KILIKELLOT KILISEE JA KAAPELI VALAISEE.

 Lähes säälinsekaisin tuntein olen seurannut niiden maaseutumme kuntapäättäjien kannanottoja, jotka ovat nähneet etätyön keskeisenä keinona pelastaa maaseudun elinvoima.

Ensimmäisen kerran ylioptimismista varoittelin jo kauan ennen korona-pandemiaa. Turhaa tässä on vakkaa piilotella. Sitten huhtikuussa 2020 täällä esitin jo lukujakin. Olin osittain liian pessimistinen. Kuntakohtaisesti oletetun etätyömuuttovirran suhteen kuitenkin olin oikeassa.

Noin 500.000 työllistä kykenee tutkimusten mukaan kokoaikaiseen etätyöhön. Osa-aikaiseen etätyöhön kykenee lisäksi lähes toinen vastaavan kokoinen määrä työllisiä. Ajoittain korona-pandemian aikana lähes miljoona työllistä on tehnyt etätyötä, ainakin osan työviikosta. Määrä on suuri ottaen huomioon, että työllisten määrä Suomessa on noin 2,5 miljoonaa. Karkeasti ottaen reilusti noin puolet työllisistä ei työelämän rakenteen vuoksi etätyöhön pysty siirtymään.

Nyt alkaa tulla etätyöstä dataa alueellisesti, ammattialoittain ja laajemmin vaikutuksiltaankin. Kaiken "maaseutu pelastuu etätyön avulla hömpän keskellä", aiemmat arveluni etätyön kielteisistä vaikutuksista ja erityisesti halusta tehdä työtä näyttöpäätteeltä verkossa vain joitakin päiviä viikossa, ovat osoittautuneet oikeiksi. Mitäpä niitä tässä toistamaan, kun ne on luettavissa alla olevasta linkistä.

https://yle.fi/uutiset/3-12191677?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Toinen asia, joka minua edellä kerrotun valossa ketuttaa, on syrjäseutujen ( jokaiseen kylmeneväänkin savuun ) ylisuuren valokaapelirakentamisen perustelu ja oikeuttaminen etätyöllä. Monissa kunnissa jo etsitäänkin syntipukkeja "valokaapelilaskujen ja takauksien" langetessa viimekädessä veronmaksajien kontolle. Tulevana vuosikymmenenä asia korostuu nopean maaltamuuton myötä. Varoittavia sanoja on kuultu, mutta niitä ei ole uskottu.

Lopuksi, "ettei totuus unohtuisi", todellista laitaa. 

Jos kaksi syrjäseudun kuntaa, joissa molemmissa on kattava valokuituverkko ( niin kuin yhä useammassa kunnassa on ), kilpailevat nuoresta etätyöhön kykenevästä perheestä, kohdistuu perheen valinta ympäristöllisesti ja energiapolitiikaltaan valveutuneeseen kuntaan. Luontoarvot on oltava kohdillaan ja niitä aktiivisesti vaalitaan. Lisäksi lasten varhaiskasvatus, koulut lukioineen ja liikenneyhteydet tulee olla kunnossa. Nämä ovat tässä muuten tärkeysjärjestyksessä. Siten perässä tulevat terveyspalveluiden saatavuus, veroäyri ja laadukkaat vuokra-asunnot.

#savitaipalesuomenympäristövastaisinkunta

P. S. Ja kyllä johonkin kuntaan muuttopäätöstä tekevät lukevat myös, niin sanotusti "kunnan sivuja" ja etsivät tietoa kunnasta ja sen päätöksenteosta. Jos sitten vaikkapa törmätään matkailuinvestointiin, ( jolla kunta alkaa matkailuyrittäjäksi, vai miten se meni ), johon oli budjetoitu 180.000 euroa, mutta todelliset kustannukset olivat 280.000 euroa ja ylitys otetaan vaikkapa taajamarakentamisen turvallisuuden infraan budjetoidusta, ovat monen mielestä arvot pielessä. Samalla myös laskentaosaaminen ja urakkaehdot ovat tuollaisilla ylityksillä täysin poskellaan. Vaikka kuinka perusteltaisiin yllättävillä kustannuksilla. Herää kysymyksiä tällaisesta kunnasta laajemminkin. On ymmärrettävää, että potentiaalisella maallemuuttajalla kilikellot soivat.