sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

KAKSI VANHUSTA

Tänään minä katson
       yli järven
kylälle jossa muutamat kulkevat
      pulisevat soidimella nadaa
      suut suljettuina
      silmät paidannappien alla
Käsiruutuni läpi
näen kauas
       pitemmälle kuin korkealta vuorelta
       siltä jolta sinä tapasit katsella
              itseäsi

Ei nouse pärske veden selän
yli järven näköni taivaisiin
ei yli samponi lyö
sähköä sammuta kyynel veden
ei surumieleni sumua silmiini tuo
Näen valon


Sokea kahvila
ja vielä sokeampi ravintola
       syövät itseään
       odottavat vain
              lisää itseään
Jotain on etelästä luvattu
jotain mikä pitää myöhemmin
       antaa ylen
Siinä tämä kaikki ympärillä
       tabernaakkelin leikkikentän
Tyhjä on
lapseton
Kirkontorni harhailee
       kaiken yllä
       katsettani hakkuille pakenee

Pankki on auki
yleensä kiinni
Näen sen olevan kylällä
vaikka onkin lähtenyt pois
       masturboi nettissä
       puolisot tyyni kaikki auki
Pankki pelkää
       joutsenet lentävät pelon syksyyn
Tänään logo oli laitevika
ja virus

Isoimmassa tiilitalossa
       siinä joka näkyy huonosti
       rinteessä antaakseen järvelle
on toivoa heitetty
Muutamat saavat mennä
       menemättä rantaa pitemmälle
       jos sitten myöhemmin
       kutsutaan taloon
muutamat saavat soppaa tykillä
Neuvonpito sitten koskee kaikkia
       muistuttaa eräs Martti
       asia arpa ja puhe
       ei muu ei teot
Sinä rakkaani
       Sinä tietenkin tulet etäämmälle
       lähelleni
lähetän tuulet ja veneen

Koulu nauraa puiden takana
       niiden muutamien
       mitä kylä vielä omistaa
Näinkin kaukaa sinne näen
ummistan vain silmäni
Tuhat muutakin silmää
koulun näkevät
muutamat tujoittavat takaisin
läpi sähköisten ruutujen
       ja se on tietenkin outoa
Opettajakin nauraa

En minä sinulle selkääni käännä
järvi
Pakko mikä ei pakko
Kysyn kuitenkin
miten sinä rannan petäjä voit
mihin asti sinä näet
taaksepäin tiellä huomisen
ees sahuri taivaan kunnallinen

Kuulen tuulesi
       komppaan
       miksaa mieleni rokkenrollin
       henkeen elämään yhdyn
Kaksi vanhusta tanssii
vaan ei kerran viimeisen
Iltaravintolan sokean
odotan ihmetekoa älyn optiikan
Vanhukset tanssii
       aamuun loppuun elämän
       pilkkuun viilaajan yhteiskunnallisen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti