Enää en kuule laulukaskaita
vaikka vaseten kutsuit puutarhaasi
kuuntelemaan öisiä ääniä
Tunsin niiden laulut
meren aallot kielelläni
sormeni etsivät niitä
vihreästä kasteesta
nähdäkseni vielä yhden
laulavan yli pohjoisen tuulen
Sinussa aika oli mennyt syksyyn
ja minä tein itsestäni hölmön
ottaessani kutsusi vastaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti