lauantai 27. joulukuuta 2014

KAKSI KIRJAA, YKSI KORRUPTIO

Teeman valitseminen joululukemiselle oli napakymppi. Vallankäytöstä, ja sen korruptioon perustuvasta järjestelmästä Venäjällä ja Yhdysvalloissa, on mitättömän vähän saatavilla kirjoitettua tekstiä, saati sitten vakavasti otettavaa tutkimustietoa. Sen sijaan korruptioteemasta voi lukea viihdekirjallisuudesta.

Venäjän poliittisen päätöksenteon kuvaamiseen luin Pavel Astahovin "Valtaajat". Pavel Astahov tunnetaan Suomessa ärhäkkäänä Venäjän Federaation lapsiasiain-valtuutettuna. Olin yllättynyt kirjaan kätketystä, melko rankasta kritiikistä niin keskushallintoa kohtaan kuin aluehallintojakin kohtaan.

"Valtaajat" kertoo raidereista, jotka näennäisen laillisesti ottavat haltuunsa yrityksiä. Toiminta perustuu korruptioon, jonka Astahov tuo esiin suorasukaisesti. Jopa niin suorasukaisesti, että olin yllättynyt. Kuuluuhan Pavel Astahov itsekin järjestelmään. On selvää, että teos on Kremlissä oikoluettu ja hyväksytty. Mikäli Astahovin vanhoja venäläisiä klassikoita matkiva kirjoitustyyli ei liikaa ärsytä, on kirja mitä suositeltavin luettavaksi.




Matthew Quirk'in "500:n lista" on viihteelliseen muotoon kätketty kunnianhimoinen teos amerikkalaisesta korruptiosta, lobbaamisjärjestelmästä ja ylipäätään poliittisesta päätöksenteosta.

Kirja kertoo juuri valmistuneen oikeustieteilijän ja entisen nuorisorikollisen ensimmäisestä vuodesta washingtonilaisen suuren lobbausyrityksen palkkalistoilla. Kirjan päähenkilölle tulee varsin nopeasti selväksi likainen varjomaailma, jossa väkivalta on hallitsevaa ja jossa mielikuvilla ja korruptiolla uskotellaan toiminnan oikeutukseen, sekä toimijoiden oman olemassaolon tärkeyteen.

Kirjan julkaisuvuonna 2012, se aiheutti pienimuotoisen kohun Yhdysvalloissa, jopa niin pitkälle, että joitakin tiukennuksia lobbaamiseen lainsäädännön kautta suunniteltiin. Hankkeet ovat edelleen kesken ja hiljalleen vesittymässä.
Suosittelen tätäkin kirjaa.



Onkin yleisesti tiedossa kaikissa suurvalloissa tapahtuva korruptio. Olen jo aiemmin lukenut kirjan, jossa tuodaan esille kiinalainen korruptio. Sen arviointi on luettavissa aiemmista teksteistäni täältä.

On idealistista uskoa korruption olevan voitettavissa missään niin kauan kuin kovien taloudellisten arvojen merkitys on suuri, eriarvoisuus lisääntymässä ja moraalisestikin hyväksyttyä, sekä demokraattiseen päätöksentekoon pääsemiseksi tarvittavan hintalapun suuruuden kasvu.








tiistai 16. joulukuuta 2014

KUKA PELASTAA VENÄJÄN

Krimin niemimaan liittäminen Venäjän Federaatioon oli taitava sotilasoperaatio. Sen jälkeen kaikki on mennyt Venäjän johdolta päin Itä-Ukrainan pihatammea. Vertaus on osuva ja tuttu. Puhumme vain omassamme karjalanpetäjästä.

Eu:n ja USA:n asettamat pakotteet, lähes puoliintunut raakaöljyn hinta ja niiden yhteisvaikutuksena romahtanut vapaasti kelluvan ruplan vaihtokurssi ovat saaneet Kremlin vaikeaan tilanteeseen. Osin päätyminen kansainvälisen yhteisön syrjimäksi, on seurausta suurvalta-aseman aiheuttamasta harhasta Kremlin ulkopolitiikassa tämän päivän globaalissa maailmassa, sekä puhtaista taktisista kömmähdyksistä strategian toteutuksessa. Lisäksi Lännen arroganttiin, Venäjän historiaa tuntemattomaan saarrostuspolitiikkaan on vastattu samanlaisella ylimielisyydellä ja voimannäytöllä.



Venäjällä on kolme realistista vaihtoehtoa palata kansainvälisen yhteisön piiriin ja samalla toteuttamaan omaa venäläistä politiikkaansa yhteisillä pelisäännöillä.
Ensimmäinen vaihtoehto on "palatsivallankumous", toinen kansannousu ja kolmas on sota.

Sotaan en vielä tässä vaiheessa usko, vaikka joskus sekin taas Eurooppaan tulee. Ainakin sitten, kun sodan kauhut kokenut sukupolvi on poissa. Luonnonlaki?
Sen sijaan en kysy; mikä pelastaa Venäjän, vaan kuka. Kuka on uusi tsaari?

Luen Venäjän lapsi-asiamiehen Pavel Astahovin kirjaa Valtaajat ja etsin vastauksia siitäkin. To pack, or not to pack.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

REBECCA JUUBAS

osa vanhasta loppui
vuosia sitten
vain Rebecca Juubas
kasvamaan päätti rikkaruohot
katkeroitumaan kasvimaan
kertomatta lupaukselleen
lapion kuokan pois heitti
yksin Rebecca Juubas
oikeutuksen vain itselleen
maahan kasvamaan asetti
menetettyään maan
taivaankin pilvet vei
on kuin jotain nuorena
edessä ranskalainen kuolema
valaiden rannalla

PEILI SIGNEERAA

Steriloitu peili arvoton seinä
taulu itsestä
fasetin mariginaalissa
oma guggenheim ilman päätöksiä
yksin ja ainoa tyhjissä saleissa
modernia mennyttä taidetta katseessa
Tätä aikaa siinä ei itse näe
vain sirpaleet yhä uudelleen särkyneet

Ei kevyitä kauniita kaaria
ei äänettömiä ihastuneita huutoja
Aamun tuntien avoimet pelot
nukkuvat silmät pussissa
muodot vankina vetovoimien

Katsovat molemmat toisiaan
ja toisesta kyyneleen voi maistaa
toisesta pyyhkiä oman hengen
läpi huuran kylmän kukan hengen
menneen rakkauden ainoan
Itkua kauas elämään se antaa
kunnes päivä peilaa
kauniimmin oman kuvan pelastaa
Vaan aurinkokaan ei anna
enää kaunista kukkaa
riidassa kanssa sateen

Illan koti vierashuone huumaa
tuoksuu ateljee maalille
inspiraation onnen ripset vinkkaa
peittää oma puna kauniin työn
kerros lisää iloa mennyttä
tuuheuttaa aamun peittää
kiinnittää siideri valheen maailmaan
aamun pelon sen peiliin jättää
suljettu huulet on illan tuskaan

Senkin hotellin toiletti on onni
ihmisen tekijä vieraalle tutulle
itsesi aamuiselle sinulle
vierashuone sille toiselle
uusille vuosikymmenille koti
Teos valmis maailmaan huutaa
hetken ennen kauppaa
Yksi kaksi kolmas myyty
ostajalle tuntemattomalle
Itselle
Tuho sen signeeraa