Sukeltaa itseesi
kuinka syvälle
riisumatta kulkupelisi, tietokoneesi
Ilma sisälläsi myrskyää
hengität tyyneyteen, mustaan
Mitään et tarvitse pintaan
kaikki itseesi jätit
sielusi siemeneksi
Alaston kädet pohjaan, kasvot valoon
sinä hymyilet
On lämmin
ilman mitään
Sinua nyt näen kun katson
mitään en kaipaa
Vain tuomiokellosi kuulen
itsessäni
paetessani syntymääni
Anteeksi äitini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti