Soutuveneeni aurinkopaneelin ohjausyksikkö lienee rikki. Virta kulkee, vaan ei akkuun asti. Latautumista osoittava led-valo on puhuksissa.
Tänään, sunnuntaina 22.6.2014, minussakin riittää virtaa, vaan ei kulje teoiksi asti.
Yleismittarin kanssa touhutessani ajattelin mahdollisuutta yhdistää, suunnata ja varastoida ihmisten energiaa. Kahta ensimmäistä läpi maailman historian on harjoiteltu, mutta Duracell-pupuja kollektiivisessa mielessä emme ole. Vai olemmeko kuitenkin?
Tutkija ja avaava kirjoittaja Riitta Söyring kertoo tänään olleensa mediapaastolla kaksi kuukautta. Vointi on parempi ja vaatekokokin pieneni kaksi numeroa. Kysymys lienee vanhasta klisheestä, eli koko maailman taakan kantamisen tuskasta omilla harteilla. Tuska ja painolasti aiheuttavat henkisiä, sekä fyysisiä oireita. Se, miksi levitin Söyringin tapauksen tähän, johtuu yksinomaan siitä, että esitin itselleni jutun luettuani kysymyksen: voiko mediaa ja sen vaikutusta päästä pakoon. Vaikka haluaisikin. En usko.
Lataan itseäni makkaralla, nautintoaineilla, vähäisellä liikunnalla ja nukkumalla. Muu latautumiseni tapahtuu ulkopuolisten ärsykkeiden muodossa, joita minuun virtaa langattomasti kuin ex-nokialaisen akkuun. Tahtomattani.
Uuden tekniikan avulla kansakuntia ja kansanryhmiä on helpompaa ja tehokkaampaa ladata kuin aiemmin. Näin tapahtuu suunnitellusti eri puolilla maailmaa. Joko avoimesti, tai peitellysti. Saksassa 30-luvulla kansan lataaminen kesti reilun vuosikymmenen. Venäjällä sama tehdään muutamassa vuodessa. Rajalinjojen rakentaminen sujuu uuden tekniikan avulla hetkessä. Kansakunta voidaan median avulla jakaa hetkessä. Näin on juuri tapahtunut mm. Egyptissä ja Thaimaassa; suunnatut purkaukset seurauksineen. Vaaralliseksi kansan lataamisen tekee älylatureiden puute. Kansa kuumenee ja räjähtää.
Media on kiistatta yksi valtiomahti. Oleellista tuolle valtiomahdille on tiedon kerääminen, sisältöjen manipuloiminen ja suunnattu jakelu. Uusi tietotekniikka mahdollistaa älypuhelimen omistamien ihmisten toimimisen "mikrovaltiomahteina". Ilmiö on uusi. Onko se tasapainoittava ja myönteinen, sitä vielä tuskin kukaan tietää. Seuraukset ovat vielä tutkimattomia ja tuntemattomia.
Vaarallisinta on taitava päättävissä asemissa olevien ihmisten lataaminen uuden massamediavirran avulla halutulla tiedolla siten, että he uskovat tekevänsä ratkaisuja itse hankkimansa tiedon ja elinkokemuksensa pohjalta. Tässä sinänsä ei ole mitään uutta korvaankuiskuttelijoiden toimintaan verrattuna. Uutta ovat big datan kautta seulottu tarkoitushakuinen virallinen totuus, kuiskuttelijoiden itsensä manipulointi, disinformaation totuustaminen, uusien totuuksien etsiminen ja kaiken tarjoilu uuden mediatekniikan mahdollisuuksin. Söyring sanoo asian pelkistetyllä esimerkillä; jos mediassa varoitetaan punkeista, se monelle tarkoittaa myös, ettei metsään kannata mennä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti