torstai 15. marraskuuta 2018

LIIKUTUIN

Saatuani aamulla kaksi puhelinsoittoa, liikutuin niin kovasti, että piti tarttua kynään. Ikään kuin se auttaisi takaisin tasaisuuteen. Vaan ei minua. Olen tunnetusti itseänikin kiihkeämpi, kun jostain syystä innostun.

Ensiksi soitti savitaipalelainen maanviljelijä, julkikeskustalainen. Monta kertaa olimme vääntäneet täysin vastakkaisin kannoin metsäpolitiikkaa ja vähemmän vastakkaisin vesiensuojelusta. Hänen tinkimättömän ajatuksensa saattoi tiivistää ajatukseen, että Suomen metsissä kaikki on hyvin ja hakattavaa mottimäärää voidaa lisätä reilusti. Aukkohakkuut vähentävät tehokkaasti lintujen aiheuttamaa melusaastetta. Ja että uudelleen alkavat massiiviset metsien lannoitukset ovat ookoo niin kauan kuin vene järven vesimöhnässä liikkuu ja että soidenkuivatukset ovat ihan jees. Selviää kuivin jaloin. Ja hän ei sitä päivää ole näkemässä. Kun ei liiku. ---Tiedän.

Tänään mies soitti. Ja sanoi "rosessin jälkeen tulleensa yyuskoon", ympäristöuskoon sillee oikeesti. Niitti oli ollut tämän päiväinen kirjoitus paikallisessa aviisissa, jossa Savitaipaleen lukion lehtori, FM, Anne Hömppi-Keränen kirjoittaa sisäistetyn kolumnin ihmisen tämän hetken suhteesta luontoon.

Mies sanoi minun olleen oikeassa sen 10 vuotta, jonka oli julkista toimintaani tällä saralla seurannut. Sanoin tietenkin, ei niin hiljaiseksi hissukaksi suhteessani elonkehään profiloituneena, että älähän nyt. Voin paikoin olla ollutkin oikeassa, mutta se ei ole mikään pointti. Pointti on kollektiivinen, lajille ominainen idiotismi, joka tuottaa tulevaisuutemme suhteen täysin vääriä päätöksiä. Kausaalisuuden seuraukset ovat jääneet tekojen jälkeiseen aikaan.



Ja eipä aikaakaan, kun eräs kaverini, antiantianti-luonnonsuojelijana tuntemani nomadi soitti ja sanoi, että voisinko julkisesti ottaa kantaa astianpesukoneiden pesuaineiden tablettien mikromuoviropleemaan. Nehän heitetään koneeseen "karvoineen". Okei, tässä sanon, otan kantaa, että hyvin hyvin tyhmää sekin. Siis muovin tietoinen lisääminen pesuveteen. Pientä, mutta ...lopun alku kuitenkin. Käytiin sitten ihan hyvä keskustelukin päälle. Sellainen, minkä "olemattomilta kiireiltämme" ehdimme.

Nojuu, alkaa olla idullaan kaverillanikin jotain. Erittäin älykkäänä, mutta ei viisaana, ilmeisesti on alkanut huomaamaan, että maa-planeetta alkaa olla saattohoidossa. Ja esitti jopa ihmetyksen. Hyvä.

ST1 omistaja, miljadööri kuulemma, Mika Anttonenkin oli eilisessä haastattelussa huolissaan tästä planeetasta. Allekirjoitin huolet ja epäilynkin. Olemme Anttosen mukaan myöhässä. Silti aikoo istuttaa 16.000 taimea Saharaan malliksi. Syömään hiiltä. Vai polttopuuksi.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/264573-st1-miljardoori-lyttaa-sahkoautot-paastorajoitukset-ja-biopolttoaineet-ilmastotoimina

Eli omia aneita itseltä ostelemme. Minäkin. Saatanan kiertotaloutta. Henkkohtaista kierrätystä ja terapiaa. Mutta ääriuskovaisen naapurini lähes kuolematonta angosaksista lausahdusta lainatakseni; nocandooo. Enää.
Onko näin?




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti