Luettuani viikolla taloudellisiin kysymyksiin perehtyneen analyysiyhtiö BCA:n otsikon mukaisen tuoreen tutkimuksen, tulin maalaisjärjellä ajateltuna lopputulemaan, ettei euroaluetta, eikä koko Eurooppaa pelasta voimakas julkisen sektorin leikkauspolitiikka, eikä sen paremmin voimakas elvytyspolitiikkakaan. Tai ainakin se vahvisti aiempia ymmärryksiäni.
Olen näkevinäni selvän tehtäväjaon, josta lienee kabineteissa sovittu. Kansallisesti hoidetaan leikkauspolitiikka, joka kätketään käsitteen "rakenteelliset muutokset" alle ja lanseerataan palvelujen turvaamisena ja tehostamisena. Ja toisaalta Eu:n ensi maanantaina aloittavan kommission tehtävänä on sitten toteuttaa kurssin muutos, sitten talouskomissaari Rehn'in aikojen. Elvyttävä talouspolitiikka unionin tasolla on yhdessä yössä nähty tarpeelliseksi. Komissaari Katainen on saanut tehtäväkseen koota 300 miljardin euron elvytyspaketin Jouluun mennessä. Katainen saakin heilutella aiemmin näkemäänsä punaista vaatetta itse itselleen. Ellei sitten leikillisesti taittele rintataskuun syksyn räkätautia odottelemaan. Sairasteluun ei ole varaa, sillä elvytyspaketti on luvattu aikataulussa. Siis jäsenvaltioissa leikataan ja komissio elvyttää.
BCA:n mukaan tässä tilanteessa valtiot velkaantuvat leikkauksista, tai elvyttävästä talouspolitiikasta huolimatta. Lahjahevonen on uponnut jo suohon niin syvälle, ettei pelastavia köysiä enää saada sidottua. Japaninkaan taloushistorista ei ole opittu. Eikä rahapolitiikan rakenteellisista ongelmista uskalleta puhua. Ei edes täällä kotimaassa Soinia ja taloustoimittaja Jan Hurria lukuunottamatta. Jan Hurri kirjoittaa tästä samasta analyysista viimeisimmässä Taloussanomien kolumnissaan.
Kirjoitin blogiini jo viime vuosikymmenellä valtioiden veloista. Silloin USA:n valtionvelka oli 9000 miljardia dollaria. Nyt se on 17200 miljardia dollaria. Tai Japanin valtionvelka on 250 prosenttia maan vuotuisesta kokonaistuotannosta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kaikkialla uudessa taloudellisessa suunnittelussa lähdetään jo siitä, että valtioiden velat jäävät maksamatta. Kreikasta tehtäneen minilaboratorio, jossa tullaan harjoittelemaan velkojen mitätöimistä mahdollisimman hallitusti. Keskustelu julkisesti käynnistyi viime viikolla. Mikäli euroalueen Tuonelan virtaan saadaan nopeasti rakennettua pato ja tosia-asiat tunnustetaan, otsikon uusi eurokriisi ei välttämättä ole täysin katastrofaalinen. Mutta todennäköinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti