Uskontofilosofi Sami Philström tutkii kirjassaan "Ota elämä vakavasti - Negatiivisen ajattelijan opas" keskittymistä kielteiseen. Minä en ole lukenut kirjaa. Minä koen olevani tuo kirja. Jo vuosikymmeniä.
Eräs mieltäni raatelevin, täysin virheellisenä pitämäni ajatus on siitä, että olemme kaikki syyllisiä. Lähtökohtaisesti. Kategorisesti. Siitä löysän analogian kautta tulemme vastuun vapautukseen: emme yksilöinä ole vastuussa oikein mistään ja samalla jaettu syyllisyys lievittää yksilön omaa syyllisyyttä.
Ajattelenkin S. Philströmin tapaan, hänen ajatuksiinsa jo aiemmin tutustuneena ja kauan ennen häntä samansuuntaisesti ajatelleena, että positiivisuuden mantra palvelee markkinafundamentalistista järjestelmää ja aiheuttaa yksilökeskeistä pöhöä, ahneutta ja vallitsevana käytännön filosofian ylärakenteena sopii mitä parhaiten järjestelmäämme. Kaikki hyvin. Nyt ja aina. Tappiin asti.
Minua syytetään jatkuvasti negatiivisesta ajattelusta lähestyessäni elonkehän ilmiöitä. Syyllistän ihmisiä sairaiksi. Jäljillä syyttelyssä ollaankin. Totta. Muun muassa tähänkin blogiin sisäänrakennetussa, täydentyvässä aforismikokoelmassani "Katkeran päiväkirja", sen johdannossa, sanon lähestyväni kaikkea negatiivisuuden kautta. Jos se sattuu, tulee ajatus todeksi.
En väitä, että 2000 vuotinen oppi perisynnistä legalisoi länsimaisen yhteiskunnan kollektiivisen syyllisyyden, mutta väitän S. Pihlströmmin tapaan, että ihmisten pitäminen kategorisesti syntisinä, siis syyllisinä johonkin, lievittää yksilön omaa syyllisyyttä ja mahdollistaa aikamme järjestyksen ja kehityskulut. Luotiinko nykyisen maailmajärjestyksemme pohjaa 2000 vuotta sitten syyllistämällä kaikki ihmiset syntisiksi ja sitä kautta syyllisiksi? Uskon näin tapahtuneen. Ainakin ns. kristityn maailman osalta.
Annan itselleni lukusuosituksen.
Linkin kirja-arvostelustakin saa jonkun sortin käsityksen. Teemu Laaksonen on tehnyt tavallista paremman. Lukekaa edes se. Me piruparat.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/29/elama-on-ongelma-joka-ei-ratkea-filosofi-varoittaa-positiivisen-ajattelun
torstai 30. elokuuta 2018
tiistai 28. elokuuta 2018
PIRULLE ANNETTU? VÄLIETAPPI.
En törmännytkään tänään eteläkarjalaiseen petäjään miettiessäni suurinta yhteistä tekijää ihmislajin kaikilla kansoilla. Se tuli minuun kuin Tulija, jonka sopii minuunkin joskus tulla. Se on toteutunut Sitku. Välietappi.
Olisin kepeästi ilman tyhjää ideologisuuttani , sen enempiä ajattelematta, voinut ajatella ja lausuakin välietappi-ideologian kuuluvan johonkin ismiin. Vaikka markkinaismiin. Tai uskontoismiin. Sellaiseen, jota jossakin on ja jossain ei.
Vaan ei.
Välietappi on aikaismin universaali, käsitettäkin vahvempi, elämän hetken synopsis. Se on voimaannuttava ennen ja jälkeen hetkeä, jolloin ihminen kokee sen saavuttaneensa.
Kun mietin tänään hetken ihmisen välietappia, kylmiltäni uskoin jossain olevan pääte-etapin. Pisteen, jota välietapit rakentavat. Ei sellaista ole. On vain dnaan takkuisia solmukohtia, jotka saavat meidät hetken tassimaan, aluksi pöydillä, myöhemmin omassa päässä.
Kun Nooralotta Neziri sanoo tämän päivän Sanomassa saavuttaneensa YHDEN välietapin, hän samalla kertoo niitä olevan useita. Edessä. Vanhempana, vanhuudessa. Tulevassa ajassa
Erkki Pälli on lähellä kuolemaansa. Siitäkin kertoo päivän Sanoma. Hän ei puhu välietapista. Mutta kertoo rivien välistä sellaisen hänelläkin olleen. Mutta joka on toteutumassa vasta nyt.
Kuluneen ajan välietappi tulee kuolemassaan, kun hän sanoo merkittävää olevan se, että eli tuplasti kauemmin täällä kuin isänsä. Isän kuolema oli hänen välietappinsa, jonka ymmärtää vasta omassaan.
Teoriassa tiedostavan ihmisen elämänkaareen mahtuu ääretön määrä välietappeja. Luulen, että niiden koko ja määrä ratkaisee. Ratkaisee mitä? Ei mitään, taisiittenjuu.
Ajassa ei voi matkailla. Eivätkä välietapit ole lomakohteita, tai kauhujen taloja. Ihmisen elämä on välietappi. Sillä aika on ihmisessä.
Olisin kepeästi ilman tyhjää ideologisuuttani , sen enempiä ajattelematta, voinut ajatella ja lausuakin välietappi-ideologian kuuluvan johonkin ismiin. Vaikka markkinaismiin. Tai uskontoismiin. Sellaiseen, jota jossakin on ja jossain ei.
Vaan ei.
Välietappi on aikaismin universaali, käsitettäkin vahvempi, elämän hetken synopsis. Se on voimaannuttava ennen ja jälkeen hetkeä, jolloin ihminen kokee sen saavuttaneensa.
Kun mietin tänään hetken ihmisen välietappia, kylmiltäni uskoin jossain olevan pääte-etapin. Pisteen, jota välietapit rakentavat. Ei sellaista ole. On vain dnaan takkuisia solmukohtia, jotka saavat meidät hetken tassimaan, aluksi pöydillä, myöhemmin omassa päässä.
Kun Nooralotta Neziri sanoo tämän päivän Sanomassa saavuttaneensa YHDEN välietapin, hän samalla kertoo niitä olevan useita. Edessä. Vanhempana, vanhuudessa. Tulevassa ajassa
Erkki Pälli on lähellä kuolemaansa. Siitäkin kertoo päivän Sanoma. Hän ei puhu välietapista. Mutta kertoo rivien välistä sellaisen hänelläkin olleen. Mutta joka on toteutumassa vasta nyt.
Kuluneen ajan välietappi tulee kuolemassaan, kun hän sanoo merkittävää olevan se, että eli tuplasti kauemmin täällä kuin isänsä. Isän kuolema oli hänen välietappinsa, jonka ymmärtää vasta omassaan.
Teoriassa tiedostavan ihmisen elämänkaareen mahtuu ääretön määrä välietappeja. Luulen, että niiden koko ja määrä ratkaisee. Ratkaisee mitä? Ei mitään, taisiittenjuu.
Ajassa ei voi matkailla. Eivätkä välietapit ole lomakohteita, tai kauhujen taloja. Ihmisen elämä on välietappi. Sillä aika on ihmisessä.
maanantai 27. elokuuta 2018
SOSIAALINEN MEDIA ON HUONO RENKI, MUTTA HYVÄ ISÄNTÄ
Ilmeisesti otsikon tapaan ajatteli internetin ylin administraattori, Yhdysvaltain viestintäviranomainen, FCC, purkaessaan internetin neutraliteettiperiaatteen. Periaate tarkoittaa, että internet-palveluntarjoajien täytyy käsitellä kaikkea verkkoliikennettä samanarvoisesti.
Miksi tuo periaate purettiin? Pääasiallisia syitä on kaksi.
Tärkein on uhka. Globaali tiedonvälitys, johon lähes jokainen ihminen voi osallistua, on uhka vallalle. Monenlaiselle vallalle. Internetin sisällä toimiva, sosiaalisena mediana tunnettu viestintä- ja tiedonvälitysjärjestelmä, on keskeinen vallankäytön kohde.
Vapaan internetin suitsiminen alkoi 12 vuotta sitten, kun Google alistui rahanahneudessaan useiden valtioiden vaatimaan sensuuriin. Näkyvää jatkoa seurasi viime ja tänä vuonna, kun Facebook alistui sensuurin edessä Yhdysvalloissa.
Taikasana, jolla se toteutettiin, oli kansallinen turvallisuus. Kipinä syttyi liekkeihin, kun ilmeni, että sosiaalisen median kautta oli pyritty vaikuttamaan Yhdysvaltain presidentin vaaleihin, joko ulkovaltojen toimesta, tai sitten itse. Nyt Yhdysvaltain Kansallisen Turvallisuuden Virasto, NSA, pääsee käsiksi kaikkeen Facebookin liikenteeseen, kuten se on päässyt Googlenkin jo aiemmin.
Toinen syy ei varsinaisesti ole syy, vaan keino. Se on ansaintamekanismin muutos. Tästä kertoo se, että suuret palveluntarjoajat vastustivat neutraliteettiperiaatteen purkua. Nyt kuitenkin he saivat uuden ansaintamallin, joka mahdollistaa palveluiden erilaisen hinnoittelun erilaisille sisällöntuottajille, mutta myös ohituskaistan ( nopean yhteyden ) varakkaille käyttäjille.
Juuri hinnoittelun segregaatio mahdollistaa Vallan valvonnan yli internetin. Jo nyt on Suomessakin nähtävissä, sensuurin lisääntymisen lisäksi, seurauksia; vapaasti kaikille sivustoille ja kaikkeen sisältöön pääsy evätään. Lisäksi on luotu ns. yhteisöperiaatteet Vallan määritteleminä. Monista asioista tehdään sopimattomia. Niistä ei saa puhua. Ja ihmiset laitetaan valvomaan toisiaan. Kuka tahansa voi nappia painamalla tehdä "sopimattomasta" sisällöstä stasi-tyyppisen ilmoituksen.
Vallan rahalla ja muilla verukkeilla, kuten juuri kansallisella turvallisuudella otettu niskalenkki internetistä pitää ja voimistuu. Jatkossa ns. vapaa viihde-internet, jossa siinäkin toki on maksullisuutta, jää köyhän väestön käyttöön, samoin kuin erilaiset kansalaisten säätelymekanismit. Niitä kutsutaan palveluiksi internetissä.
Internet elää nyt länsimaissakin ( Venäjällä ja erityisesti Kiinassa on jo rajoitettu pääsy "vapaaseen internettiin ), aikaa, jolloin kokoontumis- ja sananvapaus olivat kiellettyjä vapauksia. Me emme vain sitä aina huomaa.
Miksi tuo periaate purettiin? Pääasiallisia syitä on kaksi.
Tärkein on uhka. Globaali tiedonvälitys, johon lähes jokainen ihminen voi osallistua, on uhka vallalle. Monenlaiselle vallalle. Internetin sisällä toimiva, sosiaalisena mediana tunnettu viestintä- ja tiedonvälitysjärjestelmä, on keskeinen vallankäytön kohde.
Vapaan internetin suitsiminen alkoi 12 vuotta sitten, kun Google alistui rahanahneudessaan useiden valtioiden vaatimaan sensuuriin. Näkyvää jatkoa seurasi viime ja tänä vuonna, kun Facebook alistui sensuurin edessä Yhdysvalloissa.
Taikasana, jolla se toteutettiin, oli kansallinen turvallisuus. Kipinä syttyi liekkeihin, kun ilmeni, että sosiaalisen median kautta oli pyritty vaikuttamaan Yhdysvaltain presidentin vaaleihin, joko ulkovaltojen toimesta, tai sitten itse. Nyt Yhdysvaltain Kansallisen Turvallisuuden Virasto, NSA, pääsee käsiksi kaikkeen Facebookin liikenteeseen, kuten se on päässyt Googlenkin jo aiemmin.
Toinen syy ei varsinaisesti ole syy, vaan keino. Se on ansaintamekanismin muutos. Tästä kertoo se, että suuret palveluntarjoajat vastustivat neutraliteettiperiaatteen purkua. Nyt kuitenkin he saivat uuden ansaintamallin, joka mahdollistaa palveluiden erilaisen hinnoittelun erilaisille sisällöntuottajille, mutta myös ohituskaistan ( nopean yhteyden ) varakkaille käyttäjille.
Juuri hinnoittelun segregaatio mahdollistaa Vallan valvonnan yli internetin. Jo nyt on Suomessakin nähtävissä, sensuurin lisääntymisen lisäksi, seurauksia; vapaasti kaikille sivustoille ja kaikkeen sisältöön pääsy evätään. Lisäksi on luotu ns. yhteisöperiaatteet Vallan määritteleminä. Monista asioista tehdään sopimattomia. Niistä ei saa puhua. Ja ihmiset laitetaan valvomaan toisiaan. Kuka tahansa voi nappia painamalla tehdä "sopimattomasta" sisällöstä stasi-tyyppisen ilmoituksen.
Vallan rahalla ja muilla verukkeilla, kuten juuri kansallisella turvallisuudella otettu niskalenkki internetistä pitää ja voimistuu. Jatkossa ns. vapaa viihde-internet, jossa siinäkin toki on maksullisuutta, jää köyhän väestön käyttöön, samoin kuin erilaiset kansalaisten säätelymekanismit. Niitä kutsutaan palveluiksi internetissä.
Internet elää nyt länsimaissakin ( Venäjällä ja erityisesti Kiinassa on jo rajoitettu pääsy "vapaaseen internettiin ), aikaa, jolloin kokoontumis- ja sananvapaus olivat kiellettyjä vapauksia. Me emme vain sitä aina huomaa.
keskiviikko 15. elokuuta 2018
SUHTEISTA. PARITON, PARI, VAI KOLMEN SUORA.
VAROITUS: Parisuhdekirjoitukset ovat pitkiä ja hömppäsiä. Niin tämäkin.
----------------
En ole täällä kirjoittanut parisuhteista. Enkä muuallakaan. En ole kokenut olevani "asiantuntija". Tänään tuntuu, että ehkä olenkin. Ainakin yli itseni ja siksi voin lausua jotain. Epäonnistumisten ja erityisesti onnellisuudenhetkieni jälkeen. Juuri siksi. Sillä epäonnistumiset eivät ole epäonnistumisia. Ne ovat elämän juoksua. Jatkuvuutta.
Uskon parisuhteen suhteen moniin asioihin. Enemmän kuin vain toisen osapuolen heikkouksiin, tai vahvuuksiin.
Ympäristön yleinen sosiaaliantropologinen muutos, yksittäisen ihmisen toimintaympäristön muutos, ympäristön muutos, kaupungistuminen, työelämän muutos, alkutuotannon keskittyminen, ravinnonhankinnan järjestelmämuutos, tekniikan ja erityisesti informaatiotekniikan kehittyminen, liikkumisen vallankumous, uskontojen kahlitsevan vaikutuksen väheneminen erityisesti ns. länsimaissa, tulevaisuudettomuuden lisääntyminen minä-kuvan näkemisessä, terveydenhuollon elinikää lisäävä vaikutus, vaurauden kasvu ja samanaikaiset taloudellisen epävarmuuden kasvu, luonnollisen pariutumisen vaikeudet ja päihteiden käytön lisääntyminen osana parisuhdetta. Tässä heti ampuma-asennosta mieleeni tulevat. Niitä näitä, jotka vaikuttavat paljon parisuhteisiin vaikuttamalla yksilön käytökseen ja toimintatapoihin.
Tiedän, että vasta-argumenttia tulee, ja että oleellista jäi pois. Sovinkin siis itseni kanssa, että lista on minun. Usein eronneen. Ja liittyneen. Silloin ei sinullakaan siihen ole nokankoputtamista. Minun näkökulmasta. Keskustella toki saa.
Uskon, että ihminen on moniavioinen, kuten monet muutkin nisäkkäät. Tiedostavana otuksena ihminen ei sitä ole länsimaissa tietoisesti, julkisesti. Salaa kylläkin.
Uskon, että parisuhde on parisuhde ilman avioliittoakin, joka on enemmän tai vähemmän juridinen järjestely hallintovallan, tai uskonnollisen vallan edessä, jonka perusteena on pääasiassa raha ja valta yli ihmisen. Usein avioliitot aiheuttavat purkautuessaan enemmän tuskaa kuin muut parisuhteet.
Uskon, että rakkaus on pariutumisessa parisuhteeseen johtava tunne. Tarpeellinen. Se loppuu noin 12 vuodessa, jolloin keskimäärin erotaan, mutta jatkuu parhaimmillaan syvänä kiintymyksenä ja voimakkaana tunteena puolison olemassaolon tärkeydestä. Tunnetta silloin virheellisesti saatetaan kutsua rakkaudeksi.
Ihmisen tehtävä on maa-planeetalla ollut ja on, niin kuin muillakin biologisilla organismeilla lisääntyä. Ja on suotuisissa olosuhteissa lisääntynytkin.
Kuva on täsmälleen sama kuin varhaisen kivikautisen luolan tienoolla. Kolme naarasihmistä hoitaa jatkuvuutta ja urosihminen suojelee luolan suuta geneettisen monimuotoisuuden kaappaajilta, järjestää sääsuojan ja ravinnon. Myöhemmin sukuna, heimona, kansana toimitaan samoin. Yhteistyössä. Aiemmin olimme vain karvattomia apinoita. Lauma.
Ajattelen, ettei parisuhde ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä. Vaikka se sellaiseksi tehdään. Tänään se sellaiseksi tehdään rahan vuoksi. Ja niin tehdään eroaminenkin. Rahan vuoksi vaikeaksi.
Enkä minä sitä paitsi usko pätkääkään parisuhteen tietoiseen, jatkuvaan hoitamiseen ja huoltamiseen. Siis tietoiseen. Tulisi rasite. Ainakin minulle. Ja on joskus tullutkin.
Linkkasin alle "yhden parisuhde teesistön". Luin alkukappaleen. Poikkeuksellisesti luen loput myöhemmin. Näitä mahtuu maailmaan.
Koska muutamaa lukijaa saattaa kiinnostaa "parisuhdehistoriani", joka minulle ei ole erillistä, irrallista historiaani, kerron, että olen ollut 2 kertaa naimisissa ja sen lisäksi naisen kanssa 2 - 4 kertaa, laskutavasta riippuen, pitemmässä "parisuhteessa". Olen lähtenyt, olen eronnut ja minusta on lähdetty ja erottu. Olen pettänyt ja minua on petetty. Minulla on jälkeläisiä ja yhdellä heistäkin on jälkeläisiä. Olen toteutunut ihmisenä. Lajina. Olen varsin onnellinen mies.
Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC https://yle.fi/uutiset/3-10344476
VAROITUS: Parisuhdekirjoitukset ovat pitkiä ja hömppäsiä. Niin tämäkin.
----------------
En ole täällä kirjoittanut parisuhteista. Enkä muuallakaan. En ole kokenut olevani "asiantuntija". Tänään tuntuu, että ehkä olenkin. Ainakin yli itseni ja siksi voin lausua jotain. Epäonnistumisten ja erityisesti onnellisuudenhetkieni jälkeen. Juuri siksi. Sillä epäonnistumiset eivät ole epäonnistumisia. Ne ovat elämän juoksua. Jatkuvuutta.
Uskon parisuhteen suhteen moniin asioihin. Enemmän kuin vain toisen osapuolen heikkouksiin, tai vahvuuksiin.
Ympäristön yleinen sosiaaliantropologinen muutos, yksittäisen ihmisen toimintaympäristön muutos, ympäristön muutos, kaupungistuminen, työelämän muutos, alkutuotannon keskittyminen, ravinnonhankinnan järjestelmämuutos, tekniikan ja erityisesti informaatiotekniikan kehittyminen, liikkumisen vallankumous, uskontojen kahlitsevan vaikutuksen väheneminen erityisesti ns. länsimaissa, tulevaisuudettomuuden lisääntyminen minä-kuvan näkemisessä, terveydenhuollon elinikää lisäävä vaikutus, vaurauden kasvu ja samanaikaiset taloudellisen epävarmuuden kasvu, luonnollisen pariutumisen vaikeudet ja päihteiden käytön lisääntyminen osana parisuhdetta. Tässä heti ampuma-asennosta mieleeni tulevat. Niitä näitä, jotka vaikuttavat paljon parisuhteisiin vaikuttamalla yksilön käytökseen ja toimintatapoihin.
Tiedän, että vasta-argumenttia tulee, ja että oleellista jäi pois. Sovinkin siis itseni kanssa, että lista on minun. Usein eronneen. Ja liittyneen. Silloin ei sinullakaan siihen ole nokankoputtamista. Minun näkökulmasta. Keskustella toki saa.
Uskon, että ihminen on moniavioinen, kuten monet muutkin nisäkkäät. Tiedostavana otuksena ihminen ei sitä ole länsimaissa tietoisesti, julkisesti. Salaa kylläkin.
Uskon, että parisuhde on parisuhde ilman avioliittoakin, joka on enemmän tai vähemmän juridinen järjestely hallintovallan, tai uskonnollisen vallan edessä, jonka perusteena on pääasiassa raha ja valta yli ihmisen. Usein avioliitot aiheuttavat purkautuessaan enemmän tuskaa kuin muut parisuhteet.
Uskon, että rakkaus on pariutumisessa parisuhteeseen johtava tunne. Tarpeellinen. Se loppuu noin 12 vuodessa, jolloin keskimäärin erotaan, mutta jatkuu parhaimmillaan syvänä kiintymyksenä ja voimakkaana tunteena puolison olemassaolon tärkeydestä. Tunnetta silloin virheellisesti saatetaan kutsua rakkaudeksi.
Ihmisen tehtävä on maa-planeetalla ollut ja on, niin kuin muillakin biologisilla organismeilla lisääntyä. Ja on suotuisissa olosuhteissa lisääntynytkin.
Kuva on täsmälleen sama kuin varhaisen kivikautisen luolan tienoolla. Kolme naarasihmistä hoitaa jatkuvuutta ja urosihminen suojelee luolan suuta geneettisen monimuotoisuuden kaappaajilta, järjestää sääsuojan ja ravinnon. Myöhemmin sukuna, heimona, kansana toimitaan samoin. Yhteistyössä. Aiemmin olimme vain karvattomia apinoita. Lauma.
Ajattelen, ettei parisuhde ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä. Vaikka se sellaiseksi tehdään. Tänään se sellaiseksi tehdään rahan vuoksi. Ja niin tehdään eroaminenkin. Rahan vuoksi vaikeaksi.
Enkä minä sitä paitsi usko pätkääkään parisuhteen tietoiseen, jatkuvaan hoitamiseen ja huoltamiseen. Siis tietoiseen. Tulisi rasite. Ainakin minulle. Ja on joskus tullutkin.
Linkkasin alle "yhden parisuhde teesistön". Luin alkukappaleen. Poikkeuksellisesti luen loput myöhemmin. Näitä mahtuu maailmaan.
Koska muutamaa lukijaa saattaa kiinnostaa "parisuhdehistoriani", joka minulle ei ole erillistä, irrallista historiaani, kerron, että olen ollut 2 kertaa naimisissa ja sen lisäksi naisen kanssa 2 - 4 kertaa, laskutavasta riippuen, pitemmässä "parisuhteessa". Olen lähtenyt, olen eronnut ja minusta on lähdetty ja erottu. Olen pettänyt ja minua on petetty. Minulla on jälkeläisiä ja yhdellä heistäkin on jälkeläisiä. Olen toteutunut ihmisenä. Lajina. Olen varsin onnellinen mies.
Heli Vaarasen kolumni: Haluatko pitkän parisuhteen? Tässä pelastusoperaation ABC https://yle.fi/uutiset/3-10344476
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)