perjantai 19. lokakuuta 2018

HYVÄ PAIMEN. SANA VIIKONVAIHTEEKSI.

Kaksi überlakimuutosta on tulossa J. Sipilän hallitukselta. Ensimmäinen on kiireelliseen lainsäätämisjärjestykseen äänestetty tiedustelulaki. Toinen on laki viranomaisen oikeudesta päästä tutkimaan kansalaisen tilitietoja. Ymmärrän molempien lakien perusteluita, sillä ne ovat täysin välttämättömiä yhteiskunnan jakaantuessa pieneen kansanosaan ja suureen kansanosaan. Segretaatiolait.
Tiedustelulakien kiireellistä voimaansaattamista on perusteltu terroristiuhkien torjunnalla, yleiseurooppalaisella käytännöllä, vastavuoroisella tietojenvaihdolla, mutta myös rikostorjunnan apuvälineenä.

Suomi on, lakiesityksen mukaan, saamassa läntisten valtioiden syvimmälle yksittäisten kansalaisten yksityisyyteen käyvän lainsäädännön. Kynnykseksi on tulossa muodollinen tietosuojavaltuutettu, jonka tehtävänä on, ennen käytäntöjen selkiintymistä, ottaa kantaa joidenkin viranomaisen toimien sisältöön harmaalla vyöhykkeellä. Mielivallan mahdollisuus on kuitenkin ilmeinen ja ylilyönnit on helppo perustella. Oli epäily.

Luettuani lakiesityksen huomaan, että  kuka tahansa kansalainen pystyy havaitsemaan, että käytännössä laki tulee mahdollistamaan kenen tahansa ihmisen jatkuvan seurannan maan rajojen sisällä, ympäri vuorokauden, teletietoja seuraamalla, puhelinkuuntelulla, sähköpostien ja viestien ajantasaisella avaamisella, jopa etäkuuntelulla. Erityisen tehokkaaksi seurannan tekee se, ettei tuomioistuimen päätöksiä aina tarvita ja seurantaan riittää vahva epäily. Viranomaisen on siis oltava uskossaan vahva. Uskoon kuuluu aina epäily ja juuri epäilyn valtava big data tekee lain sallimasta tiedustelutoiminnasta koko yhteiskunnan läpäisemän.

Toinen on viime päivinä esillä ollut lainsäädännön muutos, joka mahdollistaa, uskallan väittää, lähes pidikkeettömän pääsyn kansalaisen tilitietoihin monille eri hallinnonhaarojen viranomaisille.

Tässä yksi pääkirjoitus kela-vakoilusta:

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005868531.html

Kun sanon, että ymmärän J. Sipilän markkinafundalistista minarkistihallitusta, niin ymmärrän, että nämä lait ovat täysin tarpeellisia vähemmistön hallinnan näkökulmasta. "Ihmisroskia ja P. Orpon "kyvyttömiä" on seurattava tehokkaasti. Mielenkiintoista on, puuttumatta historiallisiin kansalaisen perusoikeuksiin, tai ehkä juuri siksi, että kumpaakaan lakiesitystä ei selkeästi löydy hallitusohjelmasta. Tai ei löydy ollenkaan. Tilaisuus on tehnyt hallituksesta varkaan.

Voimaantultuaan molemmat lait ovat tärkeimmät J. Sipilän hallituksen säätämät lait. Tätä eivät edes huomanneet sosialidemokraatit, eikä monet muutkaan. Muilla tarkoitan pääosaa kansalaisista.

Nyt on pullon henki päästetty irti. Kansalaisiin kohdistuvaa tiedustelua pääsee niin moni viranomainen säätämään ja katsomaan, että henki riistäytyy. On jo riistäytynyt. Mielivallalle annetaan legitimiteetti.

Ymmärrän hallitusta myös siksi, että se tietää saaneensa vaaleissa mandaatin kansalta tehdä melkein mitä tahansa lainsäädäntöä, joka myydään kansan ja maan etuna. Äänestäjiä en ymmärrä.
Hallitusta ymmärrän, mutta en hyväksy. Tosin silläkään ei ole mitään merkitystä, paitsi että omakin seurantani tulee tiukentumaan.

Ne meistä, jotka nämä lait hyväksyvät, tai ovat välinpitämättömiä, uskovat kuuluvansa etuoikeutettuun vähemmistöön. Siinä on upea illuusio. Tekijästä ei ole epäselvyyttä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti