ETÄTYÖ

Työllisiä oli vuoden 2020 helmikuussa 2 524 000. Tästä joukosta karkeasti 1,5 miljoonaa suomalaista ei voi siirtyä etätöihin, oli korona tai ei.

Siis noin miljoonalla työllisellä olisi teoreettinen mahdollisuus etätyöhön. Vuonna 2017 yksi viidestä tästä miljoonasta teki etätöitä ainakin yhden päivän viikossa. Vuonna 2020 luku on noussut kahteen viidestä.

Eli, noin 100.000 suomalaista tekee etätöitä, yhden vuorokauden, tai enemmän viikossa. Kokoaikasta etätyötä tekee harvempi.

Tuosta joukosta, joka toki kasvaa, pitäisi löytää maallemuuttajat. Tehtävä on vaikea, sillä kaikesta huolimatta etätyön tekijöistä suurin osa on tyytyväisiä nykyiseen asuinpaikkaansa. On omahyväistä kissanhännän nostamista ajatella muuta.

Tehdään pieni harjoitus. Oletus: 25.000 suomalaista tekee juuri nyt kokoaikaista etätyötä. Heistä 20.000 on tyytyväisiä nykyiseen kotiinsa ja asuinpaikkaansa. He eivät edes kuvittele haluavansa muuttaa kodistaan. Ja sitten on jo osa, joka tekee jo nyt maaseudulla etätyötä. Tuossa naapurissa on yksi. Tehnyt jo 15 vuotta.

 Jäljelle jää noin 5000 potentiaalista etätyöläistä. Tästä joukosta 3000 muuttaa maaseudulle, kuitenkin lähinnä pääkaupunkiseudun ja isojen kaupunkien kehyskuntiin ja ympäristökuntiin halvempien asuntojen ja maaseutumaisen elinympäristön vuoksi. Muulle Suomelle se tekee noin 2000 etiäistä. Jyvitettynä tasan, se tekee noin 7 etätyöläistä per kunta. 

Ja tasan tarkaan ei jako mene kuntien kesken tasan. Lähipalvelut, liikenneyhteydet, lukio, veroäyrin suuruus, laadukkaat lähisote-palvelut ratkaisevat, mutta nykyisin lisäksi yhä enemmän kunnan ympäristöllinen tila.

Muistettava on myös ihmisen sosiaalinen viitekehys. Ihminen kaipaa luonnostaan konkreettista yhdessäoloa työyhteisössä. Ihminen on laumaeläin. Tästä johtuu, että etätyössä ollaan mielellään vain maksimissaan muutamia työpäiviä viikossa ja sitten myös satunnaisesti matkustelun yhteydessä.

Maaseudun pelastajaksi etätyöstä toistaiseksi ei vielä ole. Väärän hevosen veikkaaminen saattaa käydä kalliiksi. Ja on jo monessa kunnassa käynytkin muun muassa velkaisten valokuituhankkeiden myötä.