keskiviikko 31. lokakuuta 2018

VÄHÄVÄKINEN VÄKI VÄHENEE, STRATEGIAN MUKAISESTI, SYDÄMELLÄ, SOVUSSA, SISULLA.

Viidentoista vuoden jälkiviisaudella, sen ajan olen katsellut tarkemmin maaseudun tyhjenemistä, voin kirjoittaa, että aluepolitiikan tappaminen on ollut suurin väestöllinen ohjauskeino. Miten olemme vastanneet maaseudulla valtiovallalle? Savitaipaleella?

Savitaipale on hyvä esimerkki Etelä-Suomessa. Lähellä, mutta kaukana. Ei kuitenkaan tutkimukselle mikään laboratorio. Muuttujia ei ole muuteltu. Rohkeus ja innovatiivisuus ovat puuttuneet. Vaihtoehtoja ei ole voitu tarkastella. Rohkea dynaamisuus on joutunut keskustalaisuuden enemmistövallan kitaan. Tai oikeastaan uudistumista ei ole ollutkaan. Ei Keskustalla, eikä ilman. Verenperinnön keskustalaisuutta en syytä, mutta alkiolaisuuttakaan en löydä. Poliittiselle perinnölle ei ole perintöveroa. Sen me maksamme kaikki.

Meno on ollut kohtalonomaista näivettymistä. Fatalismin aamunkajon pienet säteet peittyvät ja ovat peittyneet tulevaisuuden näkymättömyyteen.

Olkkolan Hovi ( nyt Olkkolan Kartano ). Moni tietää, harva käy. Joku kävisi, ainakin kerran, jos olisi ajoittain auki. Kunta omistaa ja pissii nilkoilleen.

Nyt taas uudelleen, kerran kymmeneen vuoteen, pohditaan tehdäänkö varakkaiden jahdeille järjetön kumikanava Saimaalta Kuolimolle kirkonkylän miljoonasatamaan? Pääsevät sitten satunnaiset veneilijät tuomaan elinvoimaa kuntaan ostamalla kopan savitaipalemerkitsemätöntä olutta ja syömällä lounaan kylän keskustan ainoassa ravintolassa.  Savitaipalelaista synenergiaa?

Ja tehdäänkö savitaipalelainen tuotemerkki savitaipalelaisille tuotteille? Mille tuotteille? Kirpparin villasukille? Luonnonsuojelualueelta kaadetuille puille? Vai viimeisille savitaipalelaisille?

Rainaa:
https://youtu.be/U3dWJo2Jl04

Minä väitän, että moinen 70-luvun ajattelu vie elinvoimaa. Entisistäkin vähistä. Eivät ihmiset ole tyhmiä tässä Etelä-Karjalan kalleimman veroäyrin kunnassa. Näkevät miten seurakuntalaiset hakkaavat keskustaajamaa ympäröivät metsät. Jopa tärkeimmällä virkistys- ja retkeilyalueella, joka on joskus merkitty luonnonsuojelualueeksi. Hakkaavat kunnankin suostumuksella. Näkevät suunnitelmat, edelleen saastuvalla Kuolimolla venemetelin lisäämisestä. Näkevät itse itseään ruokkivan kierteen.




Ei Savitaipale ole parempi kunta kuin naapurikunnatkaan. Etenkin, kun elinvoimaisuuden keskeinen tekijä, luonto on menossa itse altaan. Tosin sitä ei ole edes juhlapuheissa elinvoimatekijäksi ymmärretty. Nuorille potentiaalisille muuttajille puhdas, mahdollisimman alkuperäinen luonto olisi keskeinen vetovoimatekijä. Tätä ei ole ymmärretty.

Ne näkevät jotka kuntaan pääsevät. Julkinen liikenne alkaa olla lopussa. Kunnassa asumiseen tarvitaan auto, tai kaksi. Monelle kallis valokaapeli ei fyysisiä liikenneyhteyksiä korvaa. Työllisten lisäksi sote tulee siirtämään vanhusväestönkin muun suvun myötä kasvukeskuksiin. Kuten pääosan päätöksenteostakin. Siitä kuuluisasta kunnallisesta itsehallinnosta. Maatalouden loppuminen kannattamattomana vie perinteisen agraarikantaväestönkin muualle. Sitten kun metsät on hakattu.

Mutta yhtä kaikki, juuret joitakin varakkaampia kunnassa toistaiseksi pitää. Syrjäisessä, kalliissa kunnassa asuminen vaatii varallisuutta. Mutta juuretkin katoavat kuin puupelloilla, joilla ne revitään irti maastaan ja poltetaan. Ihmiset juurineen pääsevät muuttamaan vielä. Onneksi.

Väki edelleen kunnasta katoaa. Kiihtyvästi. Kunta pyrkii lisäämään elinvoimaa, estämään poismuuttoa ja jopa mahdollisesti lisäämään joidenkin ihmisten muuttoa kuntaan. Tietenkin. Keinot ovat vain hartaita toivomuksia. Toivotaan että kuntaan tulisi yrityksiä ja jotain. On toivottu jo vuosikymmeniä. Toivottu varakkaita veronmaksajia peruskorjaamattomiin, rappeutuviin kunnan vuokra-asuntoihin yli 10 euron per neliö vuokrilla? Kuvitteellisiin isoihin yrityksiin? Omia taloja syrjäiselle maaseudulle ei voi rakentaa. Se olisi monelle taloudellinen itsemurha. Eikä niitä leivän antavia työpaikkojakaan ole syntynyt, jotka sitä omaa kotia edellyttäisivät.

Mitä lähihistoriassa olisi pitänyt tehdä toisin? Ei varsinaisesti mitään, mutta olisi pitänyt tehdä edes jotain. Ottaa vaikkapa kunnalle kunnianhimoinen teema, vaikkapa tyyliin "Etelä-Suomen puhtain kunta", tai jotain muuta isoa ja osoittaa päätöksenteon kautta teema todeksi. Jotkut kunnat ovat niin menestyksellä tehneet. Tai olisi edes tunnustettu tosiasiat ja lähdetty sopeutumaan näivettymiseen. Iso portti uudelleensyntyneen liikenneaseman lähellä kunnan uudestisyntymiseen ei riitä. Ihmiset äänestävät jaloillaan. Kuolimo kiittää!


https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263294-suomi-pakkautuu-etelaan-helsingissa-pian-700-000-asukasta-vakiluku-kasvaa-erityisesti

Savitaipaleen kunnan strategia:
Savitaipaleen Salaisuus
Sydämellä-Sovussa-Sisulla

Tämähän ei ole mikään strategia ja se pääsi jopa valtakunnallisiin päivälehtiin, kalliina kuoleman pusuna höynäytetylle kunnalle Kissconsulting Oy:n antamana.

Oikeaksi strategiaksi olisi sopinut, vaikkapa yksi lause: Savitaipale pyrkii profiloitumaan ympäristöllisesti eturivin edistykselliseksi kunnaksi ja siten jatkamaan olemassaoloaan itsenäisenä, elinvoimaisena kuntana seuraavan vuosisadan ajan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti