"Ruokamatkailutarjonta on matkailijoiden kohtaama paikallisuuteen ja tarinoihin perustuva maukas ravintolaruokailu, kotiruokailu, katuruoka, suomalaisen ruoan tekeminen ohjatusti, luonnonantimiin ja keräilyyn liittyvät ruokamatkailutuotteet, luonnossa ja kulttuuriympäristössä tapahtuva ruokailu, erilaiset ruokamatkailuun liittyvät reitit ja tapahtumat, torit, kauppahallit, erikoismyymälät kuten juustolat, viinitilat, tislaamot sekä pienpanimot ja niiden ympärille rakennettu ohjelma." Näin Suomessa määritellään ruokamatkailu.
Hetki sitten katselin uutisista miten Etelä-Karjalassa Saimaan alueella pyritään kehittämään, lähes hullaantuneena, ruokamatkailua. Joissain korvissa kuitenkin kuullaan tuomiopäivän kello. Siksi ruokamatkailua pyritäänkin nyt lähes vilpillisesti kääntämään ja sen jälkeen markkinoimaan vastuullisena matkailun muotona. Ruokamatkailu on kuitenkin aina vastuutonta. Kaikissa muodoissaan. Kuinka nämä ihmiset kehtaavat? Miksi vastustan kaikkea ruokamatkailua kategorisesti ja yksiselitteisesti? Nälänhädän käsite on otettava lähtökohdaksi tuomitessani ruokamatkailun, lähes rikollisena, valtavaa joukkoa lajitovereita kohtaan, jotka kärsivät nälästä ja usein kuolevat aliravitsemukseen. Mitä tarkoittaa nälänhätä?
Alueelle, tai maahan julistetaan nälänhätä, kun aliravitsemus ja siihen liittyvä kuolleisuus ylittävät tietyn rajan. Tämä määrittely on suhteellisen yksinkertainen. Määrittelyn mukaan ainakin 20 % alueen kotitalouksista kärsii ravinnonpuutteesta, vakavasti aliravittujen alle 5-vuotiaiden määrä alueella on yli 30 % ja aliravitsemukseen liittyvä kuolleisuus on kaksi aikuista, tai neljä lasta 10 000 ihmistä kohti päivässä.
Syyt nälänhädälle ovat näennäisesti yksinkertaisia, mutta paljastuvat ympyrän kaaren kohdaksi, josta lähdetään yksinkertaisista väittämistä monisyiselle nälkämatkalle, palaten takaisin lähelle alkupistettä yksinkertaisiin tosiasioihin, jotka liittyvät ihmislajille tyypilliseen peruskäyttäytymiseen. Kaaren sulkeutuessa näemme ihmisen hetkellisen hyvinvoinnin tärkeyden korostuvan tasapainoisen tulevaisuuden ajattelun ja erityisesti tekojen sijaan. Elämme tässä ja nyt, vaikka muuta väittäisimme.
Ihmiskunta on valjastanut noin puolet viljelyskelpoisesta planeetan maaperästä ravinnontuotantoon, lähinnä viljelyskasvien kasvattamiseen. Toiseen puoleen kuuluvat metsät, noin 35% pinta-alasta ja noin 11% on joutomaita, eli pusikoita ja pensaikkoa. Veden peittämää aluetta on 71% planeetan pinta-alasta ja suuren alueen muodostavat viljelyyn ja karjanhoitoon soveltumattomat alueet. Näitä ovat jäätiköt, autiomaat, rämeet ja ihmisen muuhun käyttöönsä ottamat alueet, kuten tieverkot ja asutusalueet. Nopeimmin viljelysmaan katoa aiheuttavat juuri aavikoituminen, jossa keskeisenä syynä on ilmaston lämpeneminen, sekä ihmisen tulevaisuutta huomioimaton maankäyttö rakentamisessa.
FAO:n Yhdistyneiden kansakuntien ruoka- ja maanviljelysorganisaation mukaan noin 23 hehtaaria viljelysmaata poistuu käytöstä joka minuutti. Neliökilometreiksi muutettuna se tarkoittaa vuositasolla suoraan noin kolmasosan Suomen pinta-alasta käsittävää poistumaa. Tosiasiassa poistuva alue on lähes Suomen kokoinen, mikäli katsotaan vain maaperän soveltuvuutta viljelyyn.
Edelleen suurin syy nälänhädälle, noin 60 prosenttia, maailman eri alueilla ovat sodat, myös välillisesti, kuten Ukrainassa käytävä sota osoittaa. Paradoksaalista on se, että useinkin juuri sota-alueilla sodan juurisyyt liittyvät ravinnontuotantoon ja makean veden saatavuuteen. Muita keskeisiä syitä ovat liian nopea väestönkasvu, ottaen huomioon alueen ravinnontuotannon kantokyvyn, ilmaston lämpeneminen ja ääri-ilmiöiden aiheuttama viljelysmaan poistuma, satojen yllättävät menetykset, lannoiteaineiden puute ja kallistuminen, logistiset ongelmat, muun maailman vähentyneet avustusresurssit, sekä varallisuuksien hyvin epätasainen jakautuminen ja korruptio. Lisäksi aivan viime vuosina on kasteluveden puute perinteisillä viljelyalueilla aiheuttanut satojen merkittävää pienenemistä. Näin on käynyt muun muassa Yhdysvaltain Keski-Lännen viljantuotantoalueilla pohjavesialtaiden ehtyessä.
On huomattava, että viljelysmaan maailmanlaajuinen katoprosessi edelleenkin kiihtyy, päättyäkseen erityisesti ihmislajille kohtalokkaisiin seurauksiin. Kyse on myös globaalin, olemassa olevan ravinnoksi muunnettavan resurssin allokoinnin muutoksista. Esimerkiksi käy asevarusteluun muutama vuosi sitten käytetyn 2100 miljardin dollarimäärän kasvu muutamassa vuodessa 3000 miljardiin dollariin. Aseet suoralla analogialla ajateltuna ovat tärkeämpiä kuin ravinnontuotanto. Numerot sen osoittavat kiistatta.
YK:n uusimien lukujen mukaan maailman väestöstä jo enemmän kuin 10% kärsii jatkuvasta aliravitsemuksesta. Nopea hyppäys nykyiselle, lähes yhden miljardin ihmismäärälle vuoden 2020 luvusta, 811 miljoonasta, johtuu YK:n mukaan pääosin koronaepidemiasta ja Ukrainan sodasta. Luvut kasvat dramaattisesti useisiin miljardeihin, jos katsotaan ravinnontuotannon niukkuuden muita vaikutuksia. Onkin yhä useammin nähtävissä kalliin ravinnon aiheuttamia välillisiä sairauksia ja kuolemia isoissa kymmenien miljoonien suurkaupungeissa. Päivittäin näemme hallitsemattomia ruokamellakoita ympäri maailmaa. Olemattomat tulot eivät yksinkertaisesti riitä ruokaan, saati sitten mihinkään muuhun. Seuraukset ovat globaaleja ja koskettavat kaikkia, muun muassa uusien kansainvaellusten muodossa. Afrikassa, jossa parhaillaan on tapahtumassa väestöräjähdys, aliravitsemuksesta kärsii 22% ihmisistä.
Mikäli joku vielä ihmettelee kantaani vastustaa ruokamatkailua niin, että ruoka olisi syy matkustaa nauttimaan ruokaa eri syistä ja vaihtelun vuoksi lomaillen, ihmettelen niitä jotka ihmettelevät. Pidän heitä tyhminä ja osittain tietämättöminä. Minulle ruokamatkailun kritiikki on myös moraalista ja eettistä. Se myös kertoo ympäristön tuhoutumisen kontekstissa ihmislajin sietämättömän pinnallisesta elämästä tällä planeetalla. Edelleen. Tiedosta huolimatta.
P. S. Pidän myös ruokaohjelmia, kokkisotia ja sen sellaisia arveluttavina. Ovat ainakin järkyttävän kiusallisia ja joidenkin ylemmyydestä kertovia aliravitsemuksesta kärsiville. Kieltäisin, jos kykenisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti