Ei kuumia kujia
pyykkien huutavia banderolleja pilvinä
kotoutusmainen risainen tie vain
autoton väylä voikukkien vieressä
outoon häneen, maahan
Sinulle Dolores
rasvainen heijastuma minulle
peliautomaatin hedelmistä
jälleennäkemisen salattu tuntematon ilo
verkkostoihini kuollut mielenkiintoni
Elät siinä silmieni takana
Oi Edustaja, tapat, liitätliimaat
osaamatta lukea tuomioita
Puukotat mahaan
pulskia ahvenia
ymmärtämättä sanaakaan
lukemaasi siitä maasta
josta tuo Dolores itsensä valui
nakerretun maani reunalle
Ja vihdoin, heijastuman rahalinjassa
uusi koti kilisee
elämään ilman heimoa
ilman kansaa
tappamisen lööppiin kimpoavat sanat
Minä ostan ne
Tuulikaapissa käy lämmin tuuli
kuin muistisi kotona
kuoleman kuuma löyhkä
Tulen ulos
uuteen pakkaseen
Sinä Edustaja, neuvottelet
ehdollisesta maahanmuutosta
omasta mielesi kiintiöstä
Dolores ajatustesi vuoteessa
Edustaja,
sinä paskiainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti