SUOMI JÄLLEEN SODASSA.

Vaiettu sota.

Afganistanissa vuoden 2021 elokuussa  sotilaalliseen tappioon päättyneessä,  lähes 20 vuoden pituisessa sodassa yhdessä Yhdysvaltain kanssa, on Suomi nyt lisäämässä sotilaallista voimaansa "lennossa", uuteen selkkaukseen keski-afrikkalaisessa Malin tasavallassa.

Vetäytymisen ollessa vielä kesken Afganistanista, puolustusministeri Kaikkonen ilmoitti joukkojen määrää Malissa nostettavan 12:sta 55 sotilaaseen. Kommentoin tuolloin asiaa videoklipillä. Se, että paljonko suomalaisia sotilaita juuri nyt Malissa on, on vaikeasti "hahmotettavissa". Onko sotilaita 60, tai 150, ei Suomen kannalta tilannetta miksikään muuta. Sen sijaan tilanne on avoimmuuden näkökulmasta uusi. "Tilanne" kuulemma elää. Näyttää siltä, että sotilaita on jo nyt enemmän kuin on kerrottu. Lisäksi Suomi on tehnyt päätöksen lähettää sotilaita myös Mosambikiin.

Kyseessä on selkeä "läpinäkyvyysmuutos" erään kansanedustajan mukaan, jolta asiaa tiedustelin. Hänen mukaansa kevyt salailu liittyy mitä ilmeisimmin sotilaiden turvallisuuteen, varsinkin venäläisten saavuttua alueelle.

https://yle.fi/uutiset/3-12259721?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Miksi Mali sitten on niin kiinnostava monille maille? Joukkojen lähettämistä on perusteltu, varsin yleisellä tasolla, alueen rauhoittamisella ja jihadististen kapinaliikkeiden kurissa pitämisellä.

Kyse on kuitenkin aivan muusta. Mali on luonnonvaroiltaan rikas ja edelleenkin geologisesti tutkimaton. Lisäksi se on alue, jonka läpi pääosa päiväntasaajan eteläpuolisten alueiden hallitsemattomasta maahanmuutosta suuntautuu kohti Eurooppaa. 

Tämä entinen Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Ranskan Sudan, on myös edelleen Ranskalle erittäin tärkeä taloudellisten omistustensa ja muidenkin valvottavien ja puolustettavien etujensa vuoksi, kuten Ranskalle myötämielisen hallinnon suojelun osalta.

Suomi siis käytännössä osallistuu aikamme siirtomaasotaan yhdessä ranskalaisten joukkojen kanssa, Ranskan etujen puolesta. Ranskalle tietynlaisen legimiteetin vuoksi on tärkeää, että sotaan osallistuu muitakin liittolaismaita. Kyse on raa'asta sodasta, jossa on tullut paljon uhreja, vaikka Suomessa tätäkin sotaa valheellisesti promovoidaan rauhanturvaoperaationa. 

Mielenkiintoista on, että EU jatkoi EUCAP Sahel Mali -operaatiota 14. tammikuuta 2021 asti ja osoitti sille lähes 67 milj. € määrärahoja tälle ajanjaksolle.  Nyt kuitenkin  EUCAP Sahel Malin toimeksiantoa  jatkettiin 31. tammikuuta 2023 asti. EUCAP Sahel Malin operaation johtajana toimii 1. tammikuuta 2021 alkaen ranskalainen poliisikenraali Hervé Flahaut, jolla on yli 30 vuoden työkokemus. Myös aiempi Malin operaation johtaja oli ranskalainen santarmiupseeri. Tulee muistaa, että alueella toimii erilaisia missioita, mutta joiden päämäärät ovat yhtenevät. Ne kaikki kuitenkin toimintavapautensa puolesta perustuvat sotilaalliseen voimaan ja läsnäoloon.

Suomalaiset joukot onkin kotiutettava Afrikasta välittömästi. Tilanteen eskaloituessa on mahdollisuus jopa uusille "Mainilan laukauksille" kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Vapaasti jaettavissa sosiaalisessa mediassa.