilyyn kotiseuduilla. Kohteena ovat yhä useammin lähihakkuuaukeat ja ruskeat vesistöt. Isot matkailuinvestoinnit minua ihmetyttävätkin.

Koska mitalilla tunnetusti on puolensa ja puolensa, ei asia minulle ole tullut yllätyksenä. Rahaan ja loputtomaan talouskasvuun perustuvassa maailmantaloudessa kestämätön tilanne olisi tullut eteen joka tapauksessa. Pieni yllätys oli se, että tilanne tuli eteen jo nyt, eurooppalaisen "taloushäiriön" myötä. 

Makrotason seurauksena on rakennemuutoksen kiihtyminen. Maaseutu tyhjenee entistä nopeammin myös matkailun vähenemisen myötä. Itse en ympäristön kannalta pidä ympäristöä kuluttavan elämänmuodon vähenemää huonona. Tilanne olisi ollut edessä joka tapauksessa. Nyt niin sanottu vihreä siirtymä ja irrottautuminen Venäjän energiasta nopeutuu ja etuaikaistuu. Tässä tilanteessa on vain pidettävä huolta omasta ravinnontuotannostamme. Se ei saa mennä muutoksen kourissa. Tänään nälkävuodetkin ovat lähellä. Eli ylös, ulos ja hakkuuaukeille. Nostalgisilla hetkillä on puolensa, kannon nokalla istuttaessa.