Tässä kirjoituksessa en puutu pakolaisuuteen. En edes lähde pakolaisuuden käsitettä määrittelemään. En myöskään puutu välittömän hätäavun problematiikkaan.
----------------
Kirjoitin keväällä kolme vuotta sitten, ennen 32.000 maahanmuuttajan äkillistä saapumista maahamme, modernin aikamme kansainvaellusten olevan käynnissä, tietämättä tulevien kuukausien lähes kaaosmaisesta tilanteesta yhtään mitään. Tilanteesta, joka muutti eurooppalaisia yhteiskuntia.
Pääasiallisina syinä tuolloin listasin tekijöitä, jotka vauras Pohjoinen oli itse monilta osin aiheuttanut ja käynnistänyt uudet kansainvaellukset. Esitin etelä-karjalaisen arvioni ilmaston muutoksesta, planeetan vähenevien luonnonvarojen hallintaristiriidoista, ympäristötuhoista, meret tyhjentävästä ryöstökalastuksesta, globaalista ja jättimäisestä taloudellisesta, alueisiin ja kansoihin kohdistuvasta epätasa-arvosta, sotateollisuuden ylisuuresta vaikutusvallasta, joka johtaa alituisiin sotiin, kylmän sodan jälkeisen kauden täysin järjettömästä, uudesta vastakkainasettelusta, sekä kestämättömän suurista väestömääristä alueellisesti, mahdollistakseen ihmisille edes niukan minimitoimeentulon.
Tosiasiassa vain pienellä osalla maailman kurjallistoväestöä on kyky lähteä siirtolaisvaellukselle. Silti, suhteellisesti verrattuna maailman kokonaisihmispopulaatioon, muuttavat väestömäärät ovat suuria ja merkitseviä alhaisen syntyvyyden ja vanhenevan väestön omaaville eurooppalaisille valtioille. Niillä on siis suuri vaikuttavuus kohdemaiden yhteiskuntien tulevalle kehitykselle jo nyt ja erityisesti lähitulevaisuudessa. Sama koskee tietenkin lähtövaltioita.
Uusien kansainvaellusten mahdollistajina globaali digitalisaatio avaa ikkunan ja esittelee houkuttelevan kuvan paremmasta elinympäristöstä muualla, siten osaltaan mahdollistaen lajille ominaiselle vietille kiksin säilyä ja elää mahdollisimman laji-ideaalisti, samoin kuin nykyaikaiset kuljetusjärjestelmämme mahdollistavat, historiallisessa aikaikkunassa, siirtymisen ennen näkemättömän nopeuden ja tarkkuuden.
Pohjois-Amerikassa on ihmisen historiassa tapahtunut jo kaksi väestöevolutionaalista muutosta. Omassa eurooppalaisessa ei siis sinänsä ole mitään uutta.
Alkuperäiskansat syrjäyttäneet eurooppalaiset ovat tulleet nyt syrjäytetyiksi, paradoksaalista ja kuvaavaa kyllä, Afrikasta itse tuomiensa orjien, sekä eurooppalähtöisten espanjalaisten, Uuden Mantereen valloittajien toimesta. Samanlainen kehitys on tapahtumassa ja osin jo tapahtunutkin Euroopassa.
Kansainvaelluksiin perustuvan siirtolaisuuden on katsottu lisäävään monikulttuurisuuden näkökulmasta yhteiskunnan immateriaalisten arvojen rikkautta ja samalla lisäävän talouskasvua. Omalla sallivuudellamme onkin luotu pohja viimeisten vuosikymmenten aikana nykyisille kansainvaelluksille ymmärtämättä niiden rakenteellisia ja sosioekonomisia vaikutuksia eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Maahanmuuttajien määrien kasvaessa, muuton vaikutusten negatiiviset ilmiöt ovat kasvaneet vaikuttavuudeltaan monissa maissa hallitsemattomiin mittasuhteisiin. Tämä tosiasia on tietenkin kielteinen kehityskulku eurooppalaisten valtioiden tasapainoisessa kehityksessä. Ollaan sitten mitä mieltä tahansa maahanmuutosta.
Emme myöskään enää tule näkemään aseellisia, järjestäytyneitä toimia muuttoaaltoa vastaan niin kuin syyskuussa, vuonna 1683, Wienin toisessa piirityksessä, jossa osmaanien valtakunnan laajeneminen Eurooppaan lopullisesti estettin Pyhän liigan toimesta voittoisasti. Tuolloin taistelivat valtiot ja valtakunnat keskenään.
Onkin virheellisesti rinnastettu keskenään samankaltaiseksi ilmiöksi keskiajan osmaanien invaasio Eurooppaan ja nykyinen islamilaisen maailman vyöry Lähi-idästä, sekä afrikkalaisten saapuminen yli Välimeren. Tosin uskontojen merkitys oli tuolloin suuri, mutta kyse oli kuitenkin viime kädessä Osmaanien valtakunnan laajenemisen torjumisesta. Tänään tuollaista yhtenäistä, Eurooppaan tunkeutuvaa valtiota ei ole.
Näen lähitulevaisuuden lähes samoin kuin Prof. Heinsohn: Maahanmuuttajien vyöry lopettaa Euroopan vuoteen 2050 mennessä. Itse olen pessimistisempi tuon vuosiluvun suhteen.
Mitä sitten pitäisi tehdä, tai edes ajatella? Pitäisikö lähes vääjäämättömän edessä tehdä yhtään mitään?
Kansainvaelluksiin liittyvää maahanmuuttoa voidaan ja pyritäänkin hillitsemään. Pysäyttää sitä ei voida. Erityisti puhutaan lähtöalueilla tapahtuvista, moninaisista, vaikuttavista toimenpiteistä, jotka ovat kuitenkin jäämässä maailmantalouden hitaan kasvun aikana puuttellisiksi.
Globalisaation maailmassa rajojen täydellinen sulkeminen siirtolaisuudelta on täysin mahdotonta. Sen on Välimeren yli suuntautuva siirtolaisuus osoittanut. Eurooppalaisella, kristilliseen etiikkaan perustuvalla arvomaailmalla ja ihmiskäsityksellä, isossa mittakaavassa Eurooppaan pyrkijöitä ei lähdetä asevoimin torjumaan.
Yhdenasian liikkeiden kasvu Euroopassa luo tilaa pyrkimyksille kuitenkin nähdä kansainvaellukset mustavalkoisesti, ilman oikeaa tietoa kokonaisuudesta ja niiden historiallisista kehityskuluista. Ylipäätään valtavien ihmismassojen liikehtimisen torjumisen täydellistä mahdottomuutta ei ymmärretä.
Ilman tätä tietoa olisin minäkin, mitä ilmeisimmin, julkirasisti. On toki minullekin äärimmäisen surullista, että eurooppalainen identiteetti ja kulttuuriperintö ovat katoamassa Euroopassa nopeassa tahdissa historiallisessa perspektiivissä. Samoin kuin kohdemaiden lisääntyneet sosiaaliset ongelmat, sekä siirtolaistaustainen rikollisuus.
Itse pitkälti osoitan sormellani länsimaisen ahneen ja ympäristötuhoisen ihmisen suuntaan kuitenkin ymmärtäen koventuneet asenteet seurauksien vuoksi. Niitäkään en lajille omaisena toimintana lähde väkivaltaan asti tuomitsemaan. Siitä eteenpäin kylläkin.
Jäljelle jääkin vain luonnonlakeihin perustuva adaptoituminen kehityksen uuteen vaiheiseen. Joko tietoinen, tai vääjäämätön ja sokeasti ohjautuva ja näennäisesti hallitsematon. Kaikissa tapauksissa kivulias ja nykyihmisen silmin mahdollisesti julmakin. Voimakkaista tulee heikkoja ja heikoista voimakkaita. Teesi, antiteesi, synteesi.
Aikamme kansainvaellukset eivät ole irrallinen ilmiö muusta globaalista kehityksestä. Ne ovat kytköksissä valtioiden kokoisten jäälauttojen irtoamiseen Antartikselta, tai maailman varallisuuden keskittymiseen muutamalle prosentille maailman väestöstä.
Siksi, ja ainoastaan juuri siksi, on täysin epä-älyllistä lähteä tuomitsemaan yksi ilmiö toinen toisiinsa vaikuttavassa ja toisiinsa sidoksissa olevassa globaalien ilmiöiden saaristossa. Ilman, että teoin ja sanoin tuomitaan muut ihmiskunnan lopulliseen tuhoon johtavat järjettömyydet.
------------
Loppukevennys:
Katastrofien kautta kesälavoille, sanoi Euraan loppusijoitettu.
Suomalaisille jenkkipoliiseille minipossuja poliisisioiksi, totesi ylijohtaja ratkaisuksi eläintuotannon ongelmiin. Julkisuudessa hanke tuomittiin laajasti rasistisena.
