Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja, Paavo Rautio, käsittelee kolumnissaan ( HS 18.11. ) hämmästyttävän nopeaa sosioekonomista muutosta, joka säteilee valtioiden toimista yksilöiden käytökseen. Velka on veli otettaessa ja kaksoisveli sen jälkeen.
Muutos on vaarallinen, mikäli jatkamme hyväksyen muutoksen nahkoineen ja toimimme lainkaan ymmärtämättä isoa kuvaa. Tulee noutaja. Tarvitaan globaalin talousjärjestelmään ymmärryksen kautta muutoksia, mutta niitä tuskin tulee sopien, sääntöpohjaisesti etukenossa. Ne tulevat antiteesin jälkeen. Tarvitaan romahdus.
Mitä on velka? Mitä on raha? Mitä tarkoittaa vakuus, tai vakuudettomuus. Mitä korko tarkoittaa ja miten se vaikuttaa. Miten rahaa syntyy? Miten velka kohtelee erilaisia velallisia? Miten rahan luonne on muuttumassa? Miten raha / velka ohjaa? Mitä ovat tulevaisuuden kybervaluutat? Kysymyksiä monia.
Lyhyesti sanottuna rahan määrä maailmassa kasvaa nopeammin kuin jopa maailman kokonaisvelan määrä, mutta kuitenkin lähes samassa suhteessa. Sitä syntyy pääosin aina rahanlainausprosessissa ja keskuspankkien toimesta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että olemme jo vuosia sitten saavuttaneet pisteen, PNR, josta ei ole paluuta juurikaan nollakorkoja korkeampaan korkokantaan. Korkojen noustessa suuri osa maailman maista kävisi polvilleen. Romahtaisi. Mutta niinkin voi käydä. Järjestelmässä onkin korkojen osalta yhä enemmän keinotekoista säätelyä kuin vapaata markkinaehtoisuutta. On pakko olla.
Puhuin aiemmin romahduksesta. Se tulee. On aina tullut. Seuraava on hyvin erilainen, sillä maailman rahamarkkinat ovat muuttuneet lähes täysin viimeisen 15 vuoden aikana. Romahdukseen itse asiassa kaikkialla keskuspankkien toimesta kiivaasti valmistaudutaan.
Itse uskon, että liikepankkien kaatuessa keskuspankit ottavat ne karvoineen haltuunsa, kuten muun muassa yksittäisten kansalaisten tilit hoitaakseen. Kiina valmistelee muutosta jo nyt avoimesti, Euroopassa poliittisten vaikeuksien vuoksi vähemmän avoimesti.
