lauantai 31. joulukuuta 2016

REISSUSSA

Tässä ihmiselukoiden reissussa olemme jälleen tulleet lähtöpisteeseen. Olemme saapuneet alkuun. Aurinko on tullut kierretyksi. Katsoitko maisemia? Vai tuliko vain seuratuksi telkasta eksoottisia matkaohjelmia raiskatulta maa-planeetalta?

Vuodella on monia määritelmiä. Niillä ilmaistaan viimeiset desimaalit. Yhteistä niille kaikille on 365,2 vuorokautta. Se taas tähän roundtrippiin on kulunut. Älkää kysykö, tässä kohtaa, mitään vuorokauden määritelmästä.

Reissussa rähjääntyy. Jep. Siksipä jotkut arkistavat elämänsä omahyväiseen hiljaisuuden retriittiin. Nostavat itse itsensä lajimme noblesiin. He eivät noteeraa alle kilometrin maidonhakumatkoja alustallamme matkoiksi. Eivät jätä jalanjälkiä.
Osalle meistä siirryminen maa-planeetan pinnalla on nautinto, joka pahimmillaan on tullut intohimoksi. Niille joille äitimaa on antanut povestaan vapaalitteran.

Yhteistä lajillemme on onneton ymmärrys matkaamisen käsitteestä. Kierrämme kaikki aurinkokuntamme Aurinkoa, miljoonien aurinkokuntien joukossa. Ympyrää. Lähtö- ja saapumispisteessä juomme shampanjaa, syömme nakkeja ja perunasalaattia. Kroonisesti nälkäiset nuolevat tähtitaivasta.

Taivaantyhjyys nauraa. Sitten kun ihmisen aika on muuttunut pölyksi. Pölyksi, joka kiertää vuodessa Auringon. Sille on merkitystä vain universumin harmoniassa. Ihmisen aika oli. Ja meni.

perjantai 23. joulukuuta 2016

ROBOTTIPANO, AIKALISÄ IHMISKUNNALLE

Vuosia sitten kirjoitin korealaisesta miehestä, joka meni avioliittoon tyynynsä kanssa. Kirjoitus löytyy tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen pilvilinkistä. Alla linkki uutiseen korealaismiehen maikusta.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000000230221.html

Minua ei hämmästytäkään aamuinen uutinen ranskalaisnaisesta, joka elää, omien sanojensa mukaan, rauhallista elämää kultsunsa kanssa. "Kultsu" on robotti.

Minua pidetään linkolalaisena. Sitä olenkin hänen ajatustensa keskeisimmiltä osilta. Pidän suurimpana syynä Maa-planeetan ongelmiin moninkertaisesti liian suurta ihmispopulaatiota. En Linkolan tavoin kuitenkaan kannata väkivaltaa ja väkivallan lietsomista sen pienentämiseksi.

Olen naiivin lapsellisesti uskonut sopulityyppiseen evolutiiviseen kannanvaihteluun, sillä olen uskonut uusiin tappaviin kulkutauteihin, ilmastonmuutokseen, hoitamattomiin nälänhätiin, hormonisaation aiheuttamaan hedelmättömyyteen, elinkelvottomaksi raiskattuun elinympäristöön, kansainvaellusten aiheuttamiin sotiin, äärimmäisten varallisuus- ja tuloerojen aiheuttamiin sotiin, Trumpiin, vihaisiin kolkkapoikiin. Olen uskonut, että edes bakteerien muodossa elämä maa-planeetalla jatkuisi.  Mutta kyllä, nyt todellinen ratkaisu on löytynyt: robottiheila.

Nähtyäni reilu vuosi sitten käsittämättömän realistiset seksirobotit, ajattelin, nyt tulevat "pumpattavat barbarat" siirtymään sivulauseeksi evoluutiomme historiaan. Ihmisrobotit ovat jo täällä ja robottilemmikit vanhusten palvelutaloissa.

Bio-talous ja cleantec eivät näytä vetävän Suomea lentoon. Olemme nyt myös jäämässä auttamattomasti jälkeen robotiikan kehitystyöstä ja tuotteistamisesta. Tehtävää uskon meillekin riittävän. Vai ovatko ihmisenä olemisen keskeiset kysymykset suomalaiselle insinöörille robottipanojen osalta tabu? Etenkin, jos sattuu kuulumaan kristillisen etiikan elähdyttämään liikkeeseen, joka lähes rikollisesti ihmiskuntaa kohtaan, tuomitsee kaiken perhesuunnittelun. Ja on lisäksi vastuussa teollisuutemme resurssien kohdentamisesta.

Robottipuolisoiden yleistyminen kehittyneissä maissa, joissa syntyvyys ennestään on alhaalla, olisi niiden loppu. Ongelman ratkaisuksi tarvitsemme uutta innovointia ja tuotteistamista. Uutta ajattelua.

Kehittyneet ihmisrobotit ovat kalliita. Tarvitsemme lopullisen robottiratkaisun liikakansoituksesta kärsiviin köyhiin maihin. Robottilogistiikan. Entä robottipolygamia? Löytyisikö tästä Suomelle markkinarakoa? Rakkauden töitä. Länsimaihin riittävät robotti-ilotalot.

Saatte huvia "robottiajatuksestani". Okei.

Robottiseuralaisten aika on täällä jo nyt. Saatte huvinne. Kehitystyö ja massatuotanto ovat pääsemässä käyntiin. Suomi-neito sen sijaan tänään syleilee itseään ja uskoo pääsevänsä edelleen, kalevalaiseen perinteeseen luottaen, omin käsin onneen.

http://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/ranskalaisnainen-elaa-parisuhteessa-robottinsa-kanssa-emme-loukkaa-ketaan-olemme-onnellisia/6238018

Varokaa vääriä jeesuksia. Niitä on juuri näinä aikoina paljon liikkeellä. Voin päätellä tämän, sillä lahjoja annetaan varakkaiden ulkomaalaisten 2000 vuoden takaisen teon muistoksi juuri heille. Miljardeille. Vai onko kysymys hyväntahtoisesta Maa-planeetan resurssien kulutusjuhlasta taloutemme elvyttämiseksi. Ja hyväntahtoisesta tuhon jouduttamisesta.

LISÄYS 2.3.2017
Hui helkkari! Skenaarioni seksiroboteista seksibisneksessä on toteutumassa aiemmin kuin uskoinkaan:
Euroopan ensimmäinen seksinukkebordelli Barcelonassa – ovatko kehittyneet seksirobotit pian "uusi normaali"? #uutisvahti http://yle.fi/uutiset/euroopan_ensimmainen_seksinukkebordelli_barcelonassa__ovatko_kehittyneet_seksirobotit_pian_uusi_normaali/9486869


keskiviikko 21. joulukuuta 2016

KATASTROFI ON NÄHTÄVISSÄ, JOULUTÄHTI PIILOSSA.

Nuoskalumen huuhtomien havujen raikas tuoksu leviää puhtaassa ilmassa, talven pimeimpänä yönä, havumetsävyöhykkeen suomalaisella syrjäseudulla.

Jos funktionaaliseksi julistettua ilmaa nokaansa vedettyään erehtyy edes arvioimaan, saati kritisoimaan pahanlaatuisia ympäristömuutoksia, on samalla tullut tuominneeksi itsensä joulutonttujenkin halveksimaksi kylähulluksi.

Sanotaan, ettei globalisaatiolle voi mitään. Sanotaan, ettei tulekaan voida. Se on siunaus ja ainoa vaihtoehto, joka yhdistää ylisuuren ihmispopulaation ja kansakunnat utopiaan, yhdistää taloudet ja uuden TTIP-hyvinvoinnin Graalin-maljaan, nautittavaksi virtuaalisten, puhtaiden vesien äärellä. Se yhdistää planeettamme varallisuuden muutamien hallintaan antaen harvoille, joulupuurosta mantelin löytäneille idiooteille, hallinnan yli koko maailmamme. Yli olemassaolomme.

Vielä on mahdollista lentää halpalennolla muutamassa tunnissa näkemään ympäristön tuhoutumista. Tarkoituksettomasti, tai tarkoituksella. Lentää nopeasti maailmankylässä, globalisaation siivellä hyväksymään ihmetellen globaalia tuhoa. Tässä uudessa puhtaassa digiajassa.

Voi mennä katsomaan juuri nyt Kiinaan, sen pohjoisosat vallannutta tuhoisaa savusumua, joka vaikuttaa satojen miljoonien ihmisten elämään niin, että kykenevät pakenevat.

Voi mennä katsomaan erästä maailman suurinta järveä, joka ihmisen toimin on kuivattu aavikoksi. Aral-järveä ei enää ole. Uusi aavikko vaikuttaa tuntemattomalla tavalla ilmastoon erityisesti Lähi-idässä.

Voi mennä katsomaan Etelä-Amerikkaan useita Suomen kokoisia sademetsäalueita, jotka on hakattu alas punaiselle, kuumalle hiekalle.

Voi mennä katsomaan autioituvaa Yhdysvaltain Keskilännen vilja-aittaa, josta pohjavedet ovat ehtyneet.

Voi mennä kuvamaan innostuksen vallassa napa-alueille jäätiköiden sulamista niiden ryskyessä kohtalokkaassa näytelmässä mereen.

Mutta kuka menee? Harva. Sen sijaan varakkaat pakenevat poron pulkassa haistelemaan kuusen tuoksua hiljaisuuteen, vähemmän varakkaat pakenevat turvapaikanhakijoina.

Globaali, lajien elinympäristön pilaaminen jatkuu meilläkin. Emme näe sitä, emme halua nähdä. Uskomme olevamme planeettamme ympäristökatastrofilta suojassa. Riittoisassa raikkautemme kodossa. Omahyväisyydessä. Emme halua nähdä oman ympäristömme huonoja muutoksia.

Sen sijaan markkinoimme uushyvinvoinnin odotusarvolla varakkaille ympäristömatkailijoille kolkkaamme, osana samaa ympäristöämme tuhoavaa uusahneuden kellopeliä. Köyhemmät tulevat myöhemmin aitojen yli. Resuperseet kuolevat sijoilleen.

Minä halveksin "puhtaiden alueiden" päättäjiä vastuuntunnottomuudesta, kovapintaisuudesta tiedon suhteen ja tulevaisuudettomuudesta yli heidän oman elämänsä.
Nyt keskitalven synkkydessä jatkamme ihmisenä olemistamme led-joulutähtien loisteessa joulupöydissämme tuhon poissulkien, vähätellen, irrallaan aiheuttamastamme elonkehän kärsimyksestä, väärästä strategiasta. Sydämellä, sovussa ja sisulla. Tappiin asti.

En voi toivottaa hyvää joulua. Sellaista ei ole.

Jos joku nyt miettii, että pitääpä Bäcklundin vielä tässä lähteä pilaamaan joulumieltä, niin vetäköön pipon syvälle päähän ja lähteköön ulos kävelylle. Miettimään ihan vain pienesti maailman menoa. Minulle tästä joulusta huonon tekee, vaikkapa nyt tuo muutaman sadan miljoonan ihmisen tukahduttava kärsimys Pohjois-Kiinassa. Riittäkö kärsivien lukumäärä? Riittäkö teille? Sinulle? Puhtaan hengitysilman puute. Tekeekö syyntakeetonta joulumieltä? Planeetalla ei ole evankeliumia, ilosanomaa.

Asukkaat pyrkivät pois Pohjois-Kiinan saastesumusta – voimassa korkein varoitus #uutisvahti http://yle.fi/uutiset/asukkaat_pyrkivat_pois_pohjois-kiinan_saastesumusta__voimassa_korkein_varoitus/9365419

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

STRATEGIASTA

KUNTALIITON JULKAISUSTA:

"Strategialla tarkoitetaan päätöksiä ja toimintaa ohjaavaa
johdonmukaista mallia, suunnitelmaa ja tietoisesti päätettyä
toiminnan suuntaa, jonka avulla pyritään ennakoimaan
tulevaisuutta ja lisäämään kunnan mahdollisuuksia selviytyä
entistä enemmän epävarmuuksia sisältävässä
toimintaympäristössä."



Panin Länsi-Saimaan Sanomiin joululukemisiksi kunnan uudesta strategiasta jutun.
-------------------

KURAMUTKAN RATEGIASTA

"Ain pittää katsoo mitä tekköö. Se on yhen miehen kohast samalviisii ku joukonkii. Sellane on ratekia...” Näin sanoo alikersantti Antti Rokka Väinö Linnan teoksessa Tuntematon Sotilas. Virkkeen ensimmäinen lause kiteyttää Linnan viisauden.

STRATEGIAN synnyttämisessä katsotaan tekemisen painopisteet ja ajatellaan tekemisen suuntaviivat. Etsitään “hevoset ja tuhatjalkaiset”, eli vahvuudet ja painopisteet, joiden kautta mennään strategiassa määriteltyyn päämäärään, kaiken tekemisen vaikuttimeen. Lisäksi parhaimmillaan strategian on voitava kuvata resursseja. Joko kasvavia, tai alenevia. Realistisuus ja tulevaisuuden odotusarvo ovat stategian keskeinen vaatimus, mutta myös vahvuuksien ja heikkouksien huomioiminen. Omien ja muiden. Strategia voi olla “kiveenhakattu”, tai dynaaminen ja toimintaympäristön ja olosuhteiden nopean muutoksen huomioimisen salliva. Hyvä strategia ei ole pitkä, eikä monimutkainen.

TAKTIIKKA on toimintatapa ja keino strategian osapäämäärän saavuttamiseksi. Taktiikat eivät voi olla irrallaan toisistaan. Ne liittyvät toinen toisiinsa strategian toteuttamiseksi. Väärällä taktiikalla voidaan saavuttaa yksittäinen menestys, mutta kokonaisuus hävitetään. Kunnallispolitiikka on taktiikoiden luomista joita virkamieskunta toteuttaa strategian kirkastamina.

Savitaipaleen "strategiapäivitys" on lyönyt päänsä päin etelä-karjalaista petäjää. Sydämellä, Sovussa, Sisulla, on taktiikkaa. Se on hyvin yleisluontoista taktista keinovalikoimaa strategian toteuttamiseksi. Onneksi sitä ei edes kutsuta strategiaksi, vaan Savitaipaleen Salaisuudeksi. Sellaiseksi jääneekin. 

Strategiaksi oli riittänyt yksi lause, joka sisältää ihmisenä olemisen kaiken kohtalonomaisuuden tässä ajassa: Savitaipaleen kunnan kaiken tekemisen perimmäisenä tarkoituksena on säilyttää seutukunnan ympäristö luonnoltaan elinkelpoisena tuleville sukupolville tulevina vuosituhansina.

Arto Bäcklund
Savitaipale

---------------------

Lopullinen, lyhennetty versio. Harva viitsii lukea "oppikirjaa" strategian ja taktiikan eroista mielipidekirjoituksessa.




SAVITAIPALEEN RATEKIA

"Ain pittää katsoo mitä tekköö. Se on yhen miehen kohast samalviisii ku joukonkii. Sellane on ratekia...” Näin sanoo alikersantti Antti Rokka Väinö Linnan teoksessa Tuntematon Sotilas. Virkkeen ensimmäinen lause kiteyttää Linnan viisauden.

STRATEGIAN valmistelussa määritellään tahtotila. Etsitään “hevoset ja tuhatjalkaiset”, eli vahvuudet ja painopisteet, joiden kautta kiteytyy päämäärä, kaiken tekemisen vaikutin. Se mitä halutaan tulevaisuudessa olla.

TAKTIIKKA sen sijaan on toimintatapa ja keino strategian osapäämäärien saavuttamiseksi. Kunnallispolitiikka on taktiikoiden luomista joita luottamusmiehet ja virkamieskunta toteuttavat hyväksytyn strategian valon kirkastamina.

Savitaipaleen "strategiapäivitys" on lyönyt päänsä päin etelä-karjalaista petäjää. Sydämellä, Sovussa, Sisulla, on väljää taktiikkaa. Se ei ole strategia. Onneksi sitä ei edes kutsuta strategiaksi, vaan Savitaipaleen Salaisuudeksi. Sellaiseksi jääneekin. 

Strategiaksi olisi riittänyt yksi lause, joka sisältää ihmisenä olemisen kaiken kohtalonomaisuuden tässä ajassa: "Savitaipaleen kunnan kaiken tekemisen perimmäisenä tarkoituksena on säilyttää seutukunnan ympäristö luonnoltaan elinkelpoisena tuleville sukupolville tulevina vuosituhansina."

Arto Bäcklund
Savitaipale

Mikä on kunnan tavoite? Millaisena kunta halutaan nähdä tulevaisuudessa?
Erämaana? Kasvavana kaupunkina? Edelleen elinympäristöä hitaasti, mutta varmasti tuhoavana alueena? Osana jotain muuta kaupunkia, jossa alueellinen päätöksenteko on keskittynyt? Tulevaisuuden alueena, jossa elämää ihmisilläkin on mahdollisimman pitkään?

Väitän, että kunnan strategiapäivitys on ontto, virheellinen, ei strategiaa ja lähes naurettava.
Kisskonsultit höynäyttäjinä!

https://static1.squarespace.com/static/555f4173e4b0577e78903854/t/5844f989d482e9a1a5b9666f/1480915342538/Savitaipale+ihmisten+huulilla_05122016.pdf

Video asiasta:

maanantai 12. joulukuuta 2016

LÄHDIN. OLEN MATKALLA. TAAS.

Viidestäsadasta facebook-kaveristani muutamat lukevat tämän.
Kirjoitan heille nyt.

Olen miettinyt kahlitsevia ja sairastuttavia addiktioitani. Sokeri, viini, tupakka, facebook, naiset. Turhasta materiasta olen luopunut jo aiemmin, Riippuvuus oli sekin.

Piipun imemisen olen lopettanut. Lopetin mutkaisimman tien mukaan. Sokerista olen päässyt irti jo vuosia sitten. Se oli yksi pahimmista riippuvuuksistani. Sisäistettyäni, että alkoholiin uusimpien tutkimusten mukaan jokainen ihminen koukuttuu, nautittaessa päivittäin, olen pidentänyt hörpyn syklin pitkäksi. Toimii minulla.

Facebook on oma juttunsa. Olen kirjoitellut, linkittänyt ja tykännyt. Olen uskonut somen joukkovoimaan, massojen tietoisuuden lisääntymisen kautta. Uskon vieläkin, mutta en suuresti.

Olen saanut ja kutsunut facebook-kavereita monelta suunnalta. Olen halunnut nähdä "some-maailmaa" kaukalon reunojen kautta. Elämän laidoilta. Kavereita näyttää olevan monista uskontokunnista, monista poliittisista aatteista innoituksensa saavia, suvakkeja ja rasisteja, luonnosta piittaavia ja piittaamattomia. Yhteistä hienoa on ollut nähdä ihmisten ajattelevan. Monet jopa itsenäisesti.

Joku varmaankin ajatteli, että otin nokkaani, kun sain kevyttä kritiikkiä oikeinkirjoituksesta. Niin otinkin, mutta otin opastuksen nöyrästi vastaan. En vain voinut ymmärtää, että joitakin jurppii, jos taitamattomuuttani kirjoitan Facessa alvariinsa, vaikkapa johonkin sanaan yhden l-kirjaimen liikaa, teen kirjoitusvirheitä, eivätkä pilkut iskeydy kohdilleen. En vain osaa. Ja että se olisi syy, ettei halua tekstiä jakaa.  Mitä sillä Facebookissa on merkitystä? Juttu ratkaisee. Jos itse ottaisin hernettä nokkaan postauksien oikeinkirjoituksesta, vähän olisi luettavaa.

Suurin syy lähtööni Facebookista aktiivisena kirjoittajana on kuitenkin ajankäyttö. Olen huomannut tulleeni liian riippuvaiseksi postaamisesta ja lukemisestakin. Ja huomion huomaan juuri, kun olen pääsemässä eroon älypuhelinriippuvuudesta. Osaan jopa liikkua maailmalla pitempiäkin aikoja ilman tekoalyä taskussa, ihan omani kanssa.

Siirryn keskustelemaan ja varmaankin ärsyttämään, tosin vähemmän interaktiiviseen vlogi-yhteisöön.Videoklipin, tai streamin nopea heitto ei ole mahdollista, niin kuin se Facebookissa on. Saan pelivaraa. Lisäksi olen huomannut, että mitä tahansa somessa lässytämmekin, mikään tässä pyörässä ei sen vuoksi tule muuttumaan. Olemme jo kahleissa, emme enää sillassa.

Mutta "meistä" viis. Asuttamamme planeetta on hukkumassa lajimme paskaan. Älykkäinä itseään pitävät idiootit eivät tätä ymmärrä. Jos ymmärtäisivät, tekisivät jotain. 

P. S.  Näppäimistöä voin käyttää täälläkin. Jos nyt sitten on jotain sanottavaa. Tai vain paineenpurkua kirjoittamalla. 



sunnuntai 11. joulukuuta 2016

KUOLIMON PIISKA Facessa 11.12.2016

Huomenta!

Jotain ihmeellistä vääristymää tulonmuodostuksessa on.

Yleisesti puhutaan, ettei palkkatulolla tarvitsekaan tulla toimeen. Ja että siten sopivaa on maksaa vaikkapa 6 euron tuntipalkkaa. Yhteiskunta maksaa sitten tukina sen "nippanappa-osuuden". Dual salary.

Toisaalta voivotellaan nopeasti kasvavia sosiaalietuuksia. Että "me" tässä maksellaan sosiaalipummien eläminen,  ja etteihän tää oo valtion tarkoitus. Mutta silti pissitään ne lämpimät pakkasella hou... Äääääks!

Asumistukia noin 1,7 miljardia vuodessa, toimeentulotukia noin 900 miljoonaa ja jotain "nopeeta rahaa" sossun akuuttipäivystyksestä miljoonilla.

Avun saajien määrä on kovassa kasvussa. Vuokrat nousevat tuloja nopeammin ja palkka, jos sitä on, on niin pieni, ettei se riitä edes perustarpeisiin. Ja monella pienenee.

Kakun kuorutukseksi tulevat työttömyydestä johtuvat korvaukset /etuusmaksut, noin 2 miljardia.

Mutta hyvät ystävät, 
Kelan mukaan kaikkien sen maksamien avustusten ja etuuksien yhteissumma nousee yli 14 miljardin vuodessa. Potti on noussut viimeiset 6 vuotta. Kiihtyvällä vauhdilla.

Mitä tekee J. Sipilän hallitus?
Se runnoi läpi kiky-sopimuksen jolla palkkoja osin alennetaan, siis massiivisen tulonsiirron työntekijäpuolelta työnantajapuolelle - ja samalla tuli kasvattaneeksi Kelan tulonsiirtopottia.
Se leikkasi kaikkein vähäosaisimpien kansaneläkkeitä ja niiden tukiosia - ja samalla tuli kasvattaneeksi Kelan tulonsiirtopottia.
Se leikkasi koulutuksesta, "tärkeimmästä luonnonvarastamme". Suomalainen Pisa on kaatumassa. Se ei ole tehnyt mitään muun muassa nouseville asumiskustannuksille.
Se yrittää tehdä jotain kallistuville sote-menoille, mutta mallinnusten mukaan kustannukset tulevat nousemaan ( kuten kävi Ruotsissa ) ja palvelut pakenevat periferiasta samoin kuin sote-raha Suomesta seuratessaan potilasta.



Näin ei tietenkään voi jatkua pitkään. Matemaattinen mahdottomuus. Etuisuuksille ei löydy maksajia. Varsinkin, kun varakkaamman kansanosan ja yritysten verotusta on voimakkaasti alennettu.
Tästä varoitan.

Talouskasvun mantrakin alkaa olla luettu. Immateriaalista talouskasvua saattaa isoillakin prosenteilla maailmasta löytyä, mutta se vääristää muuta tuototantoa, muun muassa peruselintarviketuotantoa. Tämä näkyy Suomessakin. Maataloutta ajetaan alas.

Entä nyt?
Vaihtoehdot alkavat olla vähissä.
Lisäaikaa planeetallemme saamme vain ja ainoastaan ulottamalla  kaikkialla TASA-ARVON todelliseen lisäämiseen ja ELONKEHÄN todellisen suojelun ainoiksi tavoitteeksi ja keskiöön. Näin ei voi pitkään jatkua.

Toimeentulotuki siirtyy Kelalle – hälveneekö häpeä? http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000004999167.html?utm_source=kopioi+leikep%C3%B6yd%C3%A4lle&utm_campaign=kopioi+leikep%C3%B6yd%C3%A4lle-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi

P. S. Nyt alkaa työnantajapuolellekin mikropalkka / dual salary-systeemiin sopimaan kansalaispalkka, puhuttaessa vastikkeettomasta kansalaispalkasta. He vain hieman "sofistikoidummin" puhuvat vaikkapa negatiivisesta verosta.

P. P. S. "Kuolimon piiska"- nimen sain paikallisella ABS-taukopaikalla. Yksi ukko sanoi, että puhun ja sivallan Kuolimojärven äänellä. Sopii.  

tiistai 6. joulukuuta 2016

TÄNÄÄN 6.12.2016

TÄNÄÄN

Patriotismi istuu globalisaation maailmassa ikään kuin takalistoon haavoitettu karhu hakkuuraiskiolla. Vihaisena.

Vai onko mammutin luu, joka on paljastunut ikiroudan alta juhlapuheiden kuumentaessa viimeisillä perillä? Haaskalintujen kimppakiva, josta saavat maun, vaan eivät lihan syytäkään.

Ajattelen tänään; menemme takapuoli edellä katajaan. Missä on ihmislajin globalisaatio? Missä on ihmislajin toisiinsa liittyminen? Nyt, kun jääkaappinikin keskustelee älytelevisioni kanssa. Sovussa. Rauhassa.

En juhli 99 vuotista Suomea. Väärä vuosiluku. Jos juhlisin, en tekisi honööriä suomalaisille linnuille, ahmoille, soille, tuntureille, tälle maalle.  Ihmisiä en juhli.

Juon kupillisen teetä illalla. Nostan hunajat huulille 10.000 vuotta sitten viimeiset jääkauden jäät puroiksi sulattaneelle luonnolle. 10.000 vuotta vanhalle Suomelle, pohjoisen perälle. Sille mitä Suomesta on jäljellä. Hörppyn otan myös menetetyn alueellisen itsenäisyytemme muistolle.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

KUOLIMON METSÄILLASTA OIKAISUA

Kirjoitin Etelä-Saimaa lehden uutisoinnin vuoksi toimitukselle vastiketta. Esitän kritiikkiä lehden uutisoinnin ammattitaitoon ympäristöasioissa. Lähinnä faktojen tarkastukseen. Niitä ei ole oman arvion kohdalla tehty. Saa nähdä onko pokkaa julkaista. Nyt kun ei voi laittaa kesätoimittajan piikkin. Kävin joella tänään kuvaamassa.
Päätoimittajalle panin perustelut. Niitä ei tässä.

------------------------

Hyvää päivää!
Mikäli mahdollista lehteenne. Ikään kuin "oikaisua".
YT
Arto Bäcklund
Supanahontie 20 A3
54800 Savitaipale
--------------------------------------------------------
Jutussanne "Puhdas järvi alkaa metsästä", ( ES 16.11. ) sanotaan, suora sitaatti: "Partakoskentien ja pienen Kaihlajärven välinen metsikkö on hakattu Kuolimon kirkasta vettä suojellen. Kun ei ole ojaa, vesi ei huuhtele kiintoaineita eikä ravinteita Kaihlajärveen eikä siitä edelleen Kaihlajokea myöten Kuolimoon". 

Jutussa on useita asiavirheitä.

Aukkohakkuuta ei ole tehty Kuolimoa suojellen. Kuolimon vesi ei enää ole kirkasta. Ja on oja, Kaihlajoki, suoraan jyrkän rinteen alla avohakkuusta Kuolimoon. Lisäksi, toisin kuin jutussa sanotaan, vesi huuhtelee ilman suojavyöhykettä rinteestä ravinteet, humuksen ja mahdolliset raskasmetallit suoraan jokeen. Suojavyöhykettä rinteen jyrkkyyden ja joen läheisyyden vuoksi olisikin ollut lähes mahdoton toteuttaa, tai poikittaisaurauksia. Siis kylmästi hakattin.

Toivoisin lehdeltänne tutkivampaa journalismia, erityityisesti ympäristökysymyksissä. Vai onko lehden toimituksellinen linja olemassaolomme tärkeimmissä kysymyksissä, ympäristöasioissa, se minkä viranomaiset ja ns. asiantuntijat rätingeillään eteen lyövät. Lehden vastuu on suuri, sillä joku voi vielä lukemaansa uskoa. Ympäristöviranomaisiin usko on jo mennyt. Viittaan tässä vaikkapa Talvivaaran suuntaan.

Arto Bäcklund
Savitaipale














tiistai 15. marraskuuta 2016

MEHTÄPÄIVÄ


Postaukseni Facebookissa 15.11.2016

Kuolimon metsäpäivän 15.11. "sanoma" oli jo etukäteen eilisessä ilmaisjakelulehdessä. Tilaisuus alkaa klo 14.00

Kokolailla asiaa tuntematon jutussa kertoo; kirkasta on Kuolimon vesi nyt ja jatkossakin. Ei syytä huoleen. Näiden parin anetilaisuuden jälkeen taas saastutus jatkukoon.

Otsikossa, joka ei tässä näy, sanotaan, että pohjoisella pallonpuoliskolla vedet tummuvat. Ja se siitä.

Mitään tutkimustulosta maailmasta ei löydy, joka tämän vahvistaisi, että nyt ihan itsekseen. Sen sijaan ne altaat tummuvat, joihin ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus vaikuttaa ja joiden luontainen sietokynnys on ylittynyt. Ilmaston lämpeneminenkään suoraan ei vesiä tummenna, mikäli ravinnepäästöt ehkäistään. Tästä on esimerkkinä lauhkea vyöhykkeen kirkkaat vedet.

Tunnen suurta myötähäpeää tätä projektikoordinaattoria kohtaan.




sunnuntai 30. lokakuuta 2016

KUOLIMON VIHOLLISET

Hämmästyneenä luin juuri Pro Kuolimon kotisivuilta stooria 27.10. järjestetystä Kuolimo-illasta.
Kaikki on hyvin. Kuolimo voi äärimmäisen hyvin, eikä huoleen ole syytä. Järvi on referenssijärvi. Referenssinä ei ole kakkapökäle, vaan joku muu.

Kunta satsaa. Kunta satsaa jäteveden puhdistukseen. Kertomatta jää, että talvikuukausina ( jätevesi alle +12 astetta ) rejektiovedet kulkeutuvat lähes puhdistamattomina luontoon. Kertomatta jää, että denitrifikaatioprosessi jää muinakin aikoina vajaaksi remontinkin jälkeen. Tästä olen täällä blogissani kirjoittanut aiemminkin ( Google: Kahdesti kadonnut, Jätevettä ). Kertomatta jää valuma-alueen uudet suo-ojitukset ja vanhojen ojastojen perkaukset, sekä lisääntyneet aukkohakkuut.


Kuva keskeltä Kuolimoa Suomensalonsaaresta kesältä 2016.

Pro Kuolimon toiminta ja ulostulo tässäkin asiassa hävettää. Lukekaa heidän kotisivuiltaan juttua Kuolimo-illasta! Ympäristöliikkeen irvikuva, joka kuvitellessaan olevansa "rakentava", pussaa saastuttajia perseelle. Hyi!

Arvasin, että sellaiset rätingit illassa lyödään eteen, että ei syytä huoleen ja sama meno jatkukoon. Teoista puhumattakaan.

Monen muun tavoin aikani tässä kunnassa on käymässä vähiin. Nyt toivon vain, että poismuutto tulee kiihtymään ja sitä kautta luonto saa enemmän valtaa ja mahdollisesti antaa lisäaikaa Kuolimolle. Vastuulliset päättäjämme ja virkamiehemme eivät välitä vaikuttaviin tekoihin asti. Eivät ymmärrä puhtaan Kuolimon merkitystä. Pro Kuolimosta ( jota osin samat herrat johtavat ) puhumattakaan. Jälkipolvet tulevat antamaan tuomionsa.

Liitteenä viime kesältä Avin materiaalia. Siinäkin SUORAAN sanotaan saastumista tapahtuneen. Käsitteitä ymmärtävälle teksti kertoo enemmänkin.

https://drive.google.com/file/d/0B0WtuDaYe9iQTDlOYllXV3VFOEE/view?usp=drivesdk

Tässä toisessa kansalaisten havaintoja tältä syksyltä.

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1133232696712818&id=100000782955388

Vähintä mitä voimme tehdä, on jättää äänestämättä Kuolimon viholliset uuteen valtuustoon.

tiistai 25. lokakuuta 2016

VALTA EI VAIHDU YHDYSVALLOISSA

B. Obaman presidenttikaudet ovat päättymässä.

Helmikuussa 2009 kirjoitin lapsellisen tekstin. Tänään tein alle lisäyksen. Mitään ei muuttunut, eikä tule muuttumaan. Valta on muualla.

https://docs.google.com/document/d/1_zp-DfvIXrPwLsCmCkIlAFpE7ZV0w62elL0hGdKgxeA/edit?usp=drive_web

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

TILAISUUS

Sain kirjeen, jonka mukaan Savitaipaleen kunnantalolla järjestetään 27.10. Kuolimo-aiheinen keskustelutilaisuus. Tarkoituksena on kertoa epätietoisille kansalaisille missä Kuolimon suojelussa mennään.
Vesiensuojelusta Etelä-Karjalassa ja Savitaipaleella vastaavat virkamiehet ovat lupautuneet kuultaviksi.

En aio osallistua. Tiedän missä suojelussa juuri nyt mennään.
Ei missään.

"Vesi-illat" ovat ranta-asukkaiden todistuksia huononevasta järven tilasta ja asiantuntijoiden, sekä virkamiesten vasta-argumentointia. Inttämistä puolin ja toisin.

Toivon kuitenkin, että vuosikymmenten kokoustaminen ja julkituotu huoli alkaisi tuottaa konkreettisia tekoja saastumiskehityksen hidastamiseksi ja jopa pysäyttämiseksi. Järven ekologisen tilan palauttamiseen lähelle sadan vuoden takaista, lähes alkuperäistä tasoa, päättäjien nykyisillä asenteilla en usko. Valitettavasti.

Elinympäristön turvaaminen on TÄRKEIN päättäjien tehtävä. Muuten käy niin, ettei ole mistä päättää. Mitä teemme koululaitoksella, sosiaali- ja terveyspalveluilla yms., jos tuhoamme olemassaolomme edellytyksiä? Näin on paljon jo maailmalla tehty.

Kuolimo voidaan pääosin pelastaa. Päivä päivältä kalliimmin. Keinoja on monia. Täyssuojelu, puhdistamo jokaisen ojan suulle, tai mitä tahansa. Tai sitten tukkia kaikki päästöt muilla keinoin. Haluan vain sanoa, että kyse on tahdosta.

Rovastinoja on noussut keskiöön. Se on kuitenkin vain yksi saastuttava tie. Aiemmissa kirjoituksissa olen maininnut muita. Jostain on aloitettava.

Häpeän, että Savitaipaleen kunnan, siis minunkin, jätevedenpuhdistamon rejektiovedet valuvat luonnonsuojelualueelle, Rajalamminsuolle ja siitä Rajalampien kautta Kuolimoon. Siis kylmän viileästi LUONNONSUOJELUALUEELLE. Ei voi olla totta! Totta se on.

perjantai 30. syyskuuta 2016

PRO KUOLIMOSTA

Pro Kuolimo  ry:n puheenjohtaja Hannu Jokinen soitti. Kertoi, että monessa kuppi- hiippakunnassa istuu. Kokouksia riittää. Ja että taas kerran aletaan tutkimaan. Nyt veneen kanssa lähinnä valuma-alueita. Ja sitten taas kokoustetaan. Ja sitten taas ... Ei paha.

Yhdistyksen, perustettu 2012, säännöissä kerrotaan Pro Kuolimon toiminnan tarkoituksena olevan järvivesien suojelu, muu luonnonsuojelu ja maisemanhoito Kuolimo-nimisellä järvellä ja sen valuma-alueilla.

Olen yhdistyksen perustajajäsen. En muista varmuudella oliko tuo maisemanhoito alkuperäisissä, hyväksytyissä säännöissä ja onko ylipäätään sääntöjä muutettu, mutta se on suht' merkityksetöntä. En pane pahakseni, vaikka Pro Kuolimo järjestää jättipalsamin hävitystalkoita.

En ole vuosiin ollut yhdistyksen jäsen. Erosin vähin äänin ja ilman dramatiikkaa jokunen vuosi sitten. Syynä oli kotisivujen keskustelupalstan poistaminen. Siellä oli runsaasti mielenkiintoista ja erinomaisen asiallista keskustelua. Alan professoritasoon asti. Syyksi sanottiin, että keskustelu "likaisesta ja likaantuvasta" Kuolimosta pilaa kunnan julkikuvaa. Ei myöskään ymmärretty, että keskustelupalstalla kirjoittajat edustavat tietenkin vain omia näkemyksiään, ei Pro Kuolimon. Ajattelussa oli palattu 30-luvun totalitarismin suuntukkimishenkeen. Sitä en voinut hyväksyä.

Nyt, sivusta seuranneena, olen tullut käsitykseen, että Pro Kuolimon toiminnallinen strategia on osin väärä. Se painottuu liiaksi muiden, lähinnä virkamiesten ohjastamiin hankkeisiin ja loputtomiin palavereihin, joissa lyödään sellaiset rätingit eteen, että turha pullikoida. Hyvä mikä hyvä sotkemisen määrään nähden. 

On integroiduttu saastuttavaan ja saastutuksen hyväksyvään yhteiskuntarakenteeseen. Pelataan vallan ehdoilla. Ja ohjeilla. Hyväksyvään sanon siksi, että Kuolimonkaan osalta mitään MERKITYKSELLISTÄ JA VAIKUTTAVAA, ei ole tehty. Jos on, se julkisesti kerrottakoon!
Sekä toiminnassa roolin ottamiseen yhä enemmän tekijänä. Tekijänä, joissa selkeästi tehtävät ja niiden toteutus lajillemme äärimmäisen tärkeässä hankkeessa kuuluu julkiselle vallalle.

Suomeen mahtuu runsaasti järvikohtaisia suojeluyhdistyksiä, eikä juuri yksikään ole pystynyt saastumiskehitystä pysäyttämään. Lähin esimerkki lienee Pro Kivijärvi. Kaikki kunnia kuitenkin kaikille vesiensuojeluyhdistyksille ja ihmisille, jotka vapaaehtoistyötä niissä tekevät.

Miten näen Pro Kuolimon tehtävät?
Kun kerran tuossa aiemmin esitin kritiikkiä "suuntautumisesta".

Yhdistyksen tehtävä tulisi olla yksinkertaisuudessaan vain kaksijakoinen.

Ensiksikin, sen tulisi olla "itkevän" Kuolimon ääni. Tulisi kertoa jatkuvasti järven tilasta monipuolisesti faktoin julkisuuteen, verkostoitua,  osoittaa ja dokumentoida kipukohdat, iskeä somessa ja mediassa kiinni jokaiseen Kuolimoa satuttavaan tekoon ja osoittaa syyllisiä.  Ja antaa moraalinen tuomio. Hehän lajimme olemassaolon näkökulmasta osaltaan ovat yhteisön vihollisia.

Missä on jatkuva, viranomaisten ja omiin vesinäytteisiin perustuva julkinen raportointi ja tiedottaminen järven veden laadusta? Sitä ei ole. Mistä siis puhumme? Jättipalsamista?

Toiseksi,
Pro Kuolimon tulisi jatkuvasti vaikuttaa lainsäätäjiin, virkamiehiin ja luottamusmiehiin. Uusi digitaalinen ympäristö antaa siihen valmiudet ja mahdollisuudet. Olen aiemmissa kirjoituksissani blogissani kertonut riittävän järeistä toimista ainutlaatuisen järven ja sen nieriän ja muukin alkuperäisyyden saavuttamiseksi takaisin. Järeät toimet ovat täysennallistamisia soiden osalta valuma-alueella, sekä tiukkaa suojelullista lainsäädäntöä järven ja sen valuma-alueiden osalta.



Arvostan kuitenkin kaikkea työtä ja penninkin ajatuksia järviluontomme pelastamiseksi jälkipolville. He tulevat olemaan meitä viisaampia.  Koskee myös sanomani Pro Kuolimoa. Parempi kuin ei mitään. Jokisen Hannunkin kanssa ollaan kavereita.

perjantai 23. syyskuuta 2016

KAIKKI HYVIN?

Tänään sain Ympäristöministeriöstä postia FYI-viestilleni. Kirje alla.

TUNNISTETTU ONGELMA ja HUOLI ( sama mikä on kunnalla ) ei nyt vain alkuunkaan riitä. Vuosikymmenten huoli ei puhdista. Kuin ehkä vain murehtijan sielun.

Kuolimon tapauksessa kirjeessä mainitut toimet EIVÄT EDES PYSÄYTÄ järven ekologisen tilan huononemista. Huomattavasti järeämpiä toimia tarvitaan, mm. täsmätäyssuojelua, metsienhoidon erityisaluetoimenpideohjelmaa ja suo-ojitusten ennallistamista, sekä ravinnepäästöjen poistamista.

Olen jo vuosikymmenen kritisoinut laadultaan "erinomaisen järven" käsitettä. Suurien järvialtaiden tummuessa ja rehevöityessä referenssijärvetkin tummuvat. Käsite on hyvin suhteellinen ja "virkamiessalliva". Helppo ja valheellinen argumentin perustelu. YouTube kanavani klipistä voi katsoa mitä limnologi sanoi jo 2010.

Olin viime keskiviikkona venemiehenä eräälle vanhemmalle herrasmiehelle hänen verkkojen nostossaan. "Erinomainen" Kuolimo oli rumasti limoittanut verkot. Hyvin rumasti.
Itse en omista verkkoja, enkä harrasta verkkokalastusta.

Mikäli nykyisillä huolilla ja toimenpiteillä mennään, KUOLIMO ON TUHON OMA. Meneekö siihen 50, vai sata vuotta, on epäoleellista. Samalla menee seutukunnan AINOA, todellinen vetovoimatekijä. Missä on vastuumme jälkipolville, nieriälle ja muullekin luonnolle?

Jatkan taisteluani, ilmeisesti tuulimyllyjen kanssa ja niitä vastaan. Paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Hyvää kirjeessä on ohjeistus avustusten hakemisesta ( rahaa hankkeisiin olisi saatavilla ) ja aikataulusta, sekä sen viimeinen kappale. Se on muuta kuin kaikkein tyypillisintä "kaikki-on-hyvin" virkamiesjargonia.

Ympäristöministeriön kirje:

Hei,

Kiitos yhteydenotosta ympäristöministeriöön. Huoli Kuolimojärven tilasta on yhteinen. Olemme tunnistaneet edellisessä valtakunnallisessa vesien tila-arvioinnissa riskin, että Kuolimojärven erinomainen ekologinen tila voi heikentyä jaksolla 2016 - 2021.

Erityinen huoli kohdistuu äärimmäisen uhanalaiseen nieriään, jonka todennäköisesti ainoat lisääntymisalueet ovat Saimaan länsiosien lisäksi Kuolimolla.

Kuolimojärvi edustaa myös kansainvälisestikin harvinaista luontodirektiivin I-liitteen luontotyyppiä ”hiekkamaiden niukkamineraaliset ja niukkaravinteiset vedet”, jonka tila on myös vaarassa heikentyä.

Toimenpiteisiin on ryhdytty. Kuolimo on mukana Lappeenrannan seudun ympäristötoimen hallinnoimassa kolmivuotisessa PISARA –hankkeessa, jonka kustannukset ovat noin 530.000 €. Hankkeessa on mukana myös neljä muuta seudun vesistöä. Kuolimolla hanke keskittyy juuri metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin. Hankkeesta löytyy lisätietoa: http://www.piensaimaa.fi/pisara. Myös Savitaipaleen kunnan keskustaajaman 2 400 asukkaan jätevedenpuhdistamon lupa on uusittu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä tänä kesänä. Tämän johdosta puhdistamon toiminta tulee selvästi parantumaan nykyisestä. Myös Pro Kuolimo ry tekee ansiokasta vesiensuojelutyötä alueella mm. viime vuonna valmistui laaja Länsi-Saimaan vesistötutkimushanke.

Toimenpiteitä tarvitaan varmasti vielä lisää. On selvää, että nykyiset toimenpiteet eivät ratkaise kaikkia haasteita Kuolimojärven kohdalla. ELY-keskuksista on mahdollista hakea harkinnanvaraisia avustuksia  myös Kuolimojärven tilan parantamiseksi tehtäville toimenpiteille. Avustukset voivat kattaa 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Seuraava haku on suunniteltu avautuvan 16.10. Asiasta saa lisätietoa ympäristöministeriön verkkosivuilta lokakuussa.

Ystävällisin terveisin,

Antton Keto
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto
Puhelin +358-295250148/+358-504319289

torstai 22. syyskuuta 2016

NUORET

En ole aiemmin saanut palautetta ajatuksistani nuorilta. Nyt on tullut ja paljon.

Ajatukseni siitä, että Kuolimon pelastamiseksi ei tehdä mitään, merkittävästi vaikuttavaa, on ollut keskiössä. Nuorillamme on huoli huonon kehityksen  jatkumisesta. Heillä on huoli seutukunnan tulevaisuudesta.

Tietenkin minusta tuntuu hyvältä palautteessanne se, että ongelman hyssyttely ja imagosyistä vaikeneminen Savitaipaleella koetaan vääräksi politiikaksi. Niin minäkin koen. Tuntuu myös hyvältä, että palautteessanne nostatte Kuolimon pelastamisen luottamusmiesten ykköstehtäväksi. Niin minäkin teen.

Olette, toistakymmentä teistä, tarjoutuneet "hommiin". Kiitos!
Tässä ei ole tarkoitus lähteä toistaiseksi organisoitumaan. Mieluummin verkostoidumme, jaamme ja keskustelemme. Toimimme yhdessä ja kukin tahoillamme uudessa, nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä. Se on osoittanut globaalisti voimansa.

En missään tapauksessa halua lähteä rakentamaan uutta "tapaus-Koijärveä", niin kuin joku palautteessaan ehdotteli. Sen sijaan asiallisella argumentoinnilla ja tosiasioilla osoitamme tiettyjä ihmisiä ja tahoja lajillemme vaarallisiksi ja yhteisöjemme tulevaisuuden vihollisiksi. Esimerkkejä päätöksistä, toteutuneesta ja katastrofaalisista seurauksista EI OLE VAIKEAA OSOITTAA. Tässä olemme aina vahvoilla! Muutos on saatava. Nopeasti!

maanantai 19. syyskuuta 2016

VIRANOMAISPOSTIA

Tänään sain Kouvolan Ely-keskuksesta postia. Aiemmin tullut jo muilta viranomaisilta.

Tässä Visa Niittyniemi lähettäjä, kopio Leena Gunnar.

Viranomaiset häpeävät todellisten tekojensa puutetta. Ymmärrän, että "kaiken takana tässä on", kirjailija Jari Tervon paljon käyttämää ilmaisua lainatakseni, vanha totuus: kenen lauluja laulat, sen näkkäriä syöt.
Ympäristönsuojelua halutaan käyttää ohjauskeinona. Sen vaikutelman vääjäämättä selittelystä saa. Kuka saastuneen Kuolimon rannoilla haluaa asua, saati tänne muuttaa? Ei monikaan. Ihmiset kasvukeskuksiin.

Alla Elyn kirje ja vastikkeeni.



Hei,

Rajalammen ja Kuolimon välissä olevan kannaksen läpäisee Rovastinoja, jonka kaivuajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Rajalampeen laskeva Ruokosuon valtaoja on kaivettu 1960 –luvun alussa. Tuolloin ojitustoimituksen lausunnossa (18.6.1960) on mainittu, että Kuolimojärven vedenkorkeuksien vaikutus ulottuu aina paalulle n:o 9 saakka. Lausunnossa todetaan myös, että alueelle ei ole aiemmin tehty kuivatussuunnitelmaa, vaan maanomistajat ovat omatoimisesti suota raivatessaan suorittaneet puron perkausta. Lausunnosta voi päätellä, että Kuolimojärven ja Rajalemmen välissä on täytynyt olla vesiyhteys jo suunnitelman laatimisen aikaan. Kuolimojärven ja Rajalammen välissä oleva Rovastinoja näkyy myös vuoden 1985 maastokartassa.

Savitaipaleen Peijonsuon jätevedenpuhdistamon lupaan liittyen kunnalla oli velvoite ruopata Rajalampea 2000-luvun alussa. Ruoppaus toteutettiin velvoitteen mukaisesti, mutta siinä yhteydessä Rovastinojaa ei perattu.

ELY-keskus on aiemmin tutkinut mahdollisuutta johtaa Ruokosuon valtaojan vedet Rajalamminsuolle. Johtaminen ei osoittautunut mahdolliseksi alueen luonnonarvojen suojaamisen vuoksi. Rovastinojan tukkiminen vaikuttaisin laajan alueen maan kuivatukseen, joten ELY-keskus ei pysty tukkimaan Rovastinojaa.


Ystävällisin tervesin,


Visa Niittyniemi
vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
PL 1041, 45101 KOUVOLA

KUIVATUSSUO, hahahah.





Pimeää:
https://youtu.be/v0nmHymgM7Y



Kiitos selvityksestä. 
Tuli tämäkin pyytämättä.

Tekstiäni Savitaipaleen kunnanvaltuutetuille on nyt luettu muutamassa päivässä lähes 2000 krt. ja klippiä katsottu Rovastinojalta useampi sata kertaa tähän mennessä.

Monien lausuntojen mukaan ainakin 50-luvun lopulla kannas oli "ehjä". Tosin sen nyt näkee helposti, nytkin mikäli käy paikanpäällä. Ojaa myös 2000-luvun alussa perattiin. Tehtiinkö sitten viranomaisen tietämättä. Tekijä(t) löytyvät.

Selvityksenne osoittaa "mahdottomuuden nostamisen hyveeksi." Tumput pystyssä. Raha näyttää loppupeleissä ratkaisevan. Kuuluu samaan täydelliseen järjettömyyteen kuin Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös olla tiukentamatta Kiihansuon lupaehtoja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen esityksen vastaisesti. Samanaikaisesti yhteiskunnan varoja on laitettu kalliiseen vedenpumppaamoon ja kosteikkoon. Toiset parantaa, toiset huonontaa. Idiotismia?

Voinen julkaista Elyn sähköpostin somessa? Sehän tuli minulle pyytämättä, eikä sisällä mitään arkaluontoista. Ainoastaan sen viestin sisältää, suuremmassa kontekstissa, että Kuolimo edelleen saastukoon, mikäli se Elystä on kiinni. Sen valveutuneet ja vastuuntuntoiset ymmärtävät.

Tunnen suurta myötähäpeää Ely-organisaatioiden todellisia, vaikuttavia vesistöjensuojelullisia toimia kohtaan ylipäätään. Otetaan nyt vaikka Talvivaara-keissi. Tai se, että annetaan "yhden Kuolimon" mennä. No can do. Surullista ja vastuuntunnotonta jälkipolvia kohtaa.

Arto Bäcklund
Savitaipale

-------------

Visa Niittyniemen emailin viimeinen lause kertoo koruttomasti kaiken. Rajalammin suon "kuivattaminen" menee yli Kuolimonjärven suojelun. Kysymys kuuluu: Kenen etua ajetaan?

Visa Niittyniemi on virkamiehenä vaikutusvallallaan, ajatustensa arvojen ja tulevaisuuden näköalattomuuden vuoksi,  vaarallinen yksilö lajillemme universaalisti ja myös paikallisesti.

Tässä nyt ei tulisi ronkkia tikulla suota, ei etsiä syyllisiä, ei selitellä, eikä tutkia asiaa taas seuraavat 20 vuotta. Mokattu ja tunnustettava. Nyt pitäisi vastuullisesti katsoa tulevaisuuteen ja ryhtyä vaikuttaviin tekoihin viipymättä.

KUOLIMO ON ERITTÄIN UHANALAISEN SAIMAANNIERIÄN AINOA LUONTAINEN LISÄÄNTYMISALUE. SEKIN PUHUTTAESSA KUOLIMOSTA LAAJASTI, ON UNOHTUNUT, TAI EI MERKITSE MITÄÄN.

Päivitys 22.9.2016

Sain eräältä viranomaiselta luottamuksellisen puhelinsoiton. Pyysi kiinnittämään huomioni ristiriitaisuuksiin. Lausuntojen välillä ja lausunnoissa. Mm. miksi suota, Elyn lausunnon mukaan, ollaan oltu kuivattamassa vuosikymmeniä, kun kuitenkin imuruopataan. Todellisuudessa ei ole kuivattu. Maanomistajien mukaan he eivät tiedä mitään suon kuivattamisprosessista. Jossain mättää. Ja pahasti.

Kuolimon suojeluun on liittymässä korkeinta asiantuntemusta. Tutkimme voimmeko nostaa syytteitä Ely-keskusta ja mahdollisesti muitakin "ympäristöviranomaisia" vastaan "yhteiskunnan vihollisina".



torstai 15. syyskuuta 2016

KIRJEENI SAVITAIPALEEN KUNNANVALTUUTETUILLE

Arvoisat Savitaipaleen kunnanvaltuutetut ja varavaltuutetut

Kuolimonjärven veden laadun huononeminen jatkuu. Veden väriluku edelleen kasvaa, eli vesi tummenee. Vuonna 1973 näkösyvyys Isoselän mittauspisteessä oli yli 13 metriä, nyt noin 6 metriä. Ravinteiden määrä edelleen lisääntyy, josta johtuu, että orgaanisen kasvun määrä on lisääntynyt valoa läpäisevässä kerroksessa ja ensimmäiset sinilevän massakukinnot mm. Paassalon edustalla on dokumentoitu.

Kuolimon tilan huononemiselle on useita syitä. Ylivoimaisesti suurimman yhteisen tekijän muodostavat metsänhakkuut saarissa ja valuma-alueilla, soiden ojitukset ja suo-ojastojen kunnostukset, lähinnä Kiesilänjoen valuma-alueella, sekä puhdistetun yhteiskuntajätteen ravinnepäästöt. Ilmaston lämpeneminen ei suoraan vaikuta veden laatuun, mutta välillisesti parantaa ravinteiden toimintaa ja pidentää kasvukautta. Jos siis ravinteita runsaasti on.

Hyvät luottamusmiehet, 
Kuolimon saastuminen jatkuu. Mitään merkitseviä, tehokkaita toimia mm. tummumiskehityksen katkaisemiseksi ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tehty. Kapakojan saostusallasta ei sellaisena MERKITTÄVYYDELTÄÄN voi valitettavasti koko Kuolimon osalta pitää. Virkistysvaikutus mm. puistomaisena on sen sijaan suuri. Kaunis alue.

On virheellisesti ajateltu, että mennään "vanhalla, kirkkaalla maineella" mm. kunnan markkinoinnissa ( mm. VisitSavitaipale )  ja että Kuolimon saastumisen hyssyttely ja ongelmien lakaisu piiloon on tehty kunnan julkikuvan nimissä. Ettei imago kärsi. Ikään kuin ongelmaa ei olisi. Mutta ihmiset eivät ole tyhmiä ja silmät näkevät. Tuosta asenteesta nykymaailmassa "imago" kärsii huomattavasti enemmän. Herätkää! Kunnan tulisikin niittää "hyvää" toimimalla aktiivisesti kuntana, joka vaikuttavin toimin on katkaisemassa saastumiskehitystä. Se olisi oikeaa, modernia julkikuvan kohotusta.

Sieniretkellä tyttäreni kanssa tekemäni ei-pro-videoklipin lataus YouTube-kanavalleni on saanut somessa ja sähköpostissani hurjaa kuhinaa. Hyvä! Mm. Jarmo Karhula antoi historiallisen selvityksen ( pyytämättä ) Rajalammin alueesta ja Ilkka Räsänen, Lpr ympäristötoimi, pyysi klipin käyttölupaa. Facebookista puhumattakaan. Nimelläni YT-kanavalta löytyy lisäksi mm. kuvaa Suomensalon aukkohakkuusta, josta muutamasta norosta rankkasateella viime kesänä valui "mustaa vettä" järveen.

TÄRKEIN velvollisuutenne edustajan työssänne jälkipolvia kohtaan on pyrkiä pelastamaan Kuolimo. Yhdessä viranomaisten kanssa. Seutukunnan ylivoimaisesti tärkein vetovoimatekijä ja saimaannieriän viimeinen lisääntymisvesi.

Rovastinojan kannas ( luonnollinen suodatin ) on ihmisen toimesta puhkaistu ja 2000-luvun alussa perattu. Pelättiin "ympäristökatastrofia" suoalueella. Haitta siis sen ajan tietämyksellä vain SIIRRETTIIN Kuolimoon. Seuraukset osaltaan näkyvät.


Nyt on aika aloittaa VAIKUTTAVAT toimet. Käytännön tutkimus, avi-luvitusprosessi ja mahdollisten haittakorvauksiin varautuminen suoalueen reunojen metsänomistajille. Mitä ilmeisemmin veden pinta tulisi nousemaan hieman, mutta vain korkeudelle, jossa se on ollut aiemminkin. Asiantuntijoiden mukaan tämä on ainoa mahdollinen keino saada eloperäisen humuksen ja erityisesti buustiravinteiden virtaamat vähenemään. Jostain on aloitettava.

Vai annammeko saman, täysin vastuuttoman kehityksen jatkua? Jos niin, tulee se olemaan jo keskipitkällä aikavälillä Savitaipaleen loppu. Nostatteko te, arvoisat valtuutetut tumput pystyyn Kuolimon edessä? Aikana, jolloin mönkijä tekee videoklippejä Marsissa. Ratkaisut löytyvät. Vai annammeko "näennäisen" kalleuden vesittää vastuun jälkipolville? Niin että satojen tuhansien eurojen vuoksi annamme Kuolimon kuolla. Kunnallisvaaleissa teiltä tullaan kysymään tyyliin; NIMI PAPERIIN.

Itse jatkan, yhä pontevammin yksityishenkilönä elinympäristöömme liittyvien asioiden dokumentointia, tutkimista ja erityisesti julkaisua. Pääosin uudessa digitaalisessa ympäristössä ja somessa. Leviää laajalle. Hyvä kerrottava luonnollisesti on mainosta, huono ei niinkään. Joku vääräleuka tässä sanoikin lohdutellen, että väheneehän ainakin sitten ympäristöjäte ja vesistökuormitus, kun vain kourallinen ihmisiä täällä asuu. Yksi vaihtoehto sekin Kuolimolle. Toivottavasti ei niin, vaan SISUN ryydittämillä VAIKUTTAVILLA TEOILLA ennallistamaan.

Klippi:

Hyvää syksyä,
yst. terv.
Arto Bäcklund
Savitaipale

----------------------

Hävetkäämme prioriteettejamme yhteisössämme! Erityisesti ne meistä, joille olemme antaneet valtakirjan huolehtia elinympäristöstämme.

Katso myös "Tapaus Kiihansuo."
https://youtu.be/xvsrJCJQDyA

Jos vähääkään "kolahtaa" niin käykää tykkäämässä Fb Arto Bäcklund. Se on silloin kannanotto Kuolimon puolesta. Tänään, muutamassa tunnissa tekstiä luettu yli 300 kertaa. Hyvä ja kiitos!

Pe. 16.9. klo 0930 TEKSTI LUETTU 1000 krt. !!!! Paljon kannustavaa palautetta tullut. Fb:ssa paljon jakoja. Kunnanvaltuutetut edelleen hiljaa. 3 vaihtoehtoa miksi: ovat arrogantteja ja ylimielisiä, häpeävät olematonta työtään Kuolimon eteen, tai sitten Kuolimo ja puhtaat järvivedet eivät heille mitään merkitse. Mutta takaan, etteivät he tästä vaikenemalla, kohun hälvettyä, yli pääse.

PÄIVITYS 21.9.2016
Olen päättänyt tehdä Kuolimosta ongelmineen valtakunnallisesti tunnetun ympäristöongelman.

Pyrimme vaikuttamaan valtakunnallisella tietoisuudella piittaamattomiin poliittisiin päättäjiin, sekä yhteiskunnan vihollisiksi tässä ja monessa muussakin ympäristötapauksessa osoittautuneisiin viranomaisiin.

PÄIVITYS 23.9.2016
Näyttää siltä, että olen asiattomasti moittinut valtuutettujen "hiljaisuutta" ja ihmetellyt sitä. Sain tietää, että kaikkien sähköposteissa massapostitus ei ole auennut. Tänään tätä luettu 1490 krt ja kahta tuoreempaa asiaan liittyvää yht. 500 krt. Uskomatonta.

--------------------------------

Rahaa toimenpiteisiin mm.:
Valtioneuvoston asetus vesistön ja… 714/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150714


perjantai 9. syyskuuta 2016

MINÄ EN UNOHDA

Elokuva on ihmeellisesti kiinni ajassa. Uskon, jos näen, on siinä. Historia ja tulevaisuus halaavat nykyhetkeä. Kirjoittamalla hakkaan kiveen. Kirjoittamista en unohda. Elämäni käsikirjoitusta. Sitä teen. Ja nyt kuvaan.

Sähköisen ilmaisun ongelmana on pidetty, kaikesta huolimatta, liudennettua persoonallisuutta. Välittyykö tekijä, vai narratiivin katseryydiretty sanoma, vai miten liittää kritiikittä luonto omaan lajiimme?
Sekoitammeko dokumentin viihteeseen tositeeveetyyppisesti? Dokumetoimmeko lähitulevaisuudessa elämämme goprotyyppisesti ja tähtihetkemme striimaamme?

Olen tehnyt, kirjoittamisen sijaan, tämän vuoden aikana videoklippejä.
Genren olen antanut tulla itsestäni. Huomaan tekeväni useinkin kauniiseen ja kivaan särön. Tiedän; tässä ajassa kuvaaminen on flash-backeja, muutaman sekunnin otoksia, asiayhteyksien liittämistä toisiinsa arveluilla ja useilla vaihtoehdoilla. Katselijalle annetaan mahdollisuus tehdä omat painotuksensa juoneen. Hänet pidetään taitavasti tyytyväisenä.

Erä kaikken katsotuinpia suomalaisia YouTuben ihmiskuvauksia juuri nyt, on "Jore1961". Kaksi alkoholistia kuvaavat toisiaan ja päiviään. Jälki on roheeta, editoimatonta, heittelehtivää ja teknisesti puutteellista. Päättelen, ettei "siisti" ja kaunis videonpätkä välttämättä korreloi katselukertoja lisäävästi.

Annan oman "HiHi-Tuotannon" mennä kuvaus kuvaukselta omaan suuntaansa. Näyttää siltä, että haluan näyttää missä elämme. Muualta näemme missä voisimme elää.
Suuttumukseni tarvittaessa sanon suoraan. En lähde metaforilla leikkimään. En ehkä osaisikaan.

Allergioita estääkseni huomaan tinkiväni videotuotantoni hygieenisyydestä. Jotenkin tässä Jore1961 ohjaa. Vaikka en klikkauksia kaipaakaan. Hephep minä; hyvältähän se tuntuu, jos katsotaan. Kiitos!

Katso ja tilaa kanava: Youtube Arto Bäcklund kanava

perjantai 25. maaliskuuta 2016

TIVOLIMADOT

Laitan vielä kolmannen värssyn tähän nyt. Viimeisen opintojaksoni.

Syklinen ahdistukseni on tänään, Pitkäperjantaina, muuttumassa Koillis-Gröönlannin vesiin ja ilounelmiin.

Ensimmäistä kertaa en ollut otettu runopyynnöistä. Synnytys oli helppo diagnoosi. Kuitenkin ja onneksi.

Jos irroittelen joskus, yritän saada itsestäni laittamaan blogiin sinne tänne kylvetyt riimit yhteen kohtaan. Ikään kuin afotkin.

TIVOLIMADOT

Katson vihdoin itseäni
      värillisiä manifesteja
jotka katsovat videoita
ja hurjistuneista puista
naulasin arkkuni
      kaatamatta niitä
yössä kanteni alta
      sieluni virtuaalipeilit silmillä
näen naiseutesi
      rintojesi vako messuilla
      näreen kuin taipuisan nilkan
voitelen itseni todellisuudella
sillä viimeinen tahtoni
on vaatia madoilta
sitä mitä itse osaan
Syvällä ei liiku mikään
Todellisuus vain masturboi
kissavideoita

lauantai 19. maaliskuuta 2016

MINNA CANTH'IN PÄIVÄNÄ, TASA-ARVONPÄIVÄNÄ.

Lainsäätäjä ihmettelee jukuripäisen Suomen kansan tyhmyyttä olla nielemättä sisäisen devalvaation paistia raakana kaikkine karvoineen. Miksi kansa ei tarjottua ateriaa halua?

Kyse on oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja eriarvoisuuden kokemisesta. Vielä muutama vuosikymmen sitten kansan raivosta ei olisi tarvinnut piitata. Politiikka ei tullut käsiin. Nyt täytyy. Vai täytyykö?

Mitä näemme ja kuulemme? Antti Herlin maksaa henkilökohtaisesta 160 miljoonan osingostaan 4,7% veroa, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kuukausipalkka nousee 15.000 euroa, Eduskunnan kansliatoimikunta on tekemässä linjattoman palkankorotuksen eduskunta-avustajien palkkoihin. Syynä on, että kolmeen vuoteen palkkoja ei ole nostettu. Kansanedustajia yhteiskuntasopimus toteutuessaan ei juurikaan tulisi koskemaan. Suomen vaihtotase on jo pitkään ollut positiivinen. Suomeen virtaa enemmän rahaa kuin ulos. Silti teemme velkaa. Osinkoja tosin maksetaan nikottelematta 8 miljardia. Kansainvälisissä puolueettomissa vertailuissa Suomi sijoittuu jatkuvasti kymmenen kilpailukykyisemmän maan joukkoon. Kansalaisille huonon vientiteollisuuden kilpailukyvyn kuitenkin sanotaan olevan pääsyy Suomen lamaan. Listaa voisin jatkaa.

Samanaikaisesti pienituloisilta leikataan toimeentulosta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Yli 75-vuotiailta vammaisilta viedä suhteellisesti eniten. "Sote-uudistus" on muuttunut maakuntauudistukseksi, joka kasvattaa veroja, vuokrataso ja muutkin asumiskustannukset nousevat jatkuvasti yli yleisen hintatason, eikä Suomen kalliiseen hintatasoon muutenkaan puututa. Välillisiä veroja nostetaan säännöllisesti, huolimatta hallitusohjelman päätöksestä, ettei kokonaisveroaste nouse. Lisäksi valtion omaisuuden myynnit ovat lisänneet kansalaisten kustannustaakkaa, kuten Carunan tapauksessa.

Kansakunnan moraalinen kivijalka on rapautumassa. Kyltit käsissä, ennen vaaleja luvattiin, ettei koulutuksesta leikata. Nyt leikataan. Valtiovarainministeri on jäänyt kaksi kertaa kiinni valehtelusta Eduskunnalle. Hän kuittasi ne sanomalla; sori. Nyt hän on tuomassa takaisin vastustukseen kaatuneen hallintorekisterilainsäädännön, jolla osakeomistajuus voidaan häivyttää varjoihin.

Kaiken tämän meille on junaillut vuosikymmenien saatossa promillen kymmenesosa Suomen kansasta.  500 - 1000 henkilöä. He ovat tehneet lainsäädännön, linjaukset ja täytäntöönpanon. He ovat olleet mielipidevaikuttajat. Nyt samat ihmiset syyllistävät meidät, yli 5 miljoonaa täysin epäpoliittista, vaikutusvallatonta kansalaista. Sanovat, ettemme ymmärrä missä mennään. Tasa-arvon päivänä. 19.3.2016

tiistai 1. maaliskuuta 2016

VUOKRAROBOTTI

Puolentoista kuun takainen lehtikirjoitukseni sai Savitaipaleella aikaan pienoisen kuumakivikeskustelun.
Tämänpäiväinen Talouselämä-lehden artikkeli sai minut julkaisemaan fb-seinälläni alla olevan tekstin. Linkki tuohon TE:n artikkeliin alinmaisena.


Kuusi viikkoa sitten vaadin paikallislehdessä kunnan vuokralaisten puolesta ( pyynnöstä ) automaattisten vuotuisten vuokrien korotuksen perumista, tai vuokrien alennuksia.

Vuokrien korotusilmoituksessa luki: kustannusten nousun vuoksi. Alkoi härdelli. Sopan saa keitettyä ilman kalojakin. Kuumalla arinalla kunnantalon omistajaohjausyksikössä alkoi kuuma tanssi. Tein kysymyksen: minkä kustannusten nousun? Mitkä kustannukset ovat siinä määrin nousseet, pariin viime vuoteen verrattuna, että vuokrien korotuksilla olisi edes matemaattinen perustelu?

Pyysin saada vuokrataloyhtiön tilinpäätöstiedot ja budjetin. Sain. Kuten monen kuntien omistaman vanhemman taloyhtiön kohdalla oli; rahoituskustannukset pienet / ennallaan, tai nolla, korjausvelka nolla ja energiakustannukset laskeneet öljyn hinnan myötä. Budjetissa oli kuitenkin melkoinen korotus öljyn ostohinnalle. Budjetissa ei myöskään ollut korotuksia selittäviä varauksia esim. energiatehokkuuden parantamiseen, tai peruskorjauksiin. Vain ulkoistetut isännöintikustannukset olivat yleistä hintojen nousua kovemmassa nousussa. Tuo kustannuserä oli kuitenkin merkityksetön. Mutta kuvaava.

Vuokria olisi siis voitu mitä parhaiten laskea. Ja reilusti! Tuttavuusloikan hengessä. Tuottoprosentti kunnalle sen kuitenkin estää. Mikä muu? Kunnan tietoiseen ilkeyteen köyhimpiä kohtaan juridisena henkilönä en usko. Ainakaan vielä.

Tuossa elämäntyönsä ( en kerro tunnistamisen vuoksi ammattia ) tehnyt eläkeläinen maksaa reilusti yli puolet nettoeläkkeestään asumiseen pienessä kaksiossaan. Elämiseen ei juurikaan jää mitään. On täysin epätoivoinen. Hän ei ole muutaman euron vuoksi oikeutettu asumistukeen. Nyt on pakon edessä taipunut toimeentuloluukulle. Rumempia esimerkkejä en tähän halua ottaa. Suuttuisin kirjoittaessani ja se ei ole hyvä se. Yhteydenottovyöry on ollut käsittämätön. Huh, haukkasin liikaa. Mutta osin kaikki perustuu siihen, ettei kukaan "haukkaa".

Vuokrat ovat jo saavuttaneet realistisen maksukyvyn ja siten kipurajan. "Ihailemassamme" Ruotsissa on vuokrakatto. Berliinin keskusta alueella asuu edullisemmilla neliövuokrilla kuin täällä, pian Villin Pohjolan erästysmailla.

Reilu 1.200 miljoonaa menee jo nyt asumistukiin ja summa kasvaa. Väliinputoajat pakotetaan toimeentuloluukulle. Sekin summa on järkyttävässä kasvussa. Kuinka kauan tähän on varaa? Entä mitä sitten tapahtuu, kun ei ole varaa maksaa kasvavia asumistukia ja toimeentulotukia?

Tuntuu kuin yhteiskunnassamme ei ymmärrettäisi itse aiheutettua "pakottavaa tulonsiirtopolitiikkaa". Yhteiskunta korottaa tarpeettomasti vuokria ja sitten yhteiskunta maksaa tukia. Yritin tätä ( muun muassa ) viestittää kunnan suuntaan. No comments.

Lopputulema rähjäämisestäni ( toki faktoihin perustuneesta ) oli, että ensi vuoden korotusautomaattia tutkitaan. Toivottavasti tutkittaisiin vuokria. Korotuksia ei peruttu.

http://m.taloussanomat.fi/asuminen/2016/02/29/asumistukien-maksut-32-tammikuussa-hurjalle-nousulle-on-kolme-syyta/20162327/310

Tässä toinen, 8.3.2016
http://m.taloussanomat.fi/asuminen/2016/03/08/nordea-suomalaisten-asumismenot-ovat-jo-tapissa/20162636/310


IHMETTELYN BIG DATAA

Ei tarvitse olla uskallusta, olematta poliitikko, tai tutkija, sanoa maailman olevan olemassaolonsa historian nopeimmassa muutoksessa ja liikkeessä. Kohti Jerusalemin kaatopaikkaa.

Olemmeko oppimassa kokonaisvaltaisesti yhtään mitään, vai vain pureutumassa yksittäisiin ongelmiin. Osaamatta liittää niitä toisiinsa. Antiikinajan filosofi Platon, 427 - 347 eKr, sanoi, ettei oppimisella ole muuta alkua kuin ihmettely.

Olemme jääneet pikkulapsen tasolle ihmetelyssämme. Tuntuu hurjan kauniilta nähdä avarasta luonnosta vuoren kokoisen jääkimpaleen lohkeavan, äimistelemme katsellessamme omana aikanamme kadonneita ja sukupuuttoon kuolleita lajeja, sohvasurkuttelemme maapallon metsien loppuunhakkuuta ja merien kasvua. Sodat tapettuine ihmisineen on mallinnettu lapsiemme tietokonepeleihin, kansainvaellukset ja alituisen nälänkin kohtaamme vielä pääosin mediassa. Siis emmekö ihmettele oikein, oppiaksemme, oppiaksemme käyttäytymään lajina toisin.

Yltäkylläisyyden lisääntymisen myötä kasvavat pelot. Pelot menettämisestä. Pelot kuolemasta viime kädessä. Kärsimykseksi muuttuvat pelot kohdennamme aina johonkin. Ilman kelpoa, sisäistettyä oppimista pelko aiheuttaa kielteisiä asioita, eikä ihmettelymme itsestämme ja maailmastamme johda mihinkään. Muuhun kuin väkivaltaan lajiamme kohtaan.

Filosofi Pekka Himanen sanoo Suomea vaivaavan "henkisen kestävyysvajeen". Tulevaisuudenusko on viety. Lähtenyt. Kadonnut. Hypännyt poutapilvien matkaan.
Uskon Himasta ja näen sen itsestäni ja naapureistani. Kaikista.

Roomalainen Marcus Tullius Cicero, 106 - 43 eKr, sanoi kaiken poliittisen puheen päämääränä olevan hyödyn.

Se, miksi nämä rivit kirjoitin, on hetkellinen ymmärrykseni siitä, että uskon kaiken puheen päämääränä olevan hyödyn. Jos näin ei olisi, maailma olisi tulevaisuus.

perjantai 12. helmikuuta 2016

VESTIGIA TERRENT

Hyvää huomenta lapset!

Eilen kävin kivikautisessa luolassa. Olin varautunut tekemään asukkaille setin kyssäreitä. Minua pelotti. Tiesin isännän vartioivan luolansa suulla omaisuuttaan väkivaltaisesti.


Peuranpotkan avulla pääsin peremmälle. Luolamiehen kahdella omaisuudella olivat korot imetyksessä. Itse omaisuudet eivät ymmärtäneet mitä omistaminen tarkoitti.
Ymmärsin Herra Luolamiehelle omaisuuden hoidon olevan osa selvitymistä.

Lapset, kysymys kuuluu: Miten ja miksi on omistaminen muuttunut evoluution myötä, kun nyt 62 ihmistä omistaa puolet maapallon varallisuudesta ja kaikkilla heistä on monia miljardeja omaisuutta?
Syövätköhän joka päivä jäätelöä?

Semper avarus eget.




torstai 11. helmikuuta 2016

KUUKAUTISET

Okei, annan tunnustuksen itselleni. Itsetuntoa riittää. Siis ... Hyi!
Olen kirjoittelussani ollut edellä uutista nyt muutaman kerran. Surkeaa siinä on deja-vu, surkeista asioista. Kuka haluaa rypeä sonnassa tuplasti? Tätä "raha-asiaa" olen kuitenkin vasta pilkkijäillä ehtinyt fundeeraamaan synteesiin, työhuoneistuntojen jälkeen. "Paha paikka", sanoi Martti Saikka kotkalaisella kevätkalliolla sököringissä.

"Muoviraha" on elinkaarensa alenevassa osassa. Yllättävää. Juurihan olemme siirtymässä käteisettömään aikakauteen.
Massojen luottokorttimaksaminen on liian kallista. Tämä on syy ja seurauksena ovat kuukautiset.

Perinteisesti kuntosalit ovat toimineet kuukausimaksuperiaatteella. Tai some-maksut, tai vakuutukset. Nyt vanha idea on leviämässä kaikkeen arjessa. Kuukausimaksu lentämisestä, parturissa käynneistä, taksista, busseista, pitsoista, lounaista. Jopa ruokahankintoihin on tulossa kategorisoituja kk-maksuja. Resuperseille peruselintarvikkeet ja pukumiehille ja heidän naisilleen herkkupuodin kk-maksut. USA:ssa ilotalookin pääsee kuukausimaksulla. Pakettivaihtoehtoja en tunne.

Tarkemmin ajateltuna kuukausimaksulla kuukausi elämää on nykyisessä talouseliitin hallitsemassa maailmassa hallinnan ja säätelyn AINOA vaihtoehto tulevaisuudessa. Palaamme eliitin ehdoilla ahtaan valinnan periaatteeseen, jonka jo Karl Marx lanseerasi: kaikille annetaan tarpeidensa mukaan ja kaikilta otetaan kykyjensä mukaan. Tarpeemme ja kykymme määrittelevät jatkossa muutamankymmentä Telluksen omistavaa ihmistä. Nooh, Nalle Wahlroos'kin yrittää päästä jengiin mukaan sivuraiteelta; puhumalla rodunjalostuksesta; vain rikkaat saisivat panna siittäen.


Kuva liittyy tekstiin vain universaalin kontekstin reunalla. Panin painolastiksi, kun on kovin pääsiäisiloiset sukkikset.

Tässä artikkeli asiasta aamulta:
http://m.taloussanomat.fi/palvelut/2016/02/11/palvelut-kuukausimaksulla-oletko-pian-jasenkierteessa/20161589/12

maanantai 8. helmikuuta 2016

NASA SAA PAPPA-TUNTURIN KUMIN HAISEMAAN

Naapurini lisäksi on nyt Yhdysvaltain avaruushallinto, NASA, povannut pikaista maailmanloppua.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163536-nasan-tuore-tutkimus-ennustaa-tuhon-kyse-vain-vuosikymmenista

Molempia on helppo uskoa. Varsinkin, kun havainnoi erilaisten muutosten tapahtumisen nopeutumista aikayksikössä.

Maailmanloppuja on kuultu tivoliteltoissa jo satoja vuosia. Käsiä ja kortteja on katsottu. Huomioimisen arvoiseksi NASA:n esseen tekee sen tekijä. NASA on liittovaltion orgaani ja sillä säädelty tehtävä. Miten nopean maailmanlopun ennustus sopii sen tehtävänkuvaan?

Vastauksien lukumäärä löytynee kirjoittavan jalkani varpaiden lukumäärästä.

Ensimmäisenä tulee mieleeni USA:n presidentinvaalit. Haluaako demokraattivetoinen NASA varoittaa Kaheli-Trumpista?

Toinen varteenotettava motiivi on "varojenkeruu". Yhdysvalloissa on ennenkin nähty näyttäviäkin ulostuloja "tieteellisen teesi-antiteesi-synteesi" -työkalun käytöllä ainoana tavoitteena vaikuttaa liittovaltion budjettiin. USA:n sotavoimilla tämä on vakiintunut käytäntö, ns. osoitettu tekopesä-kriisipesäkerahoitus.

Kolmantena tulee mieleeni, voimakkaastikin, ensimmäisen vaihtoehdon vastakohta. Teekutsuliikettä lähellä olevat ovat saaneet rautavahvistetun saappaansa avaruushallinnon oven väliin.  Odottavat "taivaisiin tempaamistaan", vaikka sitten itse posautetun vetypommin sienipilven mukana. Kokoavat omiaan seuroihin. Näitä herroja edustaa julkisesti mm. entinen puolustusministeri Dick Cheney.

Neljäs arveluni on kuitenkin kaikkein realistisin. USA:n 50-luvulla Mohaven autiomaassa Uudesssa Meksikosssa papulautasen crashissa kiinnisaadut alienit kiristävät. It is the time!

Viidennen vaihtoehdon jätän lintulaudalle.
Kuudes ( liikavarvas ), one more for the road, viestittää, että NASA on oikeassa, puhuessaan mm. eriarvoistumisen merkityksestä maailmanlopussa ja että koko juttu ei olekaan hanurista. Siispä pappa-tunturin kumi haisemaan ja back to the road!


sunnuntai 17. tammikuuta 2016

PELKO

Pelko siitä, että en herää ajoissa ja myöhästyn, herätti minut ennen alaiseni Samsungin kilautusta. Hitto, heräsinkö tänäänkin pelkoon?

250.000 vuotta sitten pelättiin vain rajuilmaa. Ei edes vihollista, ei nälkää. Tänään pelko on tärkein tekojemme motiivi. Usein se määritellään tunteeksi, jonka ulkoinen uhka aiheuttaa. Siitä seuraa myös toimintaa. Työtä.


Pelkäämme itsenäisyytemme puolesta, sotaa, nälänhätää ilmastonmuutosta, työttömyyttä, väkivaltaa, yksinäisyyttä, rakkaudettomuutta, lapsiemme tulevaisuutta, vanhentunutta maitoa, itseämme, ylipäätään kaikkea. Pelot ovat arkipäiväistyneet.

Pelko pyörittää kaikkea. Sotateollisuutta, lääketeollisuutta, oikeastaan kaikkea taloudellista toimintaa. Pelko saa aikaan sotia, pelko uhkien toteutumisesta. Evoluution myötä rajuilman pelko on laajentunut kaikkeen.


Pelkoon liittyy uhka ja ehto. Mikäli emme toimi lajirationaalisesti meille ei voi käydä hyvin yhteisönä, eikä yksilöinä. Mikäli emme osaa toimia pelon formaatissa, mikään ei voi meitä pelastaa.

Uskonnot olivat historiamme ensimmäinen pelon ilmentymä. Uhrattiin. Uhrattiin pelon voittamiseksi. Tänäänkin uskonnoissa uhataan pelolla. Jos et toimi koodin mukaan, olet menetetty ja kärsimys on osasi. Ikuinen kärsimys suurin uhka.

Luonnonlain mukaan populaation kasvu on suoraan verrannollinen yhteisön toiminnan monimutkaistumiseen ja se puolestaan korreloi suoraan pelon määrän kasvuun.


Aikamme yhteiskunnat toimivat pelkojen ajamina. Yksilöiden valinnat ovat pohjimmiltaan lähes aina vastausten hakemista pelkoja aiheuttaviin uhkiin. Jopa maitokaupassa. Yksittäisten ihmisten pelot myös kanavoituvat ja kanavoidaan kollektiiviseksi peloksi. Näin tapahtuu mm. rakennettaessa yltiöisänmaallisia liikkeitä, sekä fundamentaalisia uskonnollisia liikkeitä.

Yksilö voi pyrkiä eroon tilanteen mukaisesta pelosta, ei kollektiivisesta, sillä yksilö on aina osa omaa ekosysteemiään, jonka vanki hän aina on.  Jopa siinä määrin, että organismin pyrkiessä tasapainoon pelon määräävyyttä ei edes tunnisteta.

Emansipaation sanoma, universaalin rakkauden sanoma, uskontojen lupaukset ja minuuden henkisen kasvun kuviteltu riittävä mitoittaminen perustuvat pelon olemassa ololle. Juuri siksi myös sota huumeita vastaan alkaa olla hävitty. Näin siksi, että ne antavat hetkellisen vapautuksen yksilötasolla todellisuudesta. Peloista. Heittävät villille pakolaukalle todellisuudesta.

Pelko on aliarvostettu tunne. Ihmiskunnan historian narratiivissa se on vähän tutkittu, huolimatta ryöstöstään kasvaneesta tietoisuudestamme. Pelon tunnistaminen lisää elämän laatua, huolimatta siitä, että pelko kuljettaa ja me olemme vain matkustajia.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

TAHARRUSH GAMAE

Käydessäni ennen Joulua kirjastossa jouduin piiritetyksi ( gamae ). Kolme samanlaisiin toppatakkeihin pukeutunutta päivettynyttä miestä ympäröi ja ahdistelivat ( taharrush ) kysymyksiä herättävillä kysymyksillään.


Miekkoset olivat katupartioimassa. Tutustumassa uuteen toimintaympäristöön. 40-sarjan Volvo piteli itseään lämpinä sivukadulla.

"Missä täällä kunta tarjoaa ruokaa pakolaisille", oli ensimmäinen kysymys.
"Haluaisimme nähdä pakolaisille tarkoitetut asunnot", oli toinen. BOING!! AUTS!! 😈😈😈 En mennyt sanattomaksi.

Mäen päällä, selän takana, isossa tiilitalossa loisti suuri vaakuna. Vaakunnassa aura. Opastin sinne. Jos vaikka kyläpäälikkö olisi ollut paikalla. Ja antanut audienssin.

Muutama päivä myöhemmin yhytin samat pojat raittilla. Lämpimät Sorrellit jaloissa seisoivat kulmilla. Tupakan savu pakkasessa teki pilven, joka leijaili kylän uuden pankkiautomaatin suuntaan.


Mitä tästä ajattelen?  En mitään. Tai, ajattelin pienesti. Saakohan Burger Heaven kilpailijan kylälle? Karitsakebabia.